Juristi vastaa

Kysy juristilta

Kehitysvammaisten Tukiliiton juristit vastaavat kysymyksiin Tukiviesti-lehdessä.

Millaisia velvoitteita yhdenvertaisuuslaki asettaa varhaiskasvatuksen tai koulutuksen järjestäjälle tilanteessa, jossa lasta kiusataan vamman vuoksi?

Tukiliiton lakineuvontaan tulee ajoittain yhteydenottoja tilanteista, joissa lapsi on joutunut kiusaamisen tai häirinnän, esimerkiksi nimittelyn kohteeksi vammaisuutensa vuoksi. Yhdenvertaisuuslaki asettaa kesällä 2023 voimaan tulleiden muutosten seurauksena varhaiskasvatuksen järjestäjälle ja palveluntuottajalle sekä koulutuksen järjestäjälle aiempaa vahvemman velvoitteen puuttua tällaisiin tilanteisiin.

Juristi vastaa -palsta Tukiviestissä 4/2023

Milloin varhaiskasvatuksen tuen tulee olla vammaisen lapsen saatavilla?

Varhaiskasvatuslaissa säädetään lapsen oikeudesta varhaiskasvatuksessa annettavaan tukeen, joka on jaettu yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen. Varhaiskasvatuslain ja sen esitöiden mukaan lapsella on kaikilla tuen tasoilla oikeus saada tukea mahdollisimman pian, kun tuen tarve on havaittu.

Juristi vastaa -palsta Tukiviestissä 3/2023.

Kenellä on vastuu varmistaa, että perusopetuksen päättänyt kehitysvammainen oppilas tosiasiassa pääsee jatko-opintoihin?

Oppivelvollisuuslaki muuttui vuonna 2021 siten, että oppivelvollisuus jatkuu 18 ikävuoteen saakka tai siihen asti, kunnes nuori ennen 18 vuoden ikää on suorittanut toisen asteen tutkinnon. Käytännössä oppivelvollisuuden laajentaminen on aiheuttanut vaikeuksia monille kehitysvammaisille ja vastaavaa tukea tarvitseville oppilaille, joille ei ole löytynyt sopivaa jatko-opintopaikkaa perusopetuksen päättymisen jälkeen. Oppivelvollisuuslaki sisältää kuitenkin säännökset siitä, miten näissä tilanteissa tulee toimia.

Juristi vastaa -palsta Tukiviestissä 2/2023

Mitkä ovat hyvinvointialueen velvollisuudet sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen alentamisessa tai poistamisessa?

Sosiaalihuollon palveluista määrätty maksu tai terveydenhuollon palveluista maksukyvyn mukaan määrätty maksu on jätettävä perimättä tai sitä on alennettava, kun maksun periminen vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon tai lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteuttamisen. Hyvinvointialue voi harkinnanvaraisesti alentaa myös tasasuuruisia terveydenhuollon maksuja.

Juristi vastaa -palsta Tukiviestissä 1/2023

 

Milloin uusi vammaispalvelulaki alkaa vaikuttaa vammaisen henkilön palveluihin?

Uusi vammaispalvelulaki hyväksyttiin 1.3.2023 eduskunnan täysistunnossa. Uusi laki tulee voimaan 1. lokakuuta 2023. Voimaantulon yhteydessä vanha vammaispalvelulaki sekä kehitysvammalain palveluita koskevat pykälät kumoutuvat. Vammaisen henkilön kannalta tärkeä kysymys on, milloin ja miten uusi laki alkaa käytännössä vaikuttaa hänen palveluihinsa.

Lakimies vastaa -palsta Tukiviestissä 4/2022

 

Onko neurokirjon ihmisillä Suomessa oikeus vammaispalveluihin?

