Vertaisryhmä tai valmennus lähi- ja verkkotapaamisten yhdistelmänä

Saavutettava lähi- ja verkkotapaamisten yhdistelmä on tuo yhteen vertaiset, jotka luulivat olevansa ainoita maailmassa.

Käyttötarkoitus

Lähi- ja verkkotapaamisten yhdistelmä kehitettiin kohderyhmälle, jonka on vaikea tavoittaa vertaisiaan. Kohderyhmä voi olla kohtalaisen pieni, jolloin samalta paikkakunnalta ei löydy montaa osallistujaa. Vertaisuuden aihe voi myös olla sellainen, ettei siitä puhuta. Vertaiset eivät tiedä toisistaan ja löydä toisiaan luonnollisista verkostoista. Verkko-osallistuminen mahdollistaa osallistumisen laajalta maantieteelliseltä alueelta ja yksikin kasvokkainen tapaaminen syventää vertaisuuden ja yhteenkuuluvuuden kokemusta entisestään. Kun verkko-osallistumiseen on tarjolla riittävä tuki, toimii malli erinomaisesti myös oppimiseen ja ymmärrykseen tukea tarvitseville aikuisille. Malli on toiminut sekä valmennuksen että vertaisryhmän toteutustapana

Toteutus

Miten osallistujat löytävät mukaan

Järjestämämme toiminta on ollut hyvin rajatulle ryhmälle eli vanhemmille, joilla tuentarvetta oppimisessa ja ymmärryksessä. Valmennuksen osallistujia rajasimme alle 10-vuotiaiden lasten vanhempiin ja VOIKUKKIA-vertaisryhmä oli kohderyhmän vanhemmille, joilta lapsi on otettu huostaan. Markkinoinnissa kohderyhmä on kerrottu mahdollisimman selkeästi ja viesti on kokemuksemme mukaan tavoittanut perheet parhaiten sosiaalisen median ja perheitä kohtaavien ammattilaisten kautta. Usein joku perheen läheinen tai työntekijä oli vinkannut toiminnasta. Olemassa olevia verkostoja kannattaa siis hyödyntää ja pyytää vinkkaamaan toiminnasta perheille suoraan.

Alkuhaastattelut ja perehdytys verkkoalustojen käyttöön

Kaikki osallistujat alkuhaastatellaan ja perehdytetään kädestä pitäen käytettyjen verkkoalustojen käyttöön. Alkuhaastattelussa kartoitetaan osallistujan elämäntilanne, sopivuus valmennus- tai vertaisryhmään ja motivaatio osallistumiseen. Haastattelussa käydään läpi ryhmän toimintaperiaatteet, aikataulut ja sisällöt. Haastattelussa selvitetään myös osallistujan toiveet ja odotukset ryhmälle sekä se, mitä tukea hän tarvitsee osallistumiseen.

Jos osallistuja tarvitsee tukea netin käyttöön, lukemiseen ja kirjoittamiseen tai ihan vaan aiheen käsittelyyn, hänelle järjestetään tuki osallistumiseen omalle paikkakunnalle. Tuki voi olla joku jo olemassa oleva työntekijä tai läheinen, mutta joskus ulkopuolisen ohjaajan palkkaaminen voi olla paikallaan. Erityisesti herkkiä ja henkilökohtaisia aiheita voi olla helpompi käsitellä jonkun muun, kuin oman ohjaajan tai äidin kanssa. Tätä asiaa kannattaa kysyä suoraan osallistujalta ja pohtia vaihtoehtoja hänen kanssaan yhdessä. Osallistumista tukeva henkilö otetaan mukaan, kun perehdytään verkkoalustojen käyttöön. Jos kyseessä on ulkopuolinen ja osallistujalle uusi henkilö, kannattaa käyttää aikaa myös tutustumiseen niin, että ensimmäisellä tapaamiskerralla on mukana työntekijä.

