Näin käynnistät tukea tarvitsevien aikuisten osallisuutta tukevan ryhmätoiminnan

Ohjaajan opas on kirjoitettu sinulle jota osallistava ryhmätoiminta kiinnostaa.

Ohjaajan opas

Osallistava ryhmätoiminta on tasaveroista kohtaamista ja tekemistä osallistujien ja ohjaajien kesken.  Ohjaaja tukee osallistujia valitsemaan ja päättämään itse toiminnan tarkemmat tavoitteet ja sisällöt. Ryhmätoiminnassa vahvistamme yhdessä arjen tietoja, taitoja ja osallistumismahdollisuuksia.

Aarne ja Aune osallistavassa ryhmätoiminnassa olemme yhdessä vahvistaneet arjen tietoja, taitoja ja osallistumismahdollisuuksia. Ryhmä päättää itse toiminnan tarkemmat tavoitteet ja aiheet. Ryhmätoimintaa on kehitetty Aarne ja Aune –hankkeessa (2018-2021). Hanke on osa Arvokas hankekokonaisuutta, jota rahoittaa Stea. Aarne ja Aune hankkeen esittely.

Osallisuus on yhdenvertaista mukana olemista. Kun pääsee toimimaan yhdessä muiden kanssa, ihmisestä tulee toimija. Toimijuus on edellytys osallisuuden toteutumiselle.Tietoa osallisuudesta .

Ohjauksessa ohjaaja keskustelee ja vaihtaa ajatuksia henkilön kanssa ja käyttää tarvittavia kommunikoinnin tukia. Ohjaaja tukee tavoitteiden asettamisessa ja niiden saavuttamisessa tätä tukea voi olla esim. ajatusten vaihto, mahdollisuuksista keskusteleminen, ideointi, suunnittelussa auttaminen, asioiden pilkkominen pienemmiksi kokonaisuuksiksi. Tietoa ohjaamisesta.

Ohjaajan opas aukeaa sivu kerrallaan painamalla sinistä palkkia. Palkeista aukeaa jokaisesta ohjeita ja videoita otsikon aihepiiristä. Voit tutustua kaikkeen tai lukea vain sinua kiinnostavat kohdat. Opasta päivitetään ja laajennetaan.

Jos haluat tulostaa oppaan paperille tai pdf-tiedostoksi, avaa haluamasi osat oppaasta ja paina tulosta-kuvaketta tällä sivulla ylhäällä.

 

Arki haltuun -ryhmämallissa kokoonnutaan noin 4 kuukauden ajan. Tutustumiseen varataan ensimmäiset kolme kertaa. Tapaamiset voivat olla esimerkiksi kahden viikon välein. Näillä kerroilla tutustumisen lisäksi valitaan kiinnostavat aiheet ja sovitaan ryhmän käytäntöjä osallistujien kanssa. Käytäntöjä ovat esim. työkirjatyöskentelyyn tutustuminen, kohtaamisen pelisäännöt, valokuvausluvat jne. Lisätietoa saat kohdasta tutustuminen.

Tutustumisen jälkeen seuraavat kerrat sovitaan valittujen teemojen mukaan. Ryhmäkertoja voi olla kolme tai enemmän, jos valittuja teemoja on useita. Aikataulu ja paikka sovitaan yhdessä. Osallistujat voivat jakautua pienempiin ryhmiin kiinnostuksen mukaan. Toimintaan osallistuminen on aina vapaaehtoista. Lisää aiheesta kohdassa toiminnan suunnittelu ryhmässä.

Teemoja on maailma täynnä, mutta tässä joitakin esimerkkejä muutamasta teemasta ja niiden toteuttamisesta.

teemana ruoka:  maistiaiset, ruokakurssi, ravintolassa käynti
teemana digitaidot: etäyhteyksien harjoittelua, digikaverikurssi, WhatsAppin käyttö
teemana harrastukset: biisiryhmä, kirjoittajaryhmä
teemana taide: taidenäyttelyssä käynti
teemana oma aktiivisuus: kaupungilla liikkumisen harjoittelu ja tapahtumiin osallistuminen

Yksilölliselle tuelle on hyvä varata 0-3 kertaa jokaiselle osallistujalle. Tuen tarve vaihtelee, samoin toteutustapa. Lisää tietoa löytyy kohdasta yksilöllinen tuki.