Neurokirjolla olevilla ihmisillä on tällä hetkellä usein suuria vaikeuksia saada vammaispalveluita johtuen erityisesti virheellisistä soveltamiskäytännöistä. Tämä ongelma on tarkoitus korjata vammaispalvelulainsäädäntöä parhaillaan uudistettaessa. Neurokirjon ihmisten toimintarajoitteet tulee lisäksi huomioida paremmin myös palveluprosesseissa. Lue lisää:

Lakimies vastaa -palsta Tukiviestissä 3/2022

 

Onko henkilökohtaisen avun voimavararajaus YK:n vammaissopimuksen vastainen?

YK:n vammaiskomitea katsoo voimavararajauksen syrjivän kehitysvammaisia henkilöitä, jotka tarvitsevat tukea päätöksenteossaan, ja edellytti vammaispalvelulain muuttamista niin, ettei se enää estä heidän itsenäistä elämäänsä.  Myös Tukiliitto on vahvasti vastustanut voimavararajausta syrjivänä, ja  vammaislakiuudistuksen valmistelun aiemmassa vaiheessa sosiaali- ja terveysministeriön Valas-työryhmä ehdotti yhdenvertaisuusperiaatteen nojalla siitä luopumista. Lue lisää:
Lakimies vastaa -palsta Tukiviestissä 2/2022

 

Milloin perusopetuksessa saa käyttää rajoitustoimia?

Vammaisen oppilaan perusoikeuksien rajoittaminen on perusopetuslain nojalla mahdollista vain hyvin rajoitetusti, eikä rajoitustoimia tai pakkoa saa näissä rajoitetuissa tilanteissakaan käyttää kuin opettaja tai rehtori. Esimerkiksi neuvonnassamme nousee silti esiin muun muassa avustajan tai koulunkäynninohjaajan tekemää rajoittamista sekä sitä, että rajoittamiseen käytetään joitain välineitä, mikä on perusopetuslain mukaan kiellettyä. Lue lisää:
Lakimies vastaa -palsta Tukiviestissä 1/2022

 

Miten kotikunnan vaihtaminen vaikuttaa vammaisen henkilön palveluihin?

Kotikuntalaki yhdessä perustuslain ja YK:n vammaissopimuksen kanssa turvaa myös palveluasumista tarvitsevan ihmisen oikeutta valita asuinpaikkansa. Esimerkiksi vamman vuoksi tarvittujen palvelujen järjestämisestä vastaavaa kotikuntaa ei kuitenkaan yleensä kannata vaihtaa selvittämättä ensin sitä, miten tarvitut palvelut uudessa kotikunnassa järjestettäisiin. Lue lisää:
Lakimies vastaa -palsta Tukiviestissä 4/2021

 

Milloin hoidonrajaukset syrjivät vammaisia henkilöitä?

Tukiliiton lakineuvonnan tietoon on toisinaan, kuten keväällä 2020 koronaepidemiatilanteen pahentuessa, tullut tilanteita, joissa kehitysvammaisille ihmisille on tehty terveydenhuollossa hoidonrajauspäätöksiä siten, että on ollut syytä epäillä niitä syrjiviksi vammaisuuden perusteella. Hoidonrajauspäätöksen, kuten elvytyskiellon (DNR-päätös), perustaminen henkilön vammaisuuteen on vastoin perustuslakia ja useita Suomea sitovia ihmisoikeussopimuksia. Lue lisää:
Lakimies vastaa -palsta Tukiviestissä 3/2021

 

Miten vammaisen lapsen asumista oman perheen kanssa tulee tukea?

YK:n vammaissopimuksen 19 artikla turvaa elämisen itsenäisesti ja osallisuuden yhteisössä myös vammaisille lapsille. Vammaiskomitea on 19 artiklaa koskevassa yleiskommentissa nro 5 todennut, että lapsille tämän oikeuden ydin on oikeus kasvaa perheessä. Sopimuksen 23.3 artiklan mukaan vammaisilla lapsilla on yhdenvertainen oikeus perhe-elämään. Vammaisten lasten perheineen tulee saada näiden oikeuksien toteutumiseksi riittävää ja sopivaa tukea. Lue lisää:
Lakimies vastaa -palsta Tukiviestissä 2/2021

 

Millä edellytyksillä ihmisen perusoikeuksia voidaan Suomessa rajoittaa?

