Apu- ja toimintavälineet

Apuväline helpottaa osallistumista elämän eri tilanteisiin.

Apuväline arkea helpottamaan

Apuväline on laite, joka edistää tai ylläpitää käyttäjänsä toimintakykyä silloin, kun se on vamman tai sairauden vuoksi heikentynyt. Apuväline mahdollistaa suoriutumisen erilaisista tehtävistä sekä helpottaa osallistumista elämän eri tilanteisiin.

Apuvälineitä voidaan hakea useilta eri toimijoilta, kuten terveydenhuollosta, sosiaalitoimesta, opetustoimesta tai Kelasta.

Terveydenhuolto

Pääsääntöisesti apuvälinepalveluista vastaa terveydenhuolto. Apuvälineen tarve arvioidaan aina käyttäjälähtöisesti ja yksilöllisesti.

Terveydenhuollon apuvälinepalvelut järjestetään osana lääkinnällistä kuntoutusta. Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutuksen edellytyksenä on sellainen lääketieteellisin perustein todettu sairaus, vamma tai kehitysviivästymä, joka heikentää henkilön toimintakykyä ja vaikeuttaa hänen itsenäistä selviytymistään.

Luovutettavien välineiden, laiteiden ja tarvikkeiden tarkoituksena on edistää apuvälineen käyttäjän kuntoutumista, ylläpitää tai parantaa toimintakykyä jokapäiväisissä toiminnoissa tai ehkäistä toimintakyvyn heikentymistä.

Apuvälineen valinta on tehtävä yhteisymmärryksessä apuvälineen tarvitsijan kanssa ja tarvittaessa hänen laillisen edustajansa tai hänen läheisten kanssa. Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineet, niiden sovitus, tarpeellinen uusiminen ja huolto ovat käyttäjälleen maksuttomia.

Terveydenhuoltolaki 29§

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista

Sosiaalitoimi

Vaikeavammaisen henkilön asunnon muutostyöt ja asuntoon kuuluvat apuvälineet

Kunnan on korvattava vaikeavammaiselle henkilölle asunnon muutostöistä sekä asuntoon kuuluvien välineiden ja laitteiden hankkimisesta hänelle aiheutuvat kohtuulliset kustannukset, jos hän vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista.

Vaikeavammaisena tässä yhteydessä pidetään henkilöä, jolle liikkuminen tai muu omatoiminen suoriutuminen vakituisessa asunnossa tuottaa vamman tai sairauden vuoksi erityisiä vaikeuksia.

Korvattavia asunnon muutostöitä ovat henkilön vamman tai sairauden vuoksi suoritettavat välttämättömät rakennustyöt kuten:

  • luiskien rakentaminen
  • ovien leventäminen
  • kylpyhuoneen, WC:n ja vesijohdon asentaminen
  • valaistusmuutostyöt ja kontrastien lisääminen
  • kiinteiden kalusteiden ja rakennus- ja sisustusmateriaalien muuttaminen sekä
  • vastaavat muut henkilön vakituisessa asunnossa suoritettavat rakennustyöt.

Asunnon muutostyöksi katsotaan myös muutostöiden suunnittelu sekä esteiden poistaminen asunnon välittömästä lähiympäristöstä. Kunta voi myös antaa asuntoon kuuluvia välineitä tai laitteita korvauksetta vaikeavammaisen henkilön käytettäväksi.

Korvattavia asuntoon kuuluvia välineitä ja laitteita ovat:

  • nostolaitteet
  • hälytyslaitteet tai
  • vastaavat muut asuntoon kiinteästi asennettavat välineet ja laitteet.

Kysymyksessä on subjektiivinen, eli määrärahoista riippumaton oikeus silloin, kun laite on henkilön suoriutumisen kannalta välttämätön.

Vammaispalvelulaki 9.2 §

Vammaispalveluasetus 12 ja 13 §:t

Vammaisen henkilön päivittäisten toimintojen välineet, koneet ja laitteet

Sosiaalitoimi voi korvata tai antaa käyttöön vammaisen henkilön tarvitsemia päivittäisten toimintojen välineitä, koneita ja laitteita, jotka ovat muita kuin lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineitä. Tällaisia voivat olla esimerkiksi:

  • kodinkoneet
  • vapaa-ajan välineet
  • tietokone

Korvausta näiden hankkimisesta aiheutuviin kustannuksiin suoritetaan sellaiselle vammaiselle henkilölle, joka tarvitsee niitä vammansa tai sairautensa johdosta liikkumisessa, viestinnässä, henkilökohtaisessa suoriutumisessa kotona tai vapaa-ajan toiminnoissa. Apuvälineen kustannuksista korvataan puolet välineen hankintahinnasta, mutta välineeseen välttämättä tarvittavat muutostyöt tulisi korvata kokonaan.

Näiden laitteiden hankkimisesta aiheutuneista kustannuksista korvataan puolet. Nämä ovat määrärahasidonnaisia palveluita, joihin vammaisella henkilöllä ei ole subjektiivista oikeutta. Kunnan on kuitenkin varattava niihin riittävästi määrärahoja kunnassa esiintyvään tarpeeseen nähden. Kunnan korvaus on sidottu “tarpeellisiin” ja “todellisiin” kustannuksiin eli vain kohtuullisiin, välttämättömänä pidettäviin vammasta tai sairaudesta johtuviin kustannuksiin.

Kunta voi määritellä kohtuullisena pidettävän osan vammaisen hankkiman välineen hankintahinnasta, jos vammainen henkilö on hankkinut kalliimman ja/tai teknisesti vaativamman laitteen kuin vammasta tai sairaudesta johtuva tarve välttämättä edellyttää.

Korvausta myönnettäessä tulee harkita, miten apuväline tukee omatoimista suoriutumista kotona. Arvioinnissa otetaan huomioon vamman aiheuttamat rajoitukset sekä mahdollisuus käyttää muita kotiin kuuluvia välineitä.

Korvausta voi hakea puolen vuoden kuluessa kustannusten syntymisestä, mutta selkeintä on keskustella hankinnasta ensin sosiaalitoimen kanssa. Kunta voi myös antaa välineitä, koneita tai laitteita korvauksetta vammaisen henkilön käytettäväksi.

Kunta vastaa siitä, että väline tai laite voidaan ottaa käyttöön ja tästä käyttöönotosta aiheutuvista kustannuksista. Vammainen henkilö vastaa suoranaisista käyttökustannuksista, kuten sähkölaskusta.

Vammaispalvelulaki 9 §

Vammaispalveluasetus 17 §

Kehitysvammalaki 2 §

Kela

Vamman vuoksi työssä tai opinnoissa tarvittavia vaativia apuvälineitä voi hakea ammatillisena kuntoutuksena Kelasta. Tällaisia apuvälineitä ovat esimerkiksi

  • lukutelevisio
  • piste- ja isonäytöt
  • atk-laitteistot

Apuvälineen myöntämisen perusteena on, että hakija on vaikeavammainen eli ei vian tai vamman vuoksi selviydy opiskelustaan tai työstään ilman näitä apuvälineitä tai se olisi kohtuuttoman raskasta. Kela myöntää apuvälineitä myös osana harkinnanvaraista kuntoutusta, kun ne ovat välttämättömiä sairauden tai vamman takia työssä selviytymisessä. Tällaisia apuvälineitä ovat esim. erikoistyötuolit ja erikoisvalaisimet.

Laki kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuksista ja kuntoutusrahaetuuksista

Koulussa tarvittavat apuvälineet

Opetustoimi järjestää oppilaalle koulussa käytettävät koulu- ja luokkakohtaiset apuvälineet. Perusopetuslain mukaan vammaisella tai muulla erityistä tukea tarvitsevalla oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät erityiset apuvälineet.

Tällaisia voivat olla esimerkiksi

  • opetusvälineisiin ja oppimateriaaleihin kuuluvat kommunikointia tukevat materiaalit ja välineet
  • koulussa liikkumista helpottavat hissit, kaiteet, luiskat
  • erilaiset pulpetit ja tuolit

Perusopetuslaki 31 §

Apuvälineitä koulunkäyntiin haetaan kouluterveydenhuollon kautta ja Oppilaan henkilökohtaiset lääkinnälliset apuvälineet tulevat kouluterveydenhuollon kautta ja se on hyvä tehdä ennen kuin lapsi aloittaa koulun.

Peruskoulun yläasteelta alkaen opiskelussa tarvittavat vaativat opiskelun apuvälineet Kansaneläkelaitoksen kautta.

Muutoksenhaku apuvälineasioissa

Apuvälineasiassa tehtyyn hallintopäätökseen voi hakea muutosta siihen liitetyn muutoksenhakuohjeen mukaisesti. Muutoksenhaun perusteeksi kannattaa vedota esimerkiksi apuvälineen tarvetta osoittavaan lausuntoon tai lausuntoihin. Vammaispalvelulain nojalla tehtyyn päätökseen haetaan ensin oikaisua kunnalliselta lautakunnalta, jonka päätöksestä voi valittaa edelleen hallinto-oikeuteen. Kehitysvammaisten erityishuollon palveluna haettua apuvälinettä koskevasta päätöksestä eli käytännössä kehitysvammalain mukaisesta erityishuolto-ohjelmasta (EHO) voi valittaa aluehallintovirastoon ja sen päätöksestä edelleen hallinto-oikeuteen. Perusopetuslain mukaisesta erityisen tuen päätöksestä on apuvälineen osalta valitusmahdollisuus hallinto-oikeuteen.

Kun apuvälineen epäämisestä ei esimerkiksi terveydenhuollosta välinettä haettaessa saa muutoksenhakukelpoista hallintopäätöstä, apuvälineen myöntämättä jättämisestä voi tehdä kantelun aluehallintovirastoon tai eduskunnan oikeusasiamiehelle. Jos apuvälineestä on aiheutunut käyttäjän menehtyminen tai vaikea vamma, kantelu tehdään sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviralle. Muutoksenhakukelvottomasta apuvälineratkaisusta voi myös tehdä muistutuksen asian käsitelleen yksikön johtavalle viranhaltijalle tai saattaa sen hallintoriita-asiana hallinto-oikeuden käsiteltäväksi. Yksikön potilas- tai sosiaaliasiamieheltä voi saada apua muistutuksen tai kantelun tekemiseen. Muistutukseen tulee saada perusteltu vastaus kohtuullisessa ajassa, normaalisti noin kuukaudessa, kun taas kantelun käsittely voi kestää yhtä kauan kuin tuomioistuinprosessi.

Lisätietoa

Lisätietoa apuvälineasioista löytyy esimerkiksi Kuntoutumistalo.fi -sivustolta.