Lakimies vastaa

Kysy lakimieheltä. Lakimies vastaa -palsta Tukiviestissä.

Voiko kehitysvammainen henkilö saada vammaispalvelulain mukaisia kuljetuspalveluita?

Tukiliiton lakineuvontaan on tullut viime aikoina runsaasti yhteydenottoja siitä, että kehitysvammaiselle henkilölle ei ole myönnetty vammaispalvelulain mukaisia kuljetuspalveluita tai häneltä on poistettu oikeus aiemmin käytössä olleisiin kuljetuspalveluihin. Ongelmana on ollut erityisesti vamman laatu.

Sosiaalityöntekijä on voinut katsoa kuljetuspalveluiden kuuluvan vain henkilöille, joilla on liikkumista vaikeuttava liikunta- tai aistivamma. Joskus myöntämisen esteeksi on nostettu se, ettei henkilö kuitenkaan pystyisi omatoimisesti suoriutumaan niistä tavanomaisen elämän toiminnoista, joiden turvaamiseksi kuljetuspalvelua on haettu. Kuljetuspalveluita on voitu jättää myöntämättä myös siihen vedoten, että henkilö voisi käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä saattajan avustamana. Lue lisää:
Lakimies vastaa -palsta Tukiviestissä 3/2018

 

Milloin voi saada hyvitystä oikeudenkäynnin viivästymisestä?

Vammaispalveluihin ja muihin sosiaalipalveluihin liittyvät muutoksenhakumenettelyt saattavat venyä niin pitkiksi, että hakemuksen tekemisestä palvelun saamiseen voi kulua aikaa pahimmillaan vuosia.  Vaikka tuomioistuin lopulta ratkaisisi asian palvelua hakeneen vammaisen henkilön eduksi, palvelua ei normaalisti myönnetä eikä voitaisikaan myöntää takautuvasti. Pientä helpotusta epäoikeudenmukaiseen tilanteeseen voi tuoda oikeus saada hyvitystä oikeudenkäynnin viivästymisestä. Asiasta säädetään laissa oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä (362/2009).  Muutamat Tukiliiton lakineuvonnan asiakkaat ovat jo saaneet tämän lain perusteella hyvitystä kohtuuttomasti pitkittyneistä sosiaalihuollon palveluita koskeneista prosesseistaan. Lue lisää:
Lakimies vastaa -palsta Tukiviestissä 2/2018

 

Onko kehitysvammaisella oppilaalla oikeus henkilökohtaiseen kouluavustajaan?

Kehitysvammainen lapsi tarvitsee usein runsaasti avustamista ja muuta tukea voidakseen käydä koulua ja osallistua opetukseen yhdenvertaisesti muiden lasten kanssa. Avustaja, jonka työnimike on yleensä koulunkäyntiavustaja tai koulunkäynnin ohjaaja, voi olla vammaiselle oppilaalle opetukseen osallistumiseksi tarpeen riippumatta siitä, millaisessa koulussa tai opetusryhmässä hän opiskelee. Lue lisää:
Lakimies vastaa -palsta Tukiviestissä 1/2018

 

Voiko kehitysvammainen henkilö saada pankkitunnukset?

Lainmuutoksesta huolimatta Tukiliiton lakineuvontaan tulee yhä lähes aiempaan tahtiin yhteydenottoja vaikeuksista saada pankkitunnuksia. Joissain pankeissa vaikuttaa olevan lainmuutoksesta huolimatta halua edelleen rajoittaa sitä, miten tunnuksia myönnetään sellaisille henkilöille, jotka tarvitsevat niiden käyttöön toisen henkilön apua. Lue lisää:
Lakimies vastaa -palsta Tukiviestissä 4/2017

 

Onko läheisellä oikeus saada tietoa aikuisen kehitysvammaisen henkilön asioista?

Tukiliiton lakineuvontaan tulleiden yhteydenottojen perusteella ongelmaksi muodostuu joskus se, että esimerkiksi asumisyksikön tai terveydenhuollon toimintayksikön henkilökunta ei suostu antamaan läheiselle tarpeellisia kehitysvammaisen henkilön terveyttä tai hoitoa koskevia tietoja, ellei läheinen ole edunvalvoja. Lue lisää:
Lakimies vastaa -palsta Tukiviestissä 3/2017

 

Mitä asiakkaan oikeuksien näkökulmasta on hyvä huomioida kehitysvammaisen ihmisen palveluita suunniteltaessa?

Palvelusuunnittelu-prosessin lopputuloksena syntyy vammaispalvelulaissa palvelusuunnitelmaksi kutsuttu asiakirja, joka on suunnitelma niistä palveluista ja tukitoimista, joita vammainen henkilö tarvitsee selviytyäkseen jokapäiväisestä elämästä. Lue lisää:
Lakimies vastaa -palsta Tukiviestissä 2/2017

 

Mitä parannuksia vuoden 2016 lakimuutokset toivat omaishoidon tukeen?

Lakimuutoksilla oli tarkoitus ennen kaikkea tukea omaishoitajien jaksamista. Niillä annettiin kaikille sopimusomaishoitajille lakisääteisiä vapaapäiviä ja velvoitettiin kunta järjestämään heille tarvittaessa valmennusta ja muuta koulutusta sekä hyvinvointi- ja terveystarkastuksia. Lue lisää:
Lakimies vastaa -palsta Tukiviestissä 1/2017

 

Milloin kehitysvammainen lapsi voi saada henkilökohtaista apua?

Lapsille eli alle 18-vuotiaille henkilöille henkilökohtaista apua myönnetään useimmiten vapaa-ajan toimiin. Vapaa-ajan toimiin apua myönnetään lain mukaan lähtökohtaisesti 30 tuntia kuukaudessa, ellei vähempi tuntimäärä riitä vastaamaan henkilön avuntarpeisiin. Avustaja voidaan tarvittaessa myöntää myös esimerkiksi toisen asteen opintoihin, tai sitä voidaan käyttää yhtenä palveluna järjestettäessä lapselle palveluasumista kotiin. Perusopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa avustamisesta huolehtivat sen sijaan koulun ja päiväkodin avustajat. Lue lisää:
Lakimies vastaa -palsta Tukiviestissä 4/2016

 

Miten ihmisoikeuksiin voi vedota yksittäisessä vammaispalveluasiassa?

Vammaissopimuksessa ja muissa kansainvälisissä sopimuksissa turvattuihin ihmisoikeuksiin voidaan vedota myös yksittäisissä hallinto- ja tuomioistuinasioissa. Suomessa maatamme sitovat ihmisoikeussopimukset säännöksineen ovat siis voimassa olevaa lainsäädäntöä siinä kuin vaikkapa vammaispalvelu- tai kehitysvammalakikin.  Lue lisää:
Lakimies vastaa -palsta Tukiviestissä 3/2016

 

Milloin aikuinen kehitysvammainen ihminen tarvitsee edunvalvojan?

Tilanteesta riippuen joko tuomioistuin tai holhousviranomaisena toimiva maistraatti voi määrätä yleisen edunvalvojan tai tehtävään suostumuksen antaneen muun sopivan henkilön kuten läheisen edunvalvojaksi täysi-ikäiselle henkilölle silloin, kun hän ei esimerkiksi kehitysvammaisuuden vuoksi kykene valvomaan etuaan tai huolehtimaan itseään tai omaisuuttaan koskevista asioista, jotka vaativat hoitoa eivätkä tule asianmukaisesti hoidettua muulla tavoin. Edunvalvoja on siten tarpeen vain silloin, jos asioiden hoito ei onnistu ilman edunvalvojan tukea, tai jos henkilö toimillaan vahingoittaa omaa etuaan. Lue Lisää:
Lakimies vastaa -palsta Tukiviestissä 2/2016

 

Onko kehitysvammainen henkilö korvausvastuussa aiheuttamastaan vahingosta?

Tukiliiton lakineuvontaan tulee jonkin verran kysymyksiä siitä, kuka korvaa kehitysvammaisen henkilön aiheuttaman vahingon. Vahinkotilanteet ovat hyvin moninaisia. Aina kannattaa joka tapauksessa selvittää, onko jollain osapuolella mahdollisesti vahingon korvaavaa vakuutusta. Jos tällaista ei ole, sovellettavaksi tulee yleensä henkilön vastuuta aiheuttamistaan sopimussuhteen ulkopuolella syntyneistä vahingoista koskeva vahingonkorvauslaki. Vahingonkorvauslain mukaan jokainen vastaa toiselle tahallisesti tai tuottamuksellisesti eli huolimattomuudella aiheuttamastaan vahingosta. Lue lisää:
Lakimies vastaa -palsta Tukiviestissä 5/2015

 

Millainen päätös vammaispalvelusta tulee tehdä?

Vammaisen henkilön palveluista päätettäessä sosiaalitoimen tulee esimerkiksi kuulla häntä itseään ja tarvittaessa hänen läheisiään, antaa tietoa palveluvaihtoehdoista vaikutuksineen (mukaan lukien niistä perittävät asiakasmaksut) sekä käsitellä ja ratkaista asia asiakkaan etu ensisijaisesti huomioiden. Lue lisää:
Lakimies vastaa -palsta Tukiviestissä 4/2015

 

Voiko asumisyksikössä asuva saada henkilökohtaista apua?

Vammaispalvelulain mukaan henkilökohtaista apua voi saada riippumatta siitä, missä ja miten henkilö asuu. Apua tulee myöntää, kun lain tarkoittamalla tavalla vaikeavammainen henkilö sitä päivittäisiä toimia, työtä, opiskelua tai vapaa-ajan toimintoja (harrastuksia, yhteiskunnallista osallistumista ja sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämistä) varten välttämättä tarvitsee. Lue lisää:
Lakimies vastaa -palsta Tukiviestissä 3/2015

 

Mitä voi tehdä kehitysvammasta johtuvaan syrjintään puuttumiseksi?

Perustuslain 6 §:ssä säädetään kaikkien ihmisten yhdenvertaisuudesta sekä syrjinnän kiellosta vammaisuuden tms. henkilöön liittyvän syyn perusteella. Jos viranomainen ei toiminnassaan noudata perustuslakia, sen päätökseen kannattaa hakea muutosta tai menettelystä tehdä kantelu tai muistutus. Lue lisää:
Lakimies vastaa -palsta Tukiviestissä 2/2015

 

Onko vanhemmalla oikeus saada työstä vapaata sairastuneen yli 10-vuotiaan lapsen hoitamista varten?

Vammainen lapsi ei sairastaessaan yleensä pärjää ilman hoitajaa. Kunnan vammaispalveluista ei äkillisessä tilanteessa useinkaan ole saatavissa tarvittavaa hoitoapua kotiin, eikä kaikilla ole mahdollisuutta saada apua läheisiltä. Tällöin lapsen vanhempi joutuu olemaan poissa töistä. Työsopimuslain (TSL) 4 luvun 6 §:n mukaan vanhemmalla tai muulla lapsen kanssa samassa taloudessa asuvalla aikuisella on oikeus saada äkillisesti sairastuneen alle 10-vuotiaan lapsen hoitamiseksi tai tämän hoidon järjestämiseksi tilapäistä hoitovapaata. Lue lisää:
Lakimies vastaa -palsta Tukiviestissä 3/2014