Sanasto

Tukeen ja valmennukseen liittyvien tärkeiden sanojen sanakirja

Täältä löydät käyttämiemme sanojen selityksiä.

Sanan selitys aukeaa painamalla hiirellä sanan kohdalta. Selityksen lisäksi löydät sanan alta linkkejä sekä hyviä esimerkkejä.

Itsemääräämisoikeus on jokaisen ihmisen oikeus. Ihminen päättää silloin itse omista asioistaan. Lait määräävät vahvistamaan kaikkien itsemääräämisoikeuden toteutumista. Itsemääräämisoikeuden toteutuminen vaatii usein myös läheisten ihmisten myötävaikutusta.

Sen toteutumiseen vaikuttavat tietysti myös Suomen lait sekä yhteisöjen säännöt. Itsemääräämisoikeutta saa rajoittaa vain aivan erityisistä syistä.

Lisätietoja itsemäärämisoikeudesta ja sen toteutumisesta löydät Tukiliiton Tuki ja neuvot -sivuilta.

Muutoksia on pieniä ja suuria. Ne ovat tavanomaisen muuttumista ja totutusta poikkeamisia. Muutokset voivat tuoda eteen asioita, joita ei vielä osaa ajatella. Ne voivat pelottaa juuri osaamattomuuden tunteen vuoksi. Muutos voi olla väliaikainen, sen jälkeen voidaan palata vanhaan tuttuun ja turvalliseen. Muutos voi olla myös pysyvä. Kun on oppinut toimimaan uudessa tilanteessa, se alkaa kuitenkin tuntua tutulta ja tavalliselta.

Muutoksia voivat olla esimerkiksi,

  • tutun lähikaupan vaihtuminen toiseksi
  • tutun linja-autovuoron aikataulun muutos

Siirtymävaiheissa muutoksia tulee eteen useita samaan aikaan ja muutokset ovat usein pysyvämpiä.

Siirtymävaiheita voivat olla esimerkiksi,

  • koulun alkaminen
  • muutto lapsuudenkodista omaan kotiin
  • uuden työn aloitus
  • parisuhteen muodostaminen

Ihmiset kokevat asiat erilaisina. Joillekin pienikin muutostilanne voi tuntua isolta ja joillekin todellinen siirtymävaihe on vain muutos totuttuun.

Tuen tarve muutoksissa ja siirtymävaiheissa on aina yksilöllistä.

Ohjaus on neuvottelua, joka edistää keskustelun keinoin ohjauksessa oleva kykyä parantaa elämäänsä haluamallaan tavalla. Ohjaus on myös yhteistä toimintaa,  jossa rakennetaan ja edistetään muutosta siten, että ohjattavan toimijuus vahvistuu (Vehviläinen 2014). Ohjausta voi käyttää esimerkiksi oppimisen vahvistamisessa, työnteossa, valintatilanteissa ja ongelmanratkaisussa.

Ohjauksessa:

  • ohjaaja keskustelee ja vaihtaa ajatuksia
  • voi tarvita erilaisia tapoja kommunikoida
  • ohjaaja tukee tavoitteiden asettamisessa ja niiden saavuttamisessa
  • tätä tukea voi olla esim.
    • ajatusten vaihto
    • mahdollisuuksista keskusteleminen
    • ideointi
    • suunnittelussa auttaminen
    • asioiden pilkkominen pienemmiksi kokonaisuuksiksi

Ohjauksessa käytettäviä menetelmiä:

  • ohjattavan tunteiden ja kokemuksen ymmärtäminen, hyväksyvän ilmapiirin luominen (eli kannatteleva suuntaus )
  • itsetutkiskelu, huomion suuntaamisen ohjaaminen (eli tutkiva suuntaus)
  • ohjaaja auttaa konkreettisilla esimerkeillä ratkaisemaan käytännön ongelmia (eli ongelmanratkaisuun keskittyvä suuntaus)
  • ohjauksessa on tarkoitus oppia tiettyjä asioita ja oppimista tavoitellaan tiettyjen toimintatapojen ja prosessien kautta (ohjaus kasvatuksellisena tapana eli opettamissuuntaus)