Ryhmän toiminta kannattaa lopettaa sovitun ajan jälkeen yhdessä. Yhteinen lopetus tuo selkeyttä kokonaisuuteen ja tuntuu mukavalta. Ryhmän voi lopettaa esimerkiksi pikkujouluihin, kesähippoihin, nyyttäreihin jne.

Yksilöllinen tuki

Yksilöllinen tuki perustuu henkilön omiin toiveisiin ja tarpeisiin. Tuen muoto voi olla keskusteluja kasvokkain tai puhelimella. Tuki voi olla harrastusten etsintää ja/tai tukea olemassa olevaan harrastukseen. Harrastuksia kannattaa etsiä esimerkiksi kaikille tarkoitetuilta kansalaisopistojen kursseilta. Ne ovat edullisia ja vaihtoehtoja on yleensä useita. Ohjaaja voi tukea osallistumisessa ja lähteä kaveriksi kurssille.

Yksilöllinen tuki voi olla henkilökohtaisten selvittämistä ja eteenpäin viemistä, esim. avustusten ja apurahojen hakemista, yhteyttä sosiaalityöhön tai henkilökohtaisen avun hakemista. Jos ja kun ohjaajana ei itse pysty auttamaan, etsitään yhdessä oikeat henkilöt auttamaan. Heihin voidaan ottaa yhdessä yhteyttä.

Yksilöllistä tukea on vaikea määritellä tarkasti. Joku tarvitsee kerran juttutukea, jonkun toisen kanssa yhteinen matka kestää useita tapaamisia. Tukea voi antaa ryhmän aikana tai yhdessä toisen osallistujan kanssa. Joskus täysin rauhoitettu oma-aika on tarpeellinen. Lisäksi on hyvä muistaa palvelut, joissa tuki tulee joltakin toiselta eikä meiltä, tukihenkilö, henkilökohtainen apu, kaverit, sosiaalityö jne. Aikaa yhteen tapaamiseen voi mennä tunnista kahteen. Puhelimessa riittää pienempi aika ja niitä voi olla useampia.

Kohtaa mut –kahvila on kuin olohuone, jonne kokoonnutaan yhdessä. Kahvila perustetaan sinne, mihin on helppo tulla, ollaan siellä missä muutkin. Toimintakeskuksen tai asumisen tila ei ole kahvilalle hyvä ratkaisu. Kannattaa miettiä, saataisiinko mukaan kahvilayrittäjä ja kahvilan tilat tai nuorisotiloja, kylätalo jne.

Kohtaa mut -kahvilaan kannattaa pyytää yhteistyökumppaneita mukaan. Ne voivat olla yrittäjiä, seuroja, yhdistyksiä tai oppilaitoksia. Yhteistyö paikkakunnalla ennen toimintaa-kohdasta löydät lisätietoa aiheesta.

Kahvilan kokoontumisia voi olla esimerkiksi kerran kuukaudessa tai kerran viikossa. Säännöllisyys auttaa muistamisessa ja tuttuudessa. Kahvilan toteuttamisessa on tärkeää tehdä se yhdessä ja tarjota paljon toimijan rooleja osallistujille.

Jos paikkakunnalla on valmiina innostunut ryhmä tukea tarvitsevia, voi se toimia suunnittelu ja toteutustiiminä (esim. Me itse -ryhmä tai Arki haltuun -ryhmä). Jos valmista ryhmää ei ole, sellainen kannattaa perustaa suunnittelun avuksi. Suunnitteluryhmän alussa voi hyödyntää esim. osallisuutta tukevaa ryhmätoiminnan tapaa, jossa tutustutaan ja mietitään yhdessä toimintaa ja toimijuuksia.

Markkinoinnin ja viestinnän keinot kahvilasta ovat samoja kuin ryhmätoiminnassa. Jaa tietoa mahdollisimman laajalle ja käytä yhteistyöverkostoja.

Kahvila voi olla myös liikkuva. Kahvilan kautta voi tutustua omaan paikkakuntaan ja sen tarjoamiin harrastuksiin. Kun tehdään yhdessä, voidaan hyödyntää tukea tarvitsevien omaa osaamista ja mielenkiinnon kohteita kahvilan toiminnassa. Tuetulle vapaaehtoistyölle kahvila on oiva paikka toimia.

Yhdessä tekeminen kannattaa. Yhteistyötä kannattaa rakentaa paikkakunnalla eri toimijoiden ja kunnan viranhaltijoiden kanssa. Yhteys erityisesti vammaistyöhön ja asumisen tukeen, sosiaalityöhön ja paikkakunnan yhdistyksiin kannattaa. Yhdessä kumppaneiden kanssa on helpompi ottaa selvää alueen ihmisten tarpeista ja toiveista esim. alkukyselyllä asuntolaan, yhdistykseen ja/tai kunnan työntekijöille. Kunnan työntekijät ovat avainasemassa suhteessa heihin, jotka eivät ole missään toiminnoissa tai vain pienessä osassa mukana.

Kumppaneiden kanssa on hyvä puhua toiminnan tavoitteista. Mietitään tavoitteita ja tekemistä yhdessä, eikä tarjota valmista pakettia. Pohditaan, ketkä voisivat olla osallistujia ja miten heidät voisi tavoittaa. Kumppaneiden kanssa sovitaan alustava aikataulu kolmelle ensimmäiselle kerralle eli tutustumiseen. Sovi myös tilat ja mahdolliset ohjaajat. Tutustumiskertojen jälkeen ryhmä itse päättää tekemisen. Kerro myös näistä päätöksistä myöhemmin kumppaneille. Toiminnan onnistuminen kiinnostaa kaikkia ja kannustaa tekemään uusia aloituksia. Yhdistyksille tukea.

Jos mahdollista, tee etukäteiskysely, mikä ihmisiä kiinnostaa. Tee kyselyn pohjalta mainos. Mainostaessa kannattaa valita esim. kaksi esiin tullutta teemaa. Jos et kerro mitään aiheista, hakijoiden voi olla vaikea ymmärtää mistä on kyse. Teemoja voivat olla ruoanlaitto, liikkuminen, vaikuttaminen, kulttuuri ja taide, terveys, digitaidot jne. Aiheiden sisällöt suunnitellaan ryhmätoiminnan alussa yhdessä.

Kerro verkostoille ja kumppaneille ryhmästä kaikilla mahdollisilla tavoilla. Ota apuun epäviralliset ja viralliset kanavat, vammaispalvelun sosiaalityöntekijät, palveluohjaajat, aktiiviset vapaaehtoiset jne. Jos mahdollista, järjestä info päivä- ja työtoimintaan tai asumisyksiköihin.

Mainoksessa on hyvä käyttää selkeää kieltä ja kuvia. Älä siis kirjoita liikaa.

Pyydä osallistujia ilmoittautumaan Arki haltuun -ryhmään hakulomakkeella. Ryhmän kokoa kannattaa miettiä etukäteen, jotta toiminta olisi oikeasti mielekästä kaikille. Kerro miten toimitaan, jos joudut valitsemaan, ketkä pääsevät ryhmään. Esimerkki perusteluista: Mukaan pääsevät ensisijaisesti he, jotka kokevat itsensä yksinäiseksi. Tai hakijoita ollessa paljon kokoamme ryhmän, joka sopii yhteen. Kohtaa mut -kahvila ei tarvitse  välttämättä ilmoittautumista.

Voit käyttää materiaalit -osion valmista hakulomaketta. Hakulomakkeessa ei kannata kysyä mitään sellaista, mille tiedolle sinulla ei ole tarvetta. Lomakkeiden säilyttämisestä ja käytöstä on kerrottava hakijoille, mihin niitä käytetään ja missä ne säilytetään.  Hakulomaketta kannattaa jakaa myös paperisena, sillä kaikilla ei ole mahdollisuutta asioida verkossa. Hakulomakkeessa on hyvä olla viimeinen hakupäivä.

Varaa aikaa hakemusten läpikäyntiin ja valintojen tekemiseen. Ota yhteyttä kaikkiin hakijoihin, vaikka he eivät tulisi valituksi. Yhteydenotto hakijoihin voi tapahtua puhelimella, kirjeellä tai viestillä. Yhteydenotossa on hyvä varmistaa, että hakijalla on yhteystiedot ohjaajalle ja tieto, milloin ryhmä alkaa ja missä.

Olemme kokeneet hyödylliseksi muistuttaa asioista. Tämä on yleisin osallistujilta tullut toive. Lomakkeet ja kyselyt löytyvät materiaalit kohdasta.

Ryhmässä opetellaan yhdessä olemaan läsnä siinä hetkessä, kun kohtaamme toisiamme. Tämän päivän maailma ei välttämättä tue kohtaamisia, mutta nyt me keskitymme niihin.

Ohjaaminen osallistavassa ryhmätoiminnassa on yhteisten tekemisten ja pohdintojen tulos. Se ei ole valmiita vastauksia, vaan se on kokoelma hyviä kysymyksiä toisillemme.

Olemme aikuisia aikuisten kanssa. Kohtaamme tasaveroisesti ja vastavuoroisesti. Jaamme yhdessä asioita, kun sinä kerrot itsestäsi jotakin, minäkin jaan itsestäni jotakin.

Annamme tilaa kaikenlaisille ajatuksille ja mielipiteille, emme tyrmää vaan herätämme keskustelua. Meillä kaikilla on monia mielipiteitä ja esim. unelmointi voi luoda tilaa uusille hyville ideoille ja ajatuksille.

Luodaan turvallinen tila. Rakennetaan yhdessä luottamusta, se ei synny itsekseen. Ohjaajan tulee olla luottamuksen arvoinen. Kohtaamisissa esille tulleet asiat jäävät meidän tietoomme. Asioita ei viedä eteenpäin ilman yhteistä sopimusta. Pidä tästä kiinni. Kun osallistuja pyytää apua ja tukea, niin ohjaaja ja toiset ryhmässä antavat sitä kykyjensä mukaan. Myös selkeys ja tieto luovat turvallisuutta. Rajaaminen on sallittua, voi sanoa, että tämä asia ei liity nyt tähän. Kaikki saavat päättää mitä jakavat.

Ohjaaminen ja ohjaajuus ei ole tekniikkalaji, vaan tärkein voimavara on oma persoona ja elämän kokemus. Ohjaaja hyödyntää silti monipuolista osaamistaan ryhmässä toimimisesta.

Pyri ohjaajana siihen, että et aseta ennakko-oletuksia toiminnan suhteen. Sinun on silloin helpompi kohdata osallistujat avoimesti.

Tutustumisen kulkuun vaikuttaa se, tuntevatko osallistujat toisensa entuudestaan vai eivät. Tätä et välttämättä tiedä etukäteen. Emme ole kertoneet etukäteen osallistujille ketkä ovat ryhmään tulossa.

Tutustumisessa voi olla hyvä ottaa huumori mukaan ja heittää itsensä peliin. Muista ettet ota ohjaajana valta-asemaa ja keskity kohtaamisiin. Hyvä jäänsärkijä on kuppi kahvia ja heitto: “Ketä jännittää? Minua ainakin.”  Puhutaan arkisista asioista. Tartu aiheisiin, joita ehkä sait hakulomakkeissa eli kiinnostuksen kohteisiin, harrastuksiin jne.  Ennakkotiedot eivät kuitenkaan saa määritellä tilannetta liikaa, sillä hakulomakkeen tiedot on saattanut täyttää, joku muu kuin hakija itse.

Kun esitellään itseään niin vahvistaa sitä, että saa kertoa sen minkä haluaa. Se riittää! Tutustumistilanteessa saattaa olla, että ohjaajan rooli tuntuu melko vahvana. Se on luonnollista, kun ollaan uudessa tilanteessa ja saattaa jännittää. Sinun tulee kuitenkin astua sivuun, kun tutustuminen etenee. Anna tilaa.

Kannusta avustajia tai tukihenkilöitä omaan rooliinsa; avustaja ei ole pääroolissa. Avustaja tukee henkilöä itseään ottamaan tilaa ja aikaa. Avustaja on tärkeä tuki henkilölle ja häntä ei tietenkään tule ohittaa ihmisenä.