Perusoikeudet ovat Suomen perustuslakiin kirjattuja oikeuksia, jotka kuuluvat kaikille. Ihminen ei voi edes omalla suostumuksellaan luopua perusoikeuksistaan, mutta näitä oikeuksia on mahdollista rajoittaa. Perusoikeuksien rajoittamiselle on asetettu Suomen oikeusjärjestelmässä vaatimuksia, joista jokaisen on täytyttävä, jotta rajoittaminen olisi hyväksyttävää. Lue lisää:
Lakimies vastaa -palsta Tukiviestissä 1/2021

 

Onko asumiseensa tukea tarvitsevalla kehitysvammaisella ihmisellä oikeus valita asuinpaikkansa?

YK:n vammaissopimuksen 19 artiklan mukaan sopimukseen sitoutuneiden valtioiden on varmistettava, että ”[v]ammaisilla henkilöillä on yhdenvertaisesti muiden kanssa mahdollisuus valita asuinpaikkansa sekä se, missä ja kenen kanssa he asuvat, eivätkä he ole velvoitettuja käyttämään tiettyä asuinjärjestelyä.” Sopimuksen noudattamista valvova YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien komitea on julkaissut 19 artiklasta yleiskommentin, joka ohjaa säännöksen soveltamista ja tulkintaa. Yleiskommentin mukaan asuinpaikan valintaa koskevan oikeuden pitää toteutua sopimusvaltioissa välittömästi. Lue lisää:
Lakimies vastaa -palsta Tukiviestissä 4/2020

 

Voiko asiakkaan kohtelu sosiaalipalveluissa johtaa rikosvastuuseen?

Sosiaalipalveluiden myöntämisellä ja järjestämisellä vaikutetaan vammaisten henkilöiden oikeuksiin ja tosiasialliseen tilanteeseen, esimerkiksi terveyteen ja turvallisuuteen. Tämän vuoksi palveluita koskevassa päätöksenteossa tai palveluiden järjestämisessä ilmenevät puutteet voivat vakavimmissa tapauksissa johtaa työntekijän tai viranhaltijan ja jopa palveluita järjestävän yhtiön rikosvastuuseen. Lue lisää:
Lakimies vastaa -palsta Tukiviestissä 3/2020

 

Millaisia maksuja voi periä lapsen vamman vuoksi tarvitsemista asumispalveluista?

Kehitysvammaisten ihmisten laitosasumista ollaan Suomessa lakkauttamassa, minkä vuoksi kehitysvammaisia ja vastaavaa tukea tarvitsevia alaikäisiä lapsia, jotka eivät esimerkiksi puutteellisten palveluiden vuoksi voi asua oman perheensä kanssa, asuu yhä useammin avohuollon asumispalveluiden piirissä. Tällöin heidän asumisestaan saatetaan periä huomattavasti suurempia asiakasmaksuja kuin laitoshuollossa, jonka maksut perustuvat lapsen omiin tuloihin. Tämä on monelta kannalta hyvin ongelmallista. Lue lisää:
Lakimies vastaa -palsta Tukiviestissä 2/2020

 

Milloin kehitysvammaisella henkilöllä on oikeus saada lääkinnällistä kuntoutusta?

Kela hylkää yhä useammin kehitysvammaisen henkilön hakeman vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen tai vähentää sen määrää esimerkiksi sen vuoksi, ettei kuntoutuja edisty riittävästi eikä saavuta kuntoutuksen tavoitteita. Vammaisten lasten osalta kuntoutusvastuuta pyritään siirtämään enemmän kouluille, päiväkodeille ja perheille. Vammaisella henkilöllä on kuitenkin oikeus saada tarpeidensa mukainen kuntoutus. Lue lisää:
Lakimies vastaa -palsta Tukiviestissä 1/2020

 

Onko vammaispalveluita pakko kilpailuttaa?

