Päättyneet hankkeet

Päättyneiden hankkeiden kuvaukset, tuotokset ja materiaalit.

Päättyneet hankkeet

Mahti-projekti 2012–2015

Mahti on sopeutumisvalmennusta perheille ja kehitysvammaisille aikuisille. MAHTI-projekti toteutti kehittämäänsä sopeutumisvalmennusta valtakunnallisesti vähän tukea tarvitseville aikuisille vuosina 2012–2015. Vuonna 2016 MAHTI uudistui. Tukiliitto järjestää aikuisten sopeutumisvalmennuksen lisäki sopeutumisvalmennusta perheille, jotka tarvitsevat tukea kommunikointiin ja vuorovaikutukseen erityislapsen kanssa. Lisätietoja MAHTI-projektista.

Vaikuttava vertaistoiminta 2011–2014

Vaikuttava vertaistoiminta -projektin päämääränä oli erityistä tukea tarvitsevien lasten perheiden hyvinvoinnin lisääminen kansalaistoiminnan keinoin. Hankkeen tavoitteena oli vanhempien ja lasten kokemustiedon saaminen osaksi perheiden palveluiden ja tuen kehittämistä. Projektin ensimmäinen jakso toteutui vuosina 2011–2013.

Toinen projektikausi kesti vuoden 2014 ja keskittyi lapsiperheiden aktiivisen kansalaistoiminnan kehittämiseen ja ensimmäisen projektikauden loppuunsaattamiseen sekä tulosten juurruttamiseen. Lisätietoja hankkeesta.

Kaveri-projekti 2007–2010, Best Buddies-projekti 2011–2013 ja Kaverimeininki 2014

Best Buddies -kaveritoimintaa järjestettiin ensimmäistä kertaa Suomessa Kehitysvammaisten Tukiliiton Kaveri-projektissa vuosina 2007-2010. Tämän jälkeen toimintaa kehitettiin Best Buddies -projektissa vuosina 2011-2013. Vuonna 2014 toiminnan järjestämistä jatkettiin Kaverimeininki-projektissa. Kaikki projektit kohdistuivat erityisesti kehitysvammaisiin ja vammattomiin nuoriin. Raha-automaattiyhdistys jatkaa Best Buddies -kaveritoiminnan rahoittamista myös vuodesta 2015 eteenpäin. Lisätietoja projekteista.

Äiti ei pysy kärryillä 2010–2014

Äiti ei pysy kärryillä -projektin kohderyhmä olivat perheet, joissa vanhemmalla on kehitysvamma tai merkittäviä vaikeuksia oppimisessa. Hankkeen tavoitteena oli, että erilaisissa palveluissa tunnistetaan vanhemmat, joilla on sellaisia merkittäviä vaikeuksia oppimisessa, jotka vaikuttavat lapsen kanssa toimimiseen. Palveluita kehitettiin perheiden tarpeita vastaaviksi valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti eri toimijoiden yhteistyönä. Vanhemmat ja muut perheenjäsenet ovat olleet kehittämistyössä mukana kokemusasiantuntijoina. Lisätietoa projektista.

MALIKE – Matkalle liikkeelle keskelle elämää 1997– ja Aikuis-MALIKE 2007–2011

Kehitysvammaisten Tukiliiton Malike eli Matkalle liikkeelle keskelle elämää aloitti toimintansa projektimuotoisena 1.12.1997. Malike käynnistyi EU:n komission pilottihankkeena Pirkanmaalla ja Pohjois-Karjalan alueella, mutta vakinaistui sittemmin pysyväksi osaksi Kehitysvammaisten Tukiliiton toimintaa. Malike syntyi turvaamaan monivammaisten lasten laadukasta lapsuutta. Viisivuotinen Aikuis-Malike -projekti tuli Malikkeen täydennykseksi vuonna 2007, kun yksikön ensimmäiset asiakkaat olivat jo varttuneet nuoriksi aikuisiksi. Vuodesta 2012 Malike on palvellut kaikkia vaikeavammaisia henkilöitä iästä riippumatta. Lisätietoja MALIKE-projektista.

Asuntoja asunnottomille 2008–2011

Hankkeessa etsittiin uusia näkökulmia asumispalveluiden järjestämiseen kolmella pilottiseudulla: Kainuussa, Satakunnassa ja Uudellamaalla. Tuloksia hyödynnettiin valtakunnallisesti. Hankkeen taustaperiaatteena oli YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden ihmisoikeuksista. Tavoitteena oli siirtää yksilöllisempään asumiseen tähtääviä toimenpiteitä käytäntöön yhteistyössä mm. kuntien ja kolmannen sektorin kanssa. Hankkeessa käytettyjä keinoja yksilöllisemmän asumisen edistämiseksi olivat esimerkiksi alan toimijoiden välisen paikallisen ja valtakunnallisen yhteistyön tukeminen ja kehittäminen, uusien yhteistyörakenteiden edistäminen, asennevaikuttaminen, aiheeseen liittyvien tilaisuuksien järjestäminen, mediavaikuttaminen, tutkimuksen tuottaminen sekä aiheesta kertovan oppaan ja äänikirjan tekeminen. Lisätietoja hankkeesta.