Anna ihmisille mahdollisuus piirtää ja kirjoittaa, jos puhe on hankalaa. Anna osallistujien olla hiljaa, jos tuntuu siltä. Ei tarvitse täyttää tilaa. Kuvakorteilla voi kertoa itsestään ja tunnelmistaan, jos tilanne sitä vaatii.

Älä jaa liikaa tietoa heti ensimmäisellä kerralla. Tieto ei jää mieleen uudessa tilanteessa. Tavoitteena ei ole mikään suoritus, tieto tai muu.

Kuunnellaan, katsellaan ja aistitaan.

Kolmen ensimmäisen tutustumiskerran tavoite on löytää tekemisen tapa yhdessä. Ollaanko ryhmässä, yksin, kaksin, missä, miten ja mitä. Vapaa keskustelu ja esteiden raivaaminen on tärkeää: mahdollistetaan unelmointi, ei tyrmätä mitään, ei arvoteta, saa valita haluaako osallistua vai ei.

Tuetaan pääsemisessä paikalle, tuetaan lähdössä, tutustutaan kulkemiseen ja ratkotaan ongelmia. Sovitaan muistutussoitoista tai viesteistä, jos meinaa unohtua. Puhutaan auki pienetkin asiat, jotka mietityttävät, tarvitsenko rahaa, entä jos myöhästyn, entä jos en jaksa olla koko aikaa, entä jos en tiedä missä se paikka on, voiko ohjaaja kertoa tapaamisen paikan läheiselle, joka muistuttaa.

Ryhmässä ollaan yksilöinä. Emme ole massaa. Jokaisen mielipide on tärkeä. Ryhmässä tehdään kuitenkin valintoja, sillä yleensä aika ja raha ovat joissain unelmissa este tai hidaste. Yksilölliset toiveet kootaan ja esitellään ja sen jälkeen muille. Tehdään valintoja ja päätöksiä. Joitain asioita tehdään yhdessä ja osaan ratkaisuna on yksilöllinen tuki.

Kolme ensimmäistä kertaa ovat sisällöltään tässä. Asiat ja tehtävät saattavat vaihtaa paikkaa tai niitä pitää kerrata. Ei tarvitse lyödä lukkoon, mitä kullakin kerralla tapahtuu.

Materiaaleilla pääset ryhmän kanssa alkuun. Mainospohjaa voit muokata ja tulostaa oman tarpeen mukaan. Kun muokkaat tarkista, että se on mahdollisimman selkeä. (Linkki tulossa)

Hakulomakkeessa kysytään vain ne kysymykset, jotka ovat ryhmän kannalta olennaista tietoa. Raportointia varten vuonna 2021 tarvitaan tietyt perustiedot kuten ikä ja sukupuoli. Lomaketta voi myös muokata. Muistathan kertoa lomakkeessa, missä tieto säilytetään ja kuka sen saa nähdä. (Linkki tulossa) Rekisteriselostepohjamalli löytyy tästä osoitteesta. (Linkki tulossa)

Alkukysely ja seurantakysely ovat raportoinnin vuoksi tärkeitä. Rahoittaja edellyttää seurantaa ja arviointia. Tieto hyödyttää myös toiminnan kehittämistä.
Tutustu alku- ja loppukyselyyn (pdf).
Alku- ja loppukysely tulee lähettää postitse tai skannattuna yhtenä kokonaisuutena Tukiliittoon lokakuussa 2021. Osoite Anne Vuorenpää, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry, Pinninkatu 51, 33100 Tampere tai anne.vuorenpaa@tukiliitto.fi

Ryhmässä toiminnan suunnittelun tueksi voi käyttää kuvia. Tähän on valmiiksi koottuna 9 teemakokonaisuutta. Jos ryhmäsi on iso, ota kuvatulosteita useampi ja jaa ryhmä 2-4 henkilön pienryhmiin valintoja varten.

Kuvien käyttötapa esimerkki 1. Tutustukaa ensin esimerkkiteemoihin. Voitte lisätä teemoja myös itse. Teemavalikosta voitte valita 2-3.  Tämän jälkeen tutustukaa valittujen teemojen sisältöön ja tehkää tarkempia valintoja. Kuvia voi käyttää esimerkiksi keskustelumatossa tai yhdessä koko tai pienryhmän kanssa valintatilanteessa.

Kuvien käyttötapa esimerkki 2. Ota kaikki teemasisällöt näkyviin. Jokainen voi valita 3-5 itseä kiinnostavaa sisältöä ja kertoa niistä muille. Valinnat ryhmitellään yhdessä teemoiksi. Jos teemoja tulee useita, valitkaa niistä 2-3. Jatkakaa toisella kertaa näiden kokonaisuuksien tarkempaa suunnittelua ja valintaa.

Voit tulostaa valmiit kuvapohjat tästä:

Lisää kuvia voit tehdä Papunetin helppokäyttöisellä kuvatyökalulla (linkki avautuu uuteen välilehteen).

Työkirjasta löydät neljä kokonaisuutta, aikataulu, minun tavoitteeni ja sen seuranta, päiväkirja ja haavepilvi. Työkirjan voi tulostaa. Vuonna 2021 toiminnan aloittavat yhdistykset saavat käyttöönsä painetut työkirjat. Työkirja on osallistujalle henkilökohtainen. Kirjaa voi käyttää ryhmän kanssa kokonaisuutena tai vain osia siitä. Työkirjan järjestystä voi myös vaihtaa. Työkirjaan voi piirtää, kirjoittaa ja liimata kuvia.

Työkirjassa on aikataulu, johon ryhmän tapaamiset ja teemat voi kirjoittaa.

Minun tavoitteessa mietitään osallistujanhenkilökohtainen tavoite ryhmätoiminnan ajaksi. Tavoite pilkotaan yhdessä ohjaajan kanssa pienempiin kokonaisuuksiin, jotta se on helpompi saavuttaa. Tavoitetta on hyvä katsoa ja tarkastella väliarvioinnissa, jolloin esim. riittävän tuen määrää voi miettiä yhdessä. Tavoitteen miettimisen tukena voi käyttää lopussa olevaa haavepilveä.

Työkirjassa on päiväkirja, johon voi kirjoittaa omat kokemuksensa tapaamisista. Sivuille voi myös kirjoittaa tai piirtää tapaamisen aiheista. Tähtihetki kuvaa sen päivän onnistumista ja tai erityisen mukavaa asiaa ryhmässä.

Työkirjan lopussa ovat haavepilvet. Niitä voi täyttää ryhmän alussa ideoinnin apuna tai ne voidaan täyttää myös lopussa tulevaisuutta ajatellen.

Työkirjan tulostettava versio (pdf)

https://youtu.be/pyCd7hadwUA

Olemme koonneet kokemustarinoita toimineiden ryhmien ja osallistujien ajatuksista. Ne voivat toimia ideoinnin apuna.(Linkki tulossa)

Kokemustoimijaverkosto perustettiin 2021. Verkostossa opetellaan yhdessä vaikuttamaan ja etsitään vaikuttamisen paikkoja yhdistyksissä, Tukiliitossa, kotikunnassa tai valtakunnallisesti.  Jos vaikuttaminen kiinnostaa osallistujia niin ottakaa rohkeasti ryhmään yhteyttä taija.humisto@tukiliitto.fi ja kokemusasiantuntija anna.valkama@tukiliitto.fi 

Tukiliiton kaveritoiminnassa on mietitty kohtaamisen periaatteita. Periaatejulisteessa kerrataan ja muistutetaan luomaan yhdessä hyvä ja turvallinen ilmapiiri. Tarkoitus on nauttia toistemme kohtaamisesta, toisiimme tutustumisesta sekä yhdessä toimimisesta.

https://storage.googleapis.com/tukiliitto-production/2019/08 kohtaamisen_periaatteet_kaveritoiminta.pdf

Mahtikortit ja digikortit 

MAHTI-tunnekortit ovat tarkoitettu tunteiden ilmaisun, nimeämisen ja sanoittamisen tueksi. https://www.tukiliitto.fi/uploads/2018/08/mahti_tunnekortit.pdf

