Juristi vastaa: Millaisia velvoitteita yhdenvertaisuuslaki asettaa varhaiskasvatuksen tai koulutuksen järjestäjälle tilanteessa, jossa lasta kiusataan vamman vuoksi?
Yhdenvertaisuuslaki edellyttää, että varhaiskasvatuksen tai koulutuksen järjestäjä puuttuu tilanteeseen, jossa lasta kiusataan tai häiritään vamman vuoksi. Puuttumattomuus tarkoittaa lain mukaan vammaisen henkilön syrjintää.
Tukiliiton lakineuvontaan tulee ajoittain yhteydenottoja tilanteista, joissa lapsi on joutunut kiusaamisen tai häirinnän, esimerkiksi nimittelyn kohteeksi vammaisuutensa vuoksi. Yhdenvertaisuuslaki asettaa kesällä 2023 voimaan tulleiden muutosten seurauksena varhaiskasvatuksen järjestäjälle ja palveluntuottajalle sekä koulutuksen järjestäjälle aiempaa vahvemman velvoitteen puuttua tällaisiin tilanteisiin.
Silloin, kun lapsen vammaan kohdistuva kiusaaminen tai häirintä täyttää yhdenvertaisuuslakiin sisältyvän häirinnän määritelmän (14 §), varhaiskasvatuksen järjestäjällä tai palveluntuottajalla tai koulutuksen järjestäjällä on asiasta tiedon saatuaan velvollisuus ryhtyä käytössään oleviin toimiin häirinnän poistamiseksi. Jos nämä tahot laiminlyövät velvollisuutensa ryhtyä toimiin häirinnän poistamiseksi, niiden menettelyä on itsessään pidettävä syrjintänä (14.3 §). Muiden toimijoiden kuin työnantajien osalta ei ollut aiemmin erikseen säädetty siitä, että häirintään puuttumisen laiminlyönti olisi syrjintää.
Häirinnällä tarkoitetaan yhdenvertaisuuslaissa henkilön tai ihmisryhmän ihmisarvoa tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukkaavaa käyttäytymistä, jos loukkaava käyttäytyminen liittyy yhdenvertaisuuslaissa (8 §) lueteltuihin syrjintäperusteisiin, kuten vammaisuuteen, ja käyttäytymisellä luodaan henkilöä tai ihmisryhmää halventava tai nöyryyttävä taikka niitä kohtaan uhkaava, vihamielinen tai hyökkäävä ilmapiiri (14.1 §).
Yhdenvertaisuuslain esitöiden (HE 19/2014 vp, s. 78) mukaan ihmisarvoa loukkaavana voidaan pitää sellaista käyttäytymistä, joka osoittaa perustavanlaatuista kunnioituksen puutetta henkilöä kohtaan tähän liittyvän ominaisuuden, kuten vammaisuuden, vuoksi. Häirintä voi olla esimerkiksi puheita, ilmeitä tai eleitä, eikä sen tarvitse kohdistua tiettyyn henkilöön, vaan se voi kohdistua myös johonkin ihmisryhmään. Lisäedellytyksenä on, että käyttäytymisellä luodaan loukattua tai loukattuja halventava tai nöyryyttävä taikka heitä kohtaan uhkaava, vihamielinen tai hyökkäävä ilmapiiri. Tällainen ilmapiiri voi lain esitöiden mukaan syntyä esimerkiksi kiusaamalla häirinnän kohdetta.
Näin ollen esimerkiksi termin ”vammainen” käyttäminen haukkumasanana voisi olla yhdenvertaisuuslaissa tarkoitettua häirintää siinäkin tapauksessa, että se ei kohdistuisi tiettyyn vammaiseen ihmiseen. Varhaiskasvatuksen järjestäjällä tai palveluntuottajalla tai koulutuksen järjestäjällä on puolestaan velvollisuus puuttua tällaisten haukkumasanojen käyttöön sillä uhalla, että sen toiminta muutoin katsotaan syrjinnäksi. Tällöin uhrilla on oikeus hyvitykseen (yhdenvertaisuuslaki 23 §) edellä mainituilta toimijoilta. Yhdenvertaisuusvaltuutettu voi auttaa syrjinnän uhria näissä tilanteissa, ja asia on mahdollista viedä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakuntaan.
Häirintään voi yhdenvertaisuuslain 14 §:n perusteella syyllistyä työntekijä, lapsi, oppilas tai opiskelija tai muu toimipaikassa tai oppilaitoksessa asioiva tai oleskeleva henkilö. Yhdenvertaisuuslain esitöiden mukaan velvollisuus puuttua häirintään koskee myös tilanteita toimipaikan, koulun tai oppilaitoksen ulkopuolella silloin, kun tilaisuus tai toiminta on varhaiskasvatuksen järjestäjän tai palveluntuottajan tai koulutuksen järjestäjän järjestämää. Tällaisia tilanteita voivat olla esimerkiksi erilaiset toimipaikan, koulun ja oppilaitoksen ulkopuolelle tehtävät vierailut ja toimipaikan, koulun ja oppilaitoksen ulkopuolella järjestetyt tilaisuudet ja tapahtumat.
Lain esitöissä ei tarkenneta sitä, mitä tarkoitetaan ”käytettävissä olevilla toimilla häirinnän poistamiseksi”. Yleiskielen näkökulmasta voidaan ajatella, että ”käytettävissä oleva” viittaa laajasti kaikkiin mahdollisiin varhaiskasvatuksen tai opetuksen järjestäjän toimivaltaan sisältyviin toimiin, jotka pyrkivät häirinnän poistamiseen. On syytä huomioida, että esimerkiksi varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen järjestäjien on varmistettava lapsille turvallinen varhaiskasvatus- tai opiskeluympäristö. Häirintätilanteissa tulee siis tarpeenmukaisesti turvautua muun muassa kaikkiin varhaiskasvatus- ja perusopetuslaissa sekä muussa koulutuslainsäädännössä säädettyihin keinoihin, joilla häirintä voidaan poistaa.
Lisätietoja:
Voit lukea syrjintään puuttumisesta Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston sivuilta: https://syrjinta.fi/syrjintaan-puuttuminen. Samalta sivulta löydät lomakkeen syrjintäilmoituksen tekemiseen.