Omaa kotia kohti

Kehitysvammaisten Tukiliiton Asuntoja asunnottomille -hankkeen (RAY 2008-2011) taustaperiaatteena on YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden ihmisoikeuksista:

”Vammaisilla ihmisillä tulee olla oikeus
valita missä ja kenen kanssa he asuvat.
Heillä on oltava saatavissa erilaisia koti ja
asumispalveluja. Vammaisilla on
oltava saatavilla riittävästi tukipalveluja
ja myös henkilökohtaista apua.”

Projektin nimi viittaa kehitysvammaisten ihmisten asumisratkaisujen kiireelliseen kehittämistarpeeseen. Hankkeessa etsittiin uusia näkökulmia asumispalveluiden järjestämiseen kolmella pilottiseudulla: Kainuussa, Satakunnassa ja Uudellamaalla. Tuloksia hyödynnettiin valtakunnallisesti. Hankkeen taustaperiaatteena oli YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden ihmisoikeuksista. Tavoitteena oli siirtää yksilöllisempään asumiseen tähtääviä toimenpiteitä käytäntöön yhteistyössä mm. kuntien ja kolmannen sektorin kanssa. Hankkeessa käytettyjä keinoja yksilöllisemmän asumisen edistämiseksi olivat esimerkiksi alan toimijoiden välisen paikallisen ja valtakunnallisen yhteistyön tukeminen ja kehittäminen, uusien yhteistyörakenteiden edistäminen, asennevaikuttaminen, aiheeseen liittyvien tilaisuuksien järjestäminen, mediavaikuttaminen, tutkimuksen tuottaminen sekä aiheesta kertovan oppaan ja äänikirjan tekeminen.

Asunnottomiin luetaan ulkona, erilaisissa tilapäissuojissa ja yömajoissa olevat sekä laitoksissa asunnon puutteen vuoksi asuvat (esim. ensisuojat, hoito- ja huoltokodit, psykiatriset sairaalat, kehitysvammaisten laitokset). Myös vapautuvat vangit, joilla ei ole asuntoa tiedossa, luetaan asunnottomiksi. Lisäksi asunnottomiksi luetaan tilapäisesti tuttavien ja sukulaisten luona asustavat ja kiertelevät. Asunnottomuus Tilastokeskuksen määrittelemänä.

Pois hätiköinnistä ja pakosta

Kehitysvammaisten kuntalaisten asumistarpeisiin on varauduttu kunnissa vaihtelevin käytännöin. Perheiden ja lapsuudenkodistaan pois muuttavien kehitysvammaisten asumistarpeet ratkaistaan joskus viime tingassa ja sen vuoksi asiallista asumismuotoa joudutaan odottamaan toisinaan vuosien ajan.

Lapsuudenkodistaan pois muuttavalla kehitysvammaiselle nuorelle tai aikuiselle osoitetaan liian usein paikka olemassa olevista palveluista ilman, että hänelle tarjotaan mahdollisuutta tulla kuulluksi oman asumisensa suunnittelussa. Toimivan arjen ratkaisujen löytyminen vähentää kriisitilanteiden syntymistä ja edesauttaa kehitysvammaisten itsensä, heidän omaisten sekä työntekijöiden elämän laatua ja jaksamista.

Itsenäinen asuminen ei tarkoita eristäytyneisyyttä, eikä välttämättä yksin asumista, vaan asumista vaikkapa itse valittujen asuintovereiden kanssa. Oleellista on, että tuki ja asukkaiden tarpeet kohtaavat omia elämänvalintoja kunnioittavalla tavalla.

Kartoitusta ja yhteistyötä

Keväällä 2009 projektissa tuotettiin tietoa vanhempien kokemuksista lapsensa asumispalveluista ja etsittiin tätä kautta kehittämisajatuksia paikalliseen vaikuttamistoimintaan ja yhteistyörakenteiden kehittämiseen.

Lea Vaitin tutkimus ”Aina tarvitsee olla ajan tasalla”- vanhempien kokemuksia kehitysvammaisen perheenjäsenensä asumispalveluista ja niihin vaikuttamisesta

Hankkeen kolmella pilottiseudulla, Kainuussa, Satakunnassa ja Uudellamaalla, etsitiin kullekin seudulle ominaisia yhteistyörakenteita. Uusia näkökulmia asumispalveluiden järjestämiseen etsittiin seutujen välisestä yhteistyöstä ja tiedonvaihdosta, seutukuntien erityispiirteet huomioiden. Tärkeitä huomioitavia seikkoja olivat rakenteelliset erot, kuten välimatkat, seudun väestö- ja elinkeinorakenne ja sosiaalipalvelujen sen hetkinen resurssointi ja saatavuus. Keskeisiä seikkoja ovat myös kunnan talousnäkymät, kuntien yhteenliittymät ja vammaisjärjestöjen vaikutusmahdollisuudet.

Hankkeen suunnannäyttäjänä toimi STM:n selvitys:
Markku Niemelä: Kehitysvammaisten yksilöllinen asuminen – Pitkäaikaisesta laitosasumisesta kohti yksilöllisempiä asumisratkaisuja (STM:n selvityksiä 2007:73)

Julkaisuja ja keskustelua kehitysvammaisten asumisesta

Mekatv on tehnyt Asumisen sietämätön keveys -lyhytelokuvan kehitysvammaisten kuntalaisten asumisesta. Käsikirjoituksen, näyttelemisen, editoimisen ja osittain kuvaamisenkin ovat tehneet Porin työväenopiston erityisryhmien kansalaisjournalismin kurssille osallistuneet.

Laatusuositukset asuntojen rakentamiseen 2010 – 2017
Uudet laatusuositukset kehitysvammaisten henkilöiden asuntojen rakentamiseen vuosiksi 2010 – 2017 on julkaistu muun muassa Kehitysvammaliiton sivuilla pdf-muodossa.

Uuden Suomen Näkökulmat-osiossa tartutaan ajankohtaisiin ja keskustelua herättäviin aiheisiin. Yksi palstan kirjoittajista, Akuliina Saarikoski, tarttui 4.3.2010 yhteen vammaisten ihmisten syrjinnän räikeimmistä epäkohdista: asumiseen.

Helsingin kaupunginosayhdistykset ry Helka ylläpitää Kaikkien Helsinki -infosivua asunnottomuudesta. Sivu auttaa hahmottamaan erityisasumisen moninaista kokonaisuutta ja antaa aineistoa asunnottomuuden seurausten pohdintaan.

Me Itse ry:n julistus

ME ITSE ry – HYVÄ ELÄMÄ
AIKUISENA ON VAIKEA AIKUISTUA

Sallikaa aikuisten vammaisten perheenjäsentenne
kirjoittaa oman elämänsä käsikirjoitus;

Meillä on oikeus irrottautua vanhemmista.
Muistakaa vanhemmat,
teillä on oikeus päästää irti;

Antakaa meille mahdollisuus tuntea,
että voimme hallita elämäämme;

Olkaa ylpeitä meistä halutessamme itsenäistyä:
Älkää sitoko meitä
tekemällä asioita puolestamme;

Antakaa meidän yrittää,
antakaa meidän epäonnistua;

Ohjatkaa, tukekaa,
luokaa haasteita,
Antakaa meidän ottaa sopivia riskejä,

Älkää holhotko meitä ikuisiksi lapsiksi;
Kohdelkaa meitä kuten kohtelisitte ketä tahansa
vastaavan ikäistä ihmistä;

Aikuisena on vaikea aikuistua.

Me Itse ry:n julistus, joka luettiin 19.8 Harjavallassa, Oman elämän avaimet -tilaisuudessa.