Monesti luullaan, että jos kunta ei itse halua tuottaa jotain vammaispalvelua, sille jää ainoaksi vaihtoehdoksi hankkia palvelu kilpailuttamalla. Kunnalla on kuitenkin tällöin valittavissa useita muita palveluiden järjestämistapoja, joita sen myös käytännössä tulisi käyttää järjestäessään sellaisia palveluita, joihin hankintalain mukainen massaluontoinen kilpailuttaminen ei sovi, kuten monia vammaisten henkilöiden välttämättömiä palveluita, joiden tulee perustua kunkin asiakkaan yksilölliseen tarpeeseen ja joilla on asiakkaalle erityisen suuri merkitys. Lue lisää:
Lakimies vastaa -palsta Tukiviestissä 4/2019

 

Milloin vammaisperhe kuuluu lastensuojelun palveluiden piiriin?

Kun perheessä on kehitysvammainen tai vastaavaa tukea tarvitseva lapsi tai vanhempi, perheen tarvitsemien sosiaalipalveluiden osalta käydään usein rajankäyntiä vammaispalveluiden ja lastensuojelulain mukaisten palveluiden välillä, eikä tämä rajankäynti ole aina ongelmatonta. Lapsen vammasta johtuvat haasteet saatetaan joskus tulkita virheellisesti tilanteeksi, joka vaatii lastensuojelun puuttumista. Tai sitten voidaan arvioida kaikki perheen haasteet lapsen vammasta johtuviksi, vaikkei näin olisi. Lue lisää:
Lakimies vastaa -palsta Tukiviestissä 3/2019

 

Miten vammaisen lapsen etua arvioidaan?

Vammainen alaikäinen lapsi on ikänsä ja vammansa johdosta erityisen haavoittuvassa asemassa. Jotta vammaisen lapsen oikeudet voivat toteutua, vaaditaan aikuisilta erityisiä toimenpiteitä. Ihmisoikeussopimuksissa ja muussa lainsäädännössä edellytetään, että kaikissa lasta koskevissa toimissa otetaan ensisijaisesti huomioon lapsen etu ja valitaan se toimintavaihtoehto, joka parhaiten toteuttaa lapsen oikeuksia. Lue lisää:
Lakimies vastaa -palsta Tukiviestissä 2/2019

 

Kenellä on oikeus äänestää ja olla ehdolla vaaleissa?

Oikeus osallistua vaaleihin äänestämällä ja asettumalla ehdolle ovat perustuslaissa ja kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa turvattuja perus-­ ja ihmisoikeuksia. Silti monilla vammaisilla ja erityisesti kehitysvammaisilla ihmisillä ei isossa osassa maailmaa vieläkään ole näitä oikeuksia. Meillä Suomessakin niiden toteuttamiseen liittyy joskus haasteita. Lue lisää:
Lakimies vastaa -palsta Tukiviestissä 1/2019

 

Onko kehitysvammaisten henkilöiden avotyötoiminta laillista?

Kehitysvammaisten henkilöiden työtoimintaa, jossa työtoiminnan asiakas sijoitetaan työskentelemään tavallisella työpaikalla, kutsutaan avotyöksi tai avotyötoiminnaksi. Avotyöstä ei solmita työsopimusta, eikä sitä siten tehdä työsuhteessa, vaan huoltosuhteessa: avotyötä tekevä henkilö on työpaikalla sosiaalihuollon palvelun asiakkaana, ei työntekijänä. Avotyöstä sopivat keskenään palvelun järjestäjänä toimiva kunta tai kuntayhtymä sekä organisaatio, jolle avotyötä tehdään. Avotyötoimintaan liittyy käytännöllisiä ja juridisia ongelmia. Lue lisää:
Lakimies vastaa -palsta Tukiviestissä 4/2018 (kirjoitettu yhdessä Tukiliiton työelämän asiantuntija Kari Vuorenpään kanssa)

 

Voiko kehitysvammainen henkilö saada vammaispalvelulain mukaisia kuljetuspalveluita?

