Yhdistys työnantajana

Yhdistyksellä on samat vastuut, velvoitteet ja oikeudet työnantajana kuin muillakin työnantajilla. Työsuhteessa on noudatettava työlainsäädäntöä, työsuhteessa sovellettavaa työehtosopimusta (TES) ja työsopimusta. Työnantajan on palkanmaksun lisäksi huolehdittava muista lakisääteisistä velvollisuuksistaan kuten työntekijöiden työterveyshuollosta ja vakuuttamisesta.

Työsuhde

Työsuhteessa noudatetaan työlainsäädännön lisäksi työehtosopimusta eli TES:ä, joka on ammattiliiton ja työnantajien tekemä sopimus alan palkoista ja työsuhteen ehdoista. Sosiaalialan järjestöjä koskeva työehtosopimus on yleissitova eli sitä on kaikkien kyseisen alan työnantajien noudatettava huolimatta siitä kuuluvatko ne työnantajaliittoon vai ei. Työsuhdetta solmittaessa tehdään lisäksi kirjallinen työsopimus työnantajan ja työntekijän välillä. Työsopimuksessa ei voida sopia työlainsäädäntöä ja TES:ä heikommista työntekijän eduista edes työntekijän suostumuksella. Jokaisesta maksetusta palkasta on tehtävä tulorekisteri-ilmoitus 5 päivän kuluessa palkanmaksusta.

Työsuhteen alussa on tärkeä huolehtia työntekijän perehdyttämisestä. Työturvallisuuslaki edellyttää työntekijän riittävää perehdyttämistä ja hyvä työhönopastus on sekä työnantajan että työntekijän etu.

Lisätietoa työsuhteeseen ja työntekijän palkkaamiseen liittyen:

 

Työterveyshuolto

Työnantajan on huolehdittava työntekijöiden työterveyshuollosta ja järjestettävä ainakin lakisääteiset ennaltaehkäiset työterveyshuoltopalvelut.  Lakisääteiseen työterveyshuoltoon kuuluvat työhön liittyvät terveystarkastukset, työpaikkaselvitys ja työkyvyn tukeminen sekä niiden sairauksien tai oireiden selvittely, joilla on yhteyttä työhön. Sen sijaan muun sairaanhoidon järjestäminen on työnantajalle vapaaehtoista.

Työterveyshuolto järjestetään tekemällä siitä sopimus joko yksityisen lääkäriaseman tai julkisen terveydenhuollon  kanssa. Työnantajan on järjestettävä lakisääteinen ehkäisevä työterveyshuolto, vaikka palveluksessa olisi vain yksi työntekijä. Työsuhteen kesto tai muoto taikka työtuntimäärä eivät vaikuta lakisääteisen työterveyshuollon järjestämisvastuuseen vaan se on järjestettävä kaikille työntekijöille.  Työnantajan on kerrottava työntekijälle työterveyshuollon palvelun sisällöstä ja sen on myös oltava nähtävillä työpaikalla.

Työnantaja voi saada Kelasta korvausta lakisääteisen ehkäisevän työterveyshuollon ja vapaaehtoisen sairaanhoidon kustannuksista.

Lisätietoa työterveyshuollon järjestämisestä:

 

Vakuutukset

Työnantajan on otettava ainakin lakisääteiset vakuutukset. Pakollisia lakisääteisiä vakuutuksia ovat työtapaturma- ja ammattitautivakuutus sekä työeläkevakuutus. Työnantajain ryhmähenkivakuutus on myös pakollinen vakuutus ja se sisältyy jo valmiina lakisääteiseen työtapaturmavakuutukseen, joka otetaan vakuutusyhtiöstä. Työeläkevakuutuksen työnantaja ottaa työeläkeyhtiöstä. Halutessaan työnantaja voi vapaaehtoisilla vakuutuksilla laajentaa vakuutusturvaa lakisääteistä kattavammaksi.

Lisätietoa työnantajan lakisääteisistä vakuutuksista:

 

Tukea työntekijän palkkaamiseen

TE-toimistosta saa tietoa palkkatuesta sekä muista tuista, joita työnantajan on mahdollista saada työntekijän palkkaamiseen. Palkkatuki on harkinnanvarainen tuki, jota TE-toimistot tai työllisyyden kuntakokeiluun kuuluva kunta voivat myöntää asiakkaanaan olevan työttömän työnhakijan palkkakustannuksiin. Palkkatukea voidaan myöntää pitkään työttömänä olleen työnhakijan tai työttömänä olevan osatyökykyisen työnhakijan palkkaamiseen. Kun yhdistys palkkaa vähintään kaksi vuotta työttömänä olleen henkilön, palkkatuen määrä voi olla jopa 100 % aina 65- %:een työaikaan saakka. Tilanteet ovat kuitenkin yksilöllisiä, joten työntekijän palkkaamista suunniteltaessa kannattaa kysyä tarkat kriteerit palkkatuen määrästä ja kestosta TE-toimistosta.

Palkkatukea voi hakea helposti ja nopeasti sähköisen Oma asiointi -palvelun kautta. Hakemiseen tarvitaan Suomi.fi-tunnukset. Palkkatukea on mahdollista hakea myös paperihakemuksella. Hakemusta lähetettäessä on huomioitava, onko palkattavaksi suunniteltu henkilö TE-toimiston asiakas vai onko hänet siirretty kuntakokeiluun, jotta hakemus lähetetään oikeaan paikkaan – tämä nopeuttaa hakemuksen käsittelyä. Palkkatukihakemuksen lähettäminen ei vielä sido yhdistystä palkkaamaan työntekijää. Tärkeää on huomioida se, että työsopimusta työntekijän kanssa ei saa tehdä ennenkuin palkkatukihakemus on lähetetty ja saatu siitä päätös. Jos työsopimus on tehty ennen palkkatukihakemusta tai -päätöstä, ei palkkatukea voida enää lain mukaan tällöin myöntää.

Paikka auki -avustusohjelma on vuonna 2018 alkanut sosiaali- ja terveysministeriön (STM) avustusohjelma, joka on saanut jatkoa vielä vuodelle 2022 (hakuaikaa on 31.5.2021 asti). Sen tarkoituksena on edistää vaikeasti työllistyvien henkilöiden työllistymistä tarjoamalla työpaikkoja sosiaali- ja terveysalan järjestöissä. Avustukset myöntää sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ja niitä hallinnoi ministeriön yhteydessä toimiva itsenäinen valtionapuviranomainen sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA). Järjestöt, jotka täyttävät STEAn avustuskelpoisuuden, voivat hakea työntekijän palkkaamiseen täysimääräistä avustusta, joka kattaa kaikki palkkakulut vuoden työsuhteesta. Järjestö voi lisäksi hakea rahoitusta myös työntekijän mentorointiin sekä työvälineisiin.

 

Työlainsäädäntö

Työlainsäädäntö kuuluu Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) vastuualueisiin. Keskeisimmät työsuhdetta koskevat lait ovat työsopimuslaki, työaikalaki, vuosilomalaki ja työturvallisuuslaki.

Työsuhteeseen liittyy lisäksi monia monia muita lakeja, joista lisätietoa löytyy TEM:n sivuilta: