Koronakysymyksiä: lakimies vastaa

Koronan tuottama poikkeustilanne luo vaikeita tilanteita kehitysvammaisille ihmisille ja heidän perheilleen sekä muille läheisilleen. Tukiliiton lakineuvonta kokoaa vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin ja linkkejä lisätietoon. 

Huom! Tätä sivua ei päivitetä heinäkuussa 2020. Tarkista silloin ajankohtaiset tiedot sivuilla mainituilta viranomaisten nettisivuilta.

Löydät alta vastauksia seuraaviin aihepiireihin liittyviin kehitysvammaisten ihmisten ja heidän läheistensä näkökulmasta keskeisiin koronakysymyksiin:

  • Asuminen
  • Terveydenhuolto
  • Kuntoutus
  • Henkilökohtainen apu
  • Työ- ja päivätoiminta
  • Omaishoidon tuki ja muu taloudellinen tuki vammaisen läheisen hoitoon
  • Vammaispalveluiden järjestäminen
  • Perusopetus
  • Muut aiheet

Lopussa on lisäksi kootusti linkkejä keskeisiin koronatilanteeseen liittyviin tiedonlähteisiin.

Sivua koskevaa palautetta ja toiveita käsiteltävistä kysymyksistä saa mielellään lähettää osoitteeseen lakineuvonta@tukiliitto.fi.

Kysymyksiä asumisesta

Saanko poistua asumisyksiköstäni ja palata sinne epidemian aikana? Saanko käydä esimerkiksi ulkoilemassa tai kotilomalla?

Koronavirustartuntojen leviämisen estämiseksi suositellaan vahvasti välttämään liikkumista sosiaalihuollon toimintayksiköistä mahdollisuuksien mukaan. Tartuntataudin leviämisen estämiseksi vammaisten henkilöiden liikkumisoikeutta voidaan kuitenkin tartuntatautilain nojalla rajoittaa vain tartuntataudeista vastaavan virkasuhteisen lääkärin päätöksellä määrätä yleisvaaralliseen tartuntatautiin sairastunut tai sairastuneeksi perustellusti epäilty henkilö eristykseen tai tartuntataudille altistunut tai altistuneeksi perustellusti epäilty henkilö karanteeniin. Kehitysvammalain nojalla päätettävien rajoitustoimenpiteiden syynä ei sen sijaan voi olla tartuntataudin leviämiseen liittyvä tarve.

Sosiaalihuollon toimintayksikön johdon tartuntatautilain perusteella hyväksymät liikkumisvapauden rajoitukset, kuten ulkopuolisten yksityishenkilön pääsyä yksikköön rajoittavat vierailukiellot, ovat juridiselta luonteeltaan lähinnä vahvoja suosituksia, eikä pelkästään niihin perustuen voida esimerkiksi pakkotoimin estää pääsyä yksikköön. Vierailukieltoja tulee tartuntatautitilanteen parantuessa suhteellisuusperiaate huomioiden muuttaa tai poistaa kielto kokonaan. Kiellot eivät myöskään voi olla kategorisia, vaan niiden on mahdollistettava tapauskohtainen harkinta.

Asumisyksiköiden asukkaiden oikeutta poistua yksiköstä tai palata sinne ei voida vierailukiellolla rajoittaa, eikä asukkaita voi määrätä karanteeniin tai eristykseen yksiköstä poistumisen vuoksi kuin lääkäri yllä mainituissa sairastumis- ja altistumistapauksissa.

Myöskään asumisyksiköiden asukkaiden kotilomia ei svoida tartuntataudin leviämisen ehkäisemiseksi estää, vaan kehitysvammaisten ihmiset läheisineen voivat päättää niistä omalla harkinnallaan, huomioiden tartuntataudin leviämisen estämiseksi annetut suositukset. Kotilomalta asumisyksikköön palaavan asukkaan määrääminen eristykseen tai karanteeniin ei ole lainmukaista, ellei asukkaan ole tartuntatautilain mukaisesti todettu sairastuneen tartuntatautiin, altistuneen sille tai ole perusteltua sairastumis- tai altistumisepäilyä, jolloin virkasuhteinen tartuntataudeista vastaava lääkäri voi päättää näistä rajoitustoimista.