Rohkaisupakka sisältää 40 tunnekorttia. Kuvat auttavat kertomaan tunteista, itsestä sekä omista toiveista ja kokemuksista kohtaamistilanteissa. Digitaaliset tunnekortit soveltuvat erityisen hyvin käytettäviksi verkkotapaamisissa. https://www.tukiliitto.fi/tukiliitto-ja-yhdistykset/kehittamistoiminta/tunnekortit/

 

Digitaitojen tueksi löydät aineistoa Tukiliiton sivuilta.

https://www.tukiliitto.fi/tuki-ja-neuvot/verkko-voittaa-valimatkat/

https://www.tukiliitto.fi/ajankohtaista/pidetaan_yhteytta/

Digitaitomateriaalia löydät myös Aspan Digihaltuun -sivuilta. https://www.aspa.fi/tietoa-aspasta/hankkeet-ja-kehittamistoiminta/digi-haltuun-tukea-digitaalisten-laitteiden-ja-palveluiden-kayttoon/#4c349d9d

Hyvällä mielellä -verkkokurssi on Tukiliiton tekemä selkokielinen materiaali, joka löytyy Hyvä kysymys -verkkopalvelusta. Kurssia voi tehdä omien aikataulujen mukaan. Sen tueksi on mahdollista saada ohjausta syksyllä 2021. https://www.hyvakysymys.fi/kurssi/hyvalla-mielella-verkkokurssi/

Vuosittain Maaseudun terveys- ja lomaliitto järjestää yhdessä Tukiliiton kanssa tuettuja lomajaksoja. Lomat ovat edullisia, ohjelmallisia ja niillä on Tukiliiton ohjaajat mukana. Tuetut lomat linkki https://www.tukiliitto.fi/toiminta/aikuiset/tuetut-lomat/

Tukiliiton apurahoja voi hakea joka vuosi harrastuksiin ja koulutuksiin henkilölle itselleen tai ryhmälle. Kevään haku päättyy 30.4 ja syksynhaku 30.10. Apurahat linkki https://www.tukiliitto.fi/ajankohtaista/harrastatko-hae-tukiliiton-apurahaa/

 

Leija lehti on selkokielinen aikakauslehti. Se ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Siellä on ajankohtaisia aiheita, kirjekaveri haku, ristikko jne. Linkki https://www.tukiliitto.fi/tukiliitto-ja-yhdistykset/tukiliiton-lehdet/leija/

 

Me itse yhdistys on kehitysvammaisten oma yhdistys. Yhdistys ajaa kehitysvammaisten oikeuksia ja sillä toimii useita ryhmiä alueilla. Jos toiminta kiinnostaa, olkaa yhteydessä Me itse toimistoon. Linkki https://www.tukiliitto.fi/toiminta/me-itse-ry/

 

Mielenterveystalolla on sivuillaan paljon kivaa ja mielenhyvinvointia tukevaa materiaalia. Sieltä löydät esim. valmiita rentoutuksia ja luontokävelyitä jne. Linkki https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/Pages/default.aspx

 

Aspan Mielekäs toimintaan on perustanut Verkkoon Olkkarin. Se onkiva kohtaamispaikka kaikille. https://www.aspa.fi/tietoa-aspasta/hankkeet-ja-kehittamistoiminta/mielekas/#4c349d9d

 

Turvallinen tila on esimerkiksi: 

Lainaus on Aspan Into ilmaista lupa puhua toimintapakki ryhmänohjaajille sivu 13

Lupa puhua (lupa olla myös hiljaa, oikeus päättää itse siitä, mitä kertoo tai jättää kertomatta omasta itsestään, lupa puhua myös vaikeista ja henkilökohtaisista asioista, lupa kaikenlaisiin tunteisiin)

Luottamus (ryhmässä puhutuista asioista ei kerrota ulkopuolisille, myös työntekijät toteuttavat tarkasti salassapitovelvollisuutta, ryhmässä puhutut asiat eivät kuulu koko työyhteisölle)

Kunnioittaminen (kunnioitetaan jokaista omana itsenään, kunnioitetaan erilaisia elämäntapo-ja, mieltymyksiä ja ihmissuhteita, ei oteta valokuvia ilman lupaa)

https://www.aspa.fi/wp-content/uploads/2020/12/into-ilmaista-lupa-puhua-toimintapakki-ryhmanohjaajille.pdf