
Juristi vastaa: Milloin uusi vammaispalvelulaki alkaa vaikuttaa vammaisen henkilön palveluihin?
Uusi vammaispalvelulaki hyväksyttiin 1.3.2023 eduskunnan täysistunnossa. Uusi laki tulee voimaan 1. lokakuuta 2023. Voimaantulon yhteydessä vanha vammaispalvelulaki sekä kehitysvammalain palveluita koskevat pykälät kumoutuvat. Vammaisen henkilön kannalta tärkeä kysymys on, milloin ja miten uusi laki alkaa käytännössä vaikuttaa hänen palveluihinsa.
Siirtymäsäännökset antavat aikaa
Uuteen vammaispalvelulakiin ja kehitysvammalakiin on sisällytetty siirtymäsäännökset, joiden tarkoitus ja vaikutus on, että voimaantulon yhteydessä kumoutuvan lainsäädännön perusteella tehtyjä päätöksiä ei tarvitse muuttaa uuden lainsäädännön mukaisiksi heti lokakuun 2023 alusta.
Vanhan vammaispalvelulain perusteella tehdyt päätökset pysyvät pääsääntöisesti voimassa niihin merkityn voimassaoloajan sillä rajoituksella, että kaikkien päätösten tulee olla uuden lain mukaisia kolmen vuoden kuluttua uuden lain voimaantulosta tai jo aiemmin vammaisen henkilön aloitteesta tai hyvinvointialueen aloitteesta silloin, jos vammaisen henkilön palvelutarve sitä edellyttää (uusi vammaispalvelulaki, VPL 42 §).
Kehitysvammalain kohdalla menetellään pääosin samalla tavalla: kehitysvammalain nykyisten säännösten nojalla tehdyt päätökset ovat voimassa niihin merkityn voimassaoloajan, kuitenkin enintään kolme vuotta uuden lain voimaantulosta (kehitysvammalain uusi 82.4 §). Myös kehitysvammalain nojalla myönnetyt palvelut tulee saattaa uuden vammaispalvelulain mukaisiksi jo aiemmin vammaisen henkilön aloitteesta tai hyvinvointialueen aloitteesta tämän palvelutarpeen perusteella (82.4 §). Tästä poiketen kehitysvammalain nojalla myönnettyä kuntouttavaa varhaiskasvatusta koskeva päätös on voimassa koko päätökseen merkityn voimassaoloajan. Poikkeus on katsottu tarpeelliseksi, koska kuntouttavan varhaiskasvatuksen järjestämisestä vammaisille lapsille tarkoitettuna erityispalveluna luovutaan.
Poikkeukset voimaantuloaikatauluun
Hyvinvointialueen tulee siis päivittää asiakassuunnitelmat ja päätökset vastaamaan uutta lakia kolmen vuoden siirtymäaikana, mutta uusiin palvelutarpeisiin ja uuden lain mukaisten palveluiden järjestämiseen pitää olla valmius vastata heti lain voimaantullessa, eli lokakuun alusta.
Kehitysvammaisten ja vastaavaa tukea tarvitsevien ihmisten näkökulmasta keskeinen poikkeus tähän on erityinen osallisuuden tuki, joka tulee saataville asteittain. Vammaiselle henkilölle on järjestettävä erityistä osallisuuden tukea vähintään 10 tuntia kuukaudessa ennen 1 päivää tammikuuta 2025 ja vähintään 20 tuntia kuukaudessa ennen 1 päivää tammikuuta 2026. Tämän jälkeen palvelua on järjestettävä vähintään 30 tuntia kuukaudessa, ellei asiakas hae tätä pienempää tuntimäärää (uusi vammaispalvelulaki 12.4 § ja 42.1 §).
Tuettua päätöksentekoa koskevat säännökset (uusi vammaispalvelulaki 14 ja 15 §) tulevat puolestaan voimaan vasta 1.1.2025 (uusi vammaispalvelulaki 41.2 §).
Hakemuksen jättämisajankohta määrää käsittelyssä sovellettavan lain
Vanhan vammaispalvelulain ja kehitysvammalain mukaisia palveluita koskevat hakemukset käsitellään ko. lakien mukaisesti, jos ne on laitettu vireille ennen uuden lain voimaantuloa (uusi VPL 42.2 §, kehitysvammalain uusi 82.3 §). Vammainen henkilö voi siten hakea vanhan vammaispalvelulain ja kehitysvammalain mukaisia palveluita lokakuun alkuun saakka aivan samalla tavalla kuin aikaisemminkin.
Myös palvelusta perittävä asiakasmaksu määräytyy vanhan lainsäädännön mukaisesti silloin, kun palvelu myönnetään vanhan vammaispalvelulain tai kehitysvammalain perusteella.
Samaten vanhan vammaispalvelulain tai kehitysvammalain palveluita koskeva muutoksenhakuasia, joka on vireillä uuden vammaispalvelulain voimaantullessa, käsitellään vanhan lainsäädännön säännöksiä noudattaen (uusi VPL 42.2 §, kehitysvammalain uusi 82.2 §).