Vertais- tai valmennusryhmän toteutus

Olemme toteuttaneet verkko- ja lähitapaamisten yhdistelmää useammalla tavalla. Toimivin oli malli, jossa oli säännöllinen viikkorytmi: tehtävä verkossa ja chat-keskustelu tehtävän aiheesta. Kasvokkainen tapaaminen järjestettiin keskellä ryhmän kestoa viikonlopun mittaisena tapaamisena. Verkkotehtäviä ja viikko-chattejä oli kolme ennen viikonlopputapaamista ja kolme sen jälkeen. Lähi- ja verkkotapaamisten yhdistelmää voi toteuttaa myös niin, että kasvokkaisia tapaamisia on useampi, esimerkiksi ryhmän alussa ja lopussa.

Tehtävät on suunniteltu mahdollisimman konkreettisiksi ja osallistujien arkeen liittyviksi. Käytetty kieli on selkeää. tehtäviin on voinut vastata kirjoittamalla tai esimerkiksi kuvalla. Parhaiten toimi tiivis kokonaisuus, jossa tehtäviä oli joka viikko, kuuden viikon ajan, mutta ryhmän tilanteeseen ja tarpeeseen voi sopia muunkinlainen toteutus. Tehtävän jälkeen järjestettävä chatti antaa tehtävän tekemiselle luontevan aikarajan ja mahdollisuuden jakaa kokemuksia. Chatteihin osallistumista helpotti mm. se, että osallistujilla esitettiin suoria kysymyksiä. Avoimet kysymykset saattoivat jäädä liian etäisiksi. Chatissä sai jakaa asioita niin paljon, kuin itsestä tuntui hyvältä. Osa kertoo enemmän ja osa vähemmän. Moni hiljainen osallistuja sai kuitenkin paljon irti muiden kertomasta.

Ryhmän yhteenkuuluvuutta ja vaikuttavuutta lisäsi kasvokkaisen tapaamisen mahdollistaminen. Valtakunnalliselle osallistujajoukolle toimivin on useamman päivän tapaaminen, jossa matkustamisen jälkeen ehtii rauhoittumaan ja keskittymään aiheeseen. Myös vapaalle yhteiselle tekemiselle jää aikaa. On tärkeää, että tapaaminen on osallistujalle maksuton ja sisältää täysihoidon. Tapaaminen tai tapaamiset kannattaa järjestää paikassa, jonne pääsee julkisilla kulkuneuvoilla. Toinen mahdollisuus on järjestää yhteiskuljetus esimerkiksi lähimmältä rautatieasemalta. Syrjäisempi sijainti voi mahdollistaa tapaamisen pitämisen rauhallisessa, yhdessäolon mahdollistavassa paikassa.

Osallistujat tarvitsevat usein tukea myös matkojen suunnitteluun ja varaamiseen sekä matkan vaiheiden, esimerkiksi junavaihtojen läpikäymiseen yhdessä. Jos osallistuminen on jäänyt kiinni matkakuluista, olemme maksaneet osallistujille myös matkat. Usein niihin on mahdollista saada tukea myös sosiaalitoimelta.

Ryhmän päätös

Ryhmän lopuksi haastatellaan vielä kaikki osallistujat ja arvioidaan yhdessä ryhmän vaikutusta ja toimivuutta. Jokaisen kanssa tehdään suunnitelma jatkosta. 3 – 6 kk ryhmän päättymisen jälkeen kysyimme vielä uudestaan osallistujilta, mitä vaikutusta ryhmällä oli heidän arkeensa. Arviointi järjestettiin joko puhelinhaastattelulla tai yhteistapaamisena. Suurin osa osallistujista toivoi tapaamista, että pääsee vielä kerran näkemään koko ryhmää.

Miten toiminut Tukiliitossa

Tukiliitossa olemme järjestäneet tällä mallilla VOIKUKKIA-vertaisryhmän ja voimavarakeskeistä Vahvistu vanhempana -valmennusta.

Valmennus

Vahvistu vanhempana -valmennus alkaa perhekohtaisilla tukitapaamisilla ja alkuhaastatteluilla. Niiden perusteella valmennukseen kootaan ryhmä kiinnostuneita perheitä, joilla on samankaltainen elämätilanne. Valmennuksia toteutettiin kahdella eri mallilla: kolmen kuukauden mittainen paikallinen valmennus ja kuusi kuukautta kestänyt valtakunnallinen valmennus.