Tukiliiton lakineuvontaan on tullut viime aikoina runsaasti yhteydenottoja siitä, että kehitysvammaiselle henkilölle ei ole myönnetty vammaispalvelulain mukaisia kuljetuspalveluita tai häneltä on poistettu oikeus aiemmin käytössä olleisiin kuljetuspalveluihin. Ongelmana on ollut erityisesti vamman laatu.

Sosiaalityöntekijä on voinut katsoa kuljetuspalveluiden kuuluvan vain henkilöille, joilla on liikkumista vaikeuttava liikunta- tai aistivamma. Joskus myöntämisen esteeksi on nostettu se, ettei henkilö kuitenkaan pystyisi omatoimisesti suoriutumaan niistä tavanomaisen elämän toiminnoista, joiden turvaamiseksi kuljetuspalvelua on haettu. Kuljetuspalveluita on voitu jättää myöntämättä myös siihen vedoten, että henkilö voisi käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä saattajan avustamana. Lue lisää:
Lakimies vastaa -palsta Tukiviestissä 3/2018

 

Milloin voi saada hyvitystä oikeudenkäynnin viivästymisestä?

Vammaispalveluihin ja muihin sosiaalipalveluihin liittyvät muutoksenhakumenettelyt saattavat venyä niin pitkiksi, että hakemuksen tekemisestä palvelun saamiseen voi kulua aikaa pahimmillaan vuosia.  Vaikka tuomioistuin lopulta ratkaisisi asian palvelua hakeneen vammaisen henkilön eduksi, palvelua ei normaalisti myönnetä eikä voitaisikaan myöntää takautuvasti. Pientä helpotusta epäoikeudenmukaiseen tilanteeseen voi tuoda oikeus saada hyvitystä oikeudenkäynnin viivästymisestä. Asiasta säädetään laissa oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä (362/2009).  Muutamat Tukiliiton lakineuvonnan asiakkaat ovat jo saaneet tämän lain perusteella hyvitystä kohtuuttomasti pitkittyneistä sosiaalihuollon palveluita koskeneista prosesseistaan. Lue lisää:
Lakimies vastaa -palsta Tukiviestissä 2/2018

 

Onko kehitysvammaisella oppilaalla oikeus henkilökohtaiseen kouluavustajaan?

Kehitysvammainen lapsi tarvitsee usein runsaasti avustamista ja muuta tukea voidakseen käydä koulua ja osallistua opetukseen yhdenvertaisesti muiden lasten kanssa. Avustaja, jonka työnimike on yleensä koulunkäyntiavustaja tai koulunkäynnin ohjaaja, voi olla vammaiselle oppilaalle opetukseen osallistumiseksi tarpeen riippumatta siitä, millaisessa koulussa tai opetusryhmässä hän opiskelee. Lue lisää:
Lakimies vastaa -palsta Tukiviestissä 1/2018

 

Voiko kehitysvammainen henkilö saada pankkitunnukset?

Lainmuutoksesta huolimatta Tukiliiton lakineuvontaan tulee yhä lähes aiempaan tahtiin yhteydenottoja vaikeuksista saada pankkitunnuksia. Joissain pankeissa vaikuttaa olevan lainmuutoksesta huolimatta halua edelleen rajoittaa sitä, miten tunnuksia myönnetään sellaisille henkilöille, jotka tarvitsevat niiden käyttöön toisen henkilön apua. Lue lisää:
Lakimies vastaa -palsta Tukiviestissä 4/2017

 

Onko läheisellä oikeus saada tietoa aikuisen kehitysvammaisen henkilön asioista?