Selko-e 2007–2010

Saavutettavia verkkopalveluita kaikille. Selko-e-projekti halusi muuttaa julkiset verkkopalvelut helppokäyttöisiksi. Kun sivustot toimivat selkeästi, voivat hahmotushäiriöisetkin henkilöt hyötyä niistä. Selko-e:n omille sivuille pääset tästä www.selko-e.fi

Kehitysvammaisten Tukiliiton Selko-e-projektin tavoitteena oli löytää ja kokeilla ratkaisuja sekä malleja, joiden avulla verkottuvaan kansalaisyhteiskuntaan osallistuminen olisi mahdollista kaikille. Myös niille kansalaisille, joilla on hahmottamisen häiriöitä – kuten esimerkiksi kehitysvammaisille, vanhuksille ja maahanmuuttajille.

Toisen hankekauden teemana oli kansalaistoimintaa tietoyhteiskunnassa. Huomiota kiinnitettiin erityisesti oppimisen ja ymmärtämisen ongelmien kanssa elävien ihmisten omiin vaikutamismahdollisuuksiin ja heille saavutettavissa oleviin vaikuttamisen välineisiin.

Selko-e etsi toimivia ratkaisuja testaamalla sivuja. Se koulutti internet-sivujen käyttäjiä ja tekijöitä. Selko-e myös julkaisi verkkoviestintään liittyviä oppaita.

Vertaansa vailla 2005–2010 ja Isämeininki 2008–2009

Kehitysvammaisten Tukiliiton Vertaansa vailla –projektin (2005–2010) tarkoituksena oli tuottaa vertaistukiryhmämalli erityistä tukea tarvitsevien lasten perheille. Ryhmämallia kehitettiin kansalaistoiminnan näkökulmasta: projekti rohkaisi ja tuki vanhempien omaa aktiivisutta, mutta ryhmäläiset itse vastasivat ryhmien toiminnasta.

Isämeininki (RAY 2008–2009) oli Vertaansa Vailla -projektin toimintaa miehille, joita yhdistää sama asia, isyys. Tarkoituksena oli muodostaa erilaisia ja erikokoisia ryhmiä, joiden toiminnan ja raamit luovat osallistujat itse.

Kehitysvammaisten Tukiliiton Vertaansa vailla -projektin Isämeininki -toiminta alkoi elokuussa 2008. Toiminnan aluksi kutsuttiin kokoon ns. kokemusasiantuntija-ryhmä, jonka tarkoituksena on visioida ja ideoida Tukiliiton Isämeininki-toimintaa yhdessä työntekijöiden kanssa. Ryhmä antoi taustatukea ja tietoa projektin työntekijöille. Ryhmään kuului 10 henkilöä eri puolilta Suomea. Lisätietoja hankkeista.

Enemmän otetta ja osallisuutta 2006–2009 ja Enemmän otetta omaan elämään 2003–2005

Enemmän otetta ja osallisuutta -projekti jatkoi aikaisempaa, Enemmän otetta omaan elämään projektityötä. Näkökulma painottui aikaisemman tiedon haun ja alueellisen perhetyön jälkeen alueellisesti laajemmin. Projektin yhteydessä tehtiin työntekijäkartoitus sekä tutkimus perheiden kokemuksista.

Enemmän otetta omaan elämään -projekti oli pioneerimainen, kaupunkimainen ja alueellisesti rajattu hanke, jonka toiminta-alueena oli Pirkanmaa. Tämä mahdollisti vanhempien tapaamiset ja muun muassa äitikerhot.

Projektin aikana aloitettiin perhetapaamiset, perheiden kokemusten kartoitus sekä kansainvälisen tiedon kerääminen. Lisätietoja hankkeista.

Mieli myllertää 2005–2008

Mieli Myllertää projekti toteutettiin vuosina 2005≥2008 Ray:n rahoituksella. Projektin tavoitteena oli löytää keinoja tukea perheitä, joiden kehitysvammaisella perheenjäsenellä on mielenterveyteen liittyvää tuen tarvetta. Projektin toimintaa olivat kuntoutuskurssit, ammattihenkilöstön verkostoituminen, tukihenkilöiden koulutus ,ja tutkimus. Yhteistyökuntina olivat Salo, Pielavesi ja Vammala. Lisäksi Haapavedeltä ja Rantsilasta oli osallistujia kuntoutuskursseilla.

Yksi projektin tavoite oli auttaa kuntien eri työntekijätahojen verkostoitumista mielenterveyttä tukevien järjestelmien kehittämiseksi. Kuntien työntekijöille järjestettiin koulutusta työntekijöiden omien toiveiden mukaisesti. Projektiin liittyi tutkimusosuus. Tutkimukseen osallistui 12 henkilöä, jotka kertoivat omista kokemuksistaan ja näkemyksistään. Lisätietoja hankkeesta.