Osallisuus on yhdenvertaista mukana olemista. Kun pääsee toimimaan yhdessä muiden kanssa, ihmisestä tulee toimija. Toimijuus on edellytys osallisuuden toteutumiselle. Osallisuuden toteutuminen edellyttää toimijan autonomisuutta, toimintatapojen demokraattisuutta, sekä yhteisöllisyyttä.Osallisuus on syrjäytymisen ja syrjässä olon vastakohta.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Sokra-hanke (linkki johtaa THL:n sivuille) edistää osallisuuden toteutumista. Hankkeen tutkijat määrittelevät osallisuuden näin: mahdollisuus elää oman näköistä elämää ja liittyä kaikille avoimiin yhteisöihin ja vaikuttamismahdollisuuksia vaikuttaa oman elämän kulkuun ja meille kaikille ihmisille tärkeisiin asioihin.

Käytännössä päätöksenteon tuki voi olla esimerkiksi näitä asioita:

  • tukea oman tahdon muodostamisessa ja ilmaisemisessa
  • tukea tiedon hankinnassa
  • vaikeiden asioiden selventämistä
  • erilaisten päätös- ja toimintavaihtoehtojen kokeilua ja niiden seurausten selvittämistä
  • päätöksenteon opettelua tai harjoittelua
  • tukea päätösten toteuttamisessa sekä
  • tukea tunteiden käsittelemisessä ja ilmaisemisessa
  • kaikilla tasoilla päätöksen teon tukeen kuluu myös oikeus tehdä päätöksenteon tukijan mielestä huonoja ja ihmisen edun vastaisia ratkaisuja. Päätöksen tekijällä on oikeus oppia asioita myös kantapään kautta.
  • lähi-ihmiset voivat auttaa päätöksenteossa mutta ei kaikissa asioissa ja aina. Itseellisyyttä tukee se, kun moni muukin auttaa päätöksenteossa.
  • päätösten vaikutusten miettimistä yhdessä jälkikäteen.

Päätös on pohdinnan jälkeen tarkkaan mietitty ratkaisu. Päätöksenteossa tukeminen on pohdinnassa auttamista. Pohdinnassa voi auttaa ohjauksen ja tuen antamisen keinoin.

Tavoite on päämäärä, jonka ihminen yrittää saavuttaa.

  • oma tavoite on päämäärä, jonka ihminen asettaa itse.
  • oman tavoitteen pohtimiseen voi pyytä tukea.
  • tukijat eivät sanele tavoitteita, vaan auttavat löytämään ne.

Tuen tarve on tarve, jonka tukea tarvitseva ilmaisee itse.

  • aina ei ole helppoa pyytää apua, kannattaa olla rohkea.
  • joskus on vaikea huomata, että tuesta voisi olla hyötyä. Kannattaa kuunnella muiden neuvoja ja miettiä ovatko ne hyviä.
  • tuen antaja voi/tuen antajan pitää kertoa mielipiteensä, mutta ei päättää puolesta.
  • tuen antaja voi kertoa mielipiteenään, että hänen mielestään tarvitset tukea jossakin asiassa, itse kuitenkin päätät pyydätkö tukea.

Tuki on neuvontaa ja ohjausta. Se on kannattamista, esim. mielipiteen tukemista. Tuki voi olla myös rahallinen avustus.

Ihminen voi saasa tukea esimerkiksi:

  • neuvoista
  • ohjauksesta
  • mallisuorituksista
  • asioiden kokeilemisesta
  • asioiden harjoittelusta
  • asioiden selkiyttämisestä ja pilkkomisesta.
  • valmennuksesta

Tukija voi olla läheinen tai ammattilainen. Tukijan päätehtävä on auttaa löytämään omanlainen tapa elää ja tukea sen toteutumisessa. Tukija antaa tietoa erilaisista mahdollisuuksista ja luo mahdollisuuksia.

Valmentaja on myös tukija. Valmentaja auttaa ihmistä löytämään ja käyttämään sekä kehittämään omia taitojaan ja voimavarojaan. Valmentaja kulkee rinnalla pitkäkestoisenkin taitojen harjoittelun ajan.

Toimija tekee tekoja itse, hän ei ole muiden puolesta tekemisen kohde.

  • toimija tietää vaihtoehdot
  • tietää mitä eri toimintavaihtoehdoista seuraa
  • valitsee itse
  • toimii mahdollisimman omatoimisesti
  • voisi toimia myös toisin
  • on itse vastuussa teoistaan
  • usein me tarvitsemme tukea, jotta voimme olla toimijoita

Tuetun päätöksenteon palvelu on osa tuetun päätöksenteon järjestelmää. Tuetun päätöksenteon palvelu ei ole vielä käytössä Suomessa. YK:n vammaissopimus kuitenkin velvoittaa Suomea ottamaan palvelun käyttöön.

Perusteita tuetun päätöksenteon järjestelmälle voit lukea Tukiliiton internetsivujen Tuki ja neuvot -kohdasta.

Valitseminen on useasta eri vaihtoehdosta valinnan tekemistä.

Valinnantekoa helpottaa

  • kun näkee ja kokee eri vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia.
  • kun pystyy hankkimaan tarvittavat tiedot.
  • kun saa tukea vaikeiden asioiden selvittämisessä.
  • kun pohtii eri vaihtoehtojen hyviä ja huonoja puolia.
  • kun pystyy näkemään erilaiset päätös- ja toimintavaihtoehdot ja pystyy selvittään niiden seuraukset.
  • kun voi muodostaa oman mielipiteen ja pystyy ilmaisemaan sen.
  • kun pystyy toteuttamaan päätöksensä.

Valmennus on tuen muoto, jossa voidaan esimerkiksi ryhmässä tai yksilöllisemmin lisätä ihmisen taitoja, tietoja ja voimavaroja tietyn kysymyksen ympäriltä. Esimerkiksi sosiaalisten tilanteiden hallinta, oman tuen tarpeen hahmottaminen tai muuttaminen voivat olla tällaisia kysymyksiä. Sopeutumisvalmennus (linkki johtaa MAHTI-sopeutumisvalmennuksen sivulle) on yksi esimerkki valmennuksesta.

Yleisesti vallalla tarkoitetaan kykyä vaikuttaa toiseen, muuttaa toisen toimintaa tai mahdollisuutta vastustaa toisen vaikutusta.

Vallan määritelmistä yksi tunnetuimpia on teoreetikko Max Weberin määritelmä, jonka mukaan valta merkitsee vallankäyttäjän mahdollisuutta saada toiset tekemään mitä hän haluaa, riippumatta siitä, mitä toiset siitä ajattelevat tai mitä he haluavat.

Määritelmään sisältyy näkemys vallasta moninaisina mahdollisuuksina saada oma tahto läpi sosiaalisen suhteen sisällä myös vastarinnan edessä. Samantekevää on, mihin tämä valta mahdollisesti perustuu. Weberin määritelmä sisältää ajatuksen vallan kohteena olevan toimimisesta halutulla tavalla sekä vallan käyttäjän mahdollisuuden tarvittaessa nujertaa ilmenevä vastarinta. (Puukka 2005, 110)

Vertaisuus on toisen ymmärtämistä, koska on kiinnostunut samoista asioista, tekee samoja ja samankaltaisia asioita ja on kokemuksia samoista ja samankaltaisista asioista. Vertaisuus syntyy elämäntilanteen, samanlaisten kiinnostusten kohteiden ja tekemisen ympärille eikä niinkään diagnoosin ympärille.

Vertaistuki on vapaaehtoisuutteen perustuvaa, samalaisia asioita tekevien ja samankaltaisia kokemuksia kokeneiden ihmisten keskinäistä tukea ja auttamista sekä kokemuksien jakamista. Vertaistuessa on tärkeää yhdenvertaisuus, suvaitsevaisuus, yhteisöllisyys ja luottamuksellisuus.