Molemmat mallit sisälsivät ryhmätapaamisia ja nettitehtäviä välityöskentelynä. Käytössä on ollut mCoach Movendos – nettialusta. Valmennuksen aikana pohditaan ja harjoitellaan vanhemmuuden taitoja, saadaan tietoa vanhemmuudesta ja lapsen kehityksestä eri ikävaiheissa, sekä vertaistukea muilta saman kaltaisessa tilanteesta olevilta vanhemmilta. Valmennuksessa selvitetään myös perheiden käyttämiä palveluita ja ohjataan palvelujen hakemisessa. Vanhemmat asettavat itselleen valmennuksen ajaksi jonkin omaan perhearkeen liittyvän muutostavoitteen.

Alueellisessa valmennuksessa tapaamisia oli kuusi. Tapaamiset olivat puolen päivän mittaisia ja ne järjestettiin lauantaisin, kahden viikon välein. Jokaisella osallistujalla oli oma ohjaaja, joka auttoi nettitehtävien tekemisessä tapaamisten välillä. Ohjaajat olivat mukana myös tapaamisissa.

Valtakunnalliseen valmennukseen kuului kaksi, viikonlopun mittaista tapaamista majoittumisineen valmennuksen alussa ja lopussa. Jokaisella osallistujalla oli joku lähi-ihminen, läheinen tai työntekijä, joka auttoi tavoitteen ja välitehtävien kanssa.

Valmennus loppuu perhekohtaisiin loppuhaastatteluihin, joissa tehdään suunnitelma jatkosta.

Molempien valmennusjaksojen jälkeen järjestettiin arviointitapaaminen 6 – 3 kk valmennuksen päättymisen jälkeen. Arviointitapaamisessa käydään läpi, mitä perheille kuuluu nyt ja arvioidaan, mitä vaikutusta valmennuksella on ollut heidän arkeensa.

VOIKUKKIA-verkkovertaisryhmä

VOIKUKKIA-vertaisryhmämalli vanhemmille, joilla on tuentarvetta oppimisessa ja ymmärtämisessä toteutettiin viikoittaisina verkkotehtävinä ja chatteinä, sekä viikonlopun mittaisena tapaamisena. Markkinointi tehtiin selkeäkielisen tapahtuman avulla pääosin somessa ja olemassa olevien verkostojen kautta. Verkko-osallistumiseen tukea tarvitsi kolme osallistujaa, joille palkattiin ohjaaja kotiin auttamaan tehtävien tekemisessä ja chattiin osallistumisessa. Tukea tarvittiin lukemiseen ja kirjoittamiseen, netin käyttämiseen ja tehtävien pilkkomiseen.

VOIKUKKIA on Kasper – Kasvatus- ja perheneuvonta ry. vertairyhmämalli. Voi lukea aiheesta lisää osoitteesta voikukkia.fi.

Osallistujille tehtiin alkuhaastattelut (VOIKUKKIA-materiaali)

Viikko 1: Tehtävänä ja chatin aiheena tutustuminen ja ryhmän pelisäännöt

Viikko 2: Tehtävänä ja chatin aiheena oma kertomus huostaanotosta

Viikko 3: Tehtävänä ja chatin aiheena vanhemman kriisin vaiheet huostaanoton jälkeen

Viikko 4: Viikonlopputapaaminen pe – su tehtäviä ja ryhmäkeskusteluja:

– Yhteyden säilyttäminen lapseen.

– Huostaanottokokemukset

– Selkotietoa oikeuksista ja velvollisuuksista

– Lapsen näkökulma: lapsen kriisi, omat juuret

– Oman selviytymistarinan rakentaminen

Viikko 5: Chatin aiheena tapaamisen purku ja selviytymiskeinojen pohtiminen

Viikko 6: Tehtävänä ja chatin aiheena oman voimavarat ja jaksaminen

Viikko 7: Tehtävänä ja chatin aiheena tulevaisuuden pohtiminen

Henkilökohtaiset loppuhaastattelut ja eteenpäin ohjaaminen

Arviointitapaaminen noin 3 kuukautta ryhmän päättyminen jälkeen