Tukiliiton lakineuvontaan tulleiden yhteydenottojen perusteella ongelmaksi muodostuu joskus se, että esimerkiksi asumisyksikön tai terveydenhuollon toimintayksikön henkilökunta ei suostu antamaan läheiselle tarpeellisia kehitysvammaisen henkilön terveyttä tai hoitoa koskevia tietoja, ellei läheinen ole edunvalvoja. Lue lisää:
Lakimies vastaa -palsta Tukiviestissä 3/2017

 

Mitä asiakkaan oikeuksien näkökulmasta on hyvä huomioida kehitysvammaisen ihmisen palveluita suunniteltaessa?

Palvelusuunnittelu-prosessin lopputuloksena syntyy vammaispalvelulaissa palvelusuunnitelmaksi kutsuttu asiakirja, joka on suunnitelma niistä palveluista ja tukitoimista, joita vammainen henkilö tarvitsee selviytyäkseen jokapäiväisestä elämästä. Lue lisää:
Lakimies vastaa -palsta Tukiviestissä 2/2017

 

Mitä parannuksia vuoden 2016 lakimuutokset toivat omaishoidon tukeen?

Lakimuutoksilla oli tarkoitus ennen kaikkea tukea omaishoitajien jaksamista. Niillä annettiin kaikille sopimusomaishoitajille lakisääteisiä vapaapäiviä ja velvoitettiin kunta järjestämään heille tarvittaessa valmennusta ja muuta koulutusta sekä hyvinvointi- ja terveystarkastuksia. Lue lisää:
Lakimies vastaa -palsta Tukiviestissä 1/2017

 

Milloin kehitysvammainen lapsi voi saada henkilökohtaista apua?

Lapsille eli alle 18-vuotiaille henkilöille henkilökohtaista apua myönnetään useimmiten vapaa-ajan toimiin. Vapaa-ajan toimiin apua myönnetään lain mukaan lähtökohtaisesti 30 tuntia kuukaudessa, ellei vähempi tuntimäärä riitä vastaamaan henkilön avuntarpeisiin. Avustaja voidaan tarvittaessa myöntää myös esimerkiksi toisen asteen opintoihin, tai sitä voidaan käyttää yhtenä palveluna järjestettäessä lapselle palveluasumista kotiin. Perusopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa avustamisesta huolehtivat sen sijaan koulun ja päiväkodin avustajat. Lue lisää:
Lakimies vastaa -palsta Tukiviestissä 4/2016

 

Miten ihmisoikeuksiin voi vedota yksittäisessä vammaispalveluasiassa?

Vammaissopimuksessa ja muissa kansainvälisissä sopimuksissa turvattuihin ihmisoikeuksiin voidaan vedota myös yksittäisissä hallinto- ja tuomioistuinasioissa. Suomessa maatamme sitovat ihmisoikeussopimukset säännöksineen ovat siis voimassa olevaa lainsäädäntöä siinä kuin vaikkapa vammaispalvelu- tai kehitysvammalakikin.  Lue lisää:
Lakimies vastaa -palsta Tukiviestissä 3/2016

 

Milloin aikuinen kehitysvammainen ihminen tarvitsee edunvalvojan?

Tilanteesta riippuen joko tuomioistuin tai holhousviranomaisena toimiva maistraatti voi määrätä yleisen edunvalvojan tai tehtävään suostumuksen antaneen muun sopivan henkilön kuten läheisen edunvalvojaksi täysi-ikäiselle henkilölle silloin, kun hän ei esimerkiksi kehitysvammaisuuden vuoksi kykene valvomaan etuaan tai huolehtimaan itseään tai omaisuuttaan koskevista asioista, jotka vaativat hoitoa eivätkä tule asianmukaisesti hoidettua muulla tavoin. Edunvalvoja on siten tarpeen vain silloin, jos asioiden hoito ei onnistu ilman edunvalvojan tukea, tai jos henkilö toimillaan vahingoittaa omaa etuaan. Lue lisää:
Lakimies vastaa -palsta Tukiviestissä 2/2016

 

Onko kehitysvammainen henkilö korvausvastuussa aiheuttamastaan vahingosta?

Tukiliiton lakineuvontaan tulee jonkin verran kysymyksiä siitä, kuka korvaa kehitysvammaisen henkilön aiheuttaman vahingon. Vahinkotilanteet ovat hyvin moninaisia. Aina kannattaa joka tapauksessa selvittää, onko jollain osapuolella mahdollisesti vahingon korvaavaa vakuutusta. Jos tällaista ei ole, sovellettavaksi tulee yleensä henkilön vastuuta aiheuttamistaan sopimussuhteen ulkopuolella syntyneistä vahingoista koskeva vahingonkorvauslaki. Vahingonkorvauslain mukaan jokainen vastaa toiselle tahallisesti tai tuottamuksellisesti eli huolimattomuudella aiheuttamastaan vahingosta. Lue lisää:
Lakimies vastaa -palsta Tukiviestissä 5/2015

 

Millainen päätös vammaispalvelusta tulee tehdä?

Vammaisen henkilön palveluista päätettäessä sosiaalitoimen tulee esimerkiksi kuulla häntä itseään ja tarvittaessa hänen läheisiään, antaa tietoa palveluvaihtoehdoista vaikutuksineen (mukaan lukien niistä perittävät asiakasmaksut) sekä käsitellä ja ratkaista asia asiakkaan etu ensisijaisesti huomioiden. Lue lisää:
Lakimies vastaa -palsta Tukiviestissä 4/2015

 

Voiko asumisyksikössä asuva saada henkilökohtaista apua?

Vammaispalvelulain mukaan henkilökohtaista apua voi saada riippumatta siitä, missä ja miten henkilö asuu. Apua tulee myöntää, kun lain tarkoittamalla tavalla vaikeavammainen henkilö sitä päivittäisiä toimia, työtä, opiskelua tai vapaa-ajan toimintoja (harrastuksia, yhteiskunnallista osallistumista ja sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämistä) varten välttämättä tarvitsee. Lue lisää:
Lakimies vastaa -palsta Tukiviestissä 3/2015

 

Mitä voi tehdä kehitysvammasta johtuvaan syrjintään puuttumiseksi?

Perustuslain 6 §:ssä säädetään kaikkien ihmisten yhdenvertaisuudesta sekä syrjinnän kiellosta vammaisuuden tms. henkilöön liittyvän syyn perusteella. Jos viranomainen ei toiminnassaan noudata perustuslakia, sen päätökseen kannattaa hakea muutosta tai menettelystä tehdä kantelu tai muistutus. Lue lisää:
Lakimies vastaa -palsta Tukiviestissä 2/2015

 

Onko vanhemmalla oikeus saada työstä vapaata sairastuneen yli 10-vuotiaan lapsen hoitamista varten?

Vammainen lapsi ei sairastaessaan yleensä pärjää ilman hoitajaa. Kunnan vammaispalveluista ei äkillisessä tilanteessa useinkaan ole saatavissa tarvittavaa hoitoapua kotiin, eikä kaikilla ole mahdollisuutta saada apua läheisiltä. Tällöin lapsen vanhempi joutuu olemaan poissa töistä. Työsopimuslain (TSL) 4 luvun 6 §:n mukaan vanhemmalla tai muulla lapsen kanssa samassa taloudessa asuvalla aikuisella on oikeus saada äkillisesti sairastuneen alle 10-vuotiaan lapsen hoitamiseksi tai tämän hoidon järjestämiseksi tilapäistä hoitovapaata. Lue lisää:
Lakimies vastaa -palsta Tukiviestissä 3/2014