Asumisyksiköiden asukkaiden yksikön ulkopuolisen työ- ja päivätoiminnan ollessa edelleen joltain osin tauolla, ja/tai joidenkin asukkaiden riskiryhmään kuulumisen estäessä toimintaan osallistumista, yksiköissä on erityisen tärkeä huolehtia siitä, että asukkaille on riittävästi mielekästä päiväaikaista tekemistä, mukaan lukien mahdollisuuksia ulkoiluun. On olennaista, että yksiköissä järjestetään ja tuetaan asukkaiden tarpeiden mukaisin tavoin mahdollisuuksia pitää yhteyttä läheisiin sekä myös kehitetään tapoja turvallisesti tavata heitä (hyödyntäen esimerkiksi suojattuja tapaamispaikkoja sekä turvavälein ja suojamia käyttäen tapahtuvia yhteisiä ulkoiluja).

Lakiin perustumattomista liikkumisvapauden rajoituksista ja muista toimintayksiköiden toimintaan liittyvistä haasteista kannattaa keskustella yksikön johdon kanssa ja olla tarvittaessa yhteydessä kotikunnan vammaispalveluihin sekä valvontaviranomaisiin, kuten aluehallintovirastoon tai laajempaa aluetta koskevan tilanteen (esimerkiksi usealla alueella toimivan palveluntuottajan ohjeistuksen) osalta Valviraan. Viime kädessä voi olla mahdollista valittaa hallinto-oikeuteen, jos esimerkiksi liikkumisvapautta tai muita perusoikeuksia rajoitetaan ilman lain tukea.

Lue lisää:

Opetus- ja kulttuuriministeriö, Sosiaali- ja terveysministeriö ja Valtioneuvoston viestintäosasto: Hallitus linjasi lievennyksiä kokoontumisrajoituksiin, ravitsemisliikkeiden toimintaan ja vierailukäytäntöihin

Sosiaali- ja terveysministeriön muistio 16.6.2020: Vierailut sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä koronavirusepidemian aikana

Sosiaali- ja terveysministeriön ohje: Liikkumisvapaus sosiaalihuollon toimintayksiköissä

Sosiaali- ja terveysministeriön ohje: Koronavirustartujen ehkäisy ympärivuorokautisen hoidon ja huolenpidon toimintayksiköissä (päivitetty 15.5., korvaa 9.4. annetun ohjeen)

Miksi en pääse vierailemaan läheiseni luona asumisyksikössä?

Läheisten ja muiden ulkopuolisten yksityishenkilöiden vierailuja asumisyksiköissä on kielletty siksi, että koronavirus ei leviäisi asumisyksikköön. Yksiköissä asuvilla ihmisillä saattaa olla perussairauksia, joiden vuoksi he ovat vaarallisen koronavirustaudin riskiryhmässä. Vierailukielto on kuitenkin juridiselta luonteeltaan lähinnä vahva suositus, eikä pelkästään siihen perustuen voida esimerkiksi pakkotoimin estää pääsyä yksikköön.

Vierailukielto ei  koske asukkaiden terapeuttien, avustajien tai tulkkien kaltaisten ammattilaisten käyntejä vaan ainoastaan ei-välttämättömiä omaisten, ystävien, tuttavien jne. vierailuja.

Vierailukieltoja tulee tartuntatautitilanteen parantuessa suhteellisuusperiaate huomioiden muuttaa tai poistaa kielto kokonaan. Kiellot eivät myöskään voi olla kategorisia, vaan niiden on mahdollistettava tapauskohtainen harkinta.

Lue lisää:

Opetus- ja kulttuuriministeriö, Sosiaali- ja terveysministeriö ja Valtioneuvoston viestintäosasto: Hallitus linjasi lievennyksiä kokoontumisrajoituksiin, ravitsemisliikkeiden toimintaan ja vierailukäytäntöihin

Sosiaali- ja terveysministeriön muistio 16.6.2020: Vierailut sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä koronavirusepidemian aikana

Sosiaali- ja terveysministeriön ohje: Liikkumisvapaus sosiaalihuollon toimintayksiköissä

Pitääkö asumisyksikön asukkaille ja heidän läheisilleen kertoa, jos yksikössä on todettu koronavirustartunta tai -tartuntoja?

Sosiaali- ja terveysministeriön ympärivuorokautisten asumisyksiköiden koronavarautumista koskevan ohjeen mukaan tiedottamisen ympärivuorokautisissa yksiköissä tulee olla jatkuvaa ja avointa. Asiakkailla, heidän omaisillaan ja henkilökunnalla on oltava ajankohtainen tieto yksikön tartuntatautitilanteesta ja tilanteen edellyttämistä toimenpiteistä. Tätä ministeriön tiedottamista koskevaa ohjetta on asianmukaista noudattaa myös muissa kuin ympärivuorokautisissa yksiköissä.

Lue lisää: Sosiaali- ja terveysministeriön ohje: Koronavirustartujen ehkäisy ympärivuorokautisen hoidon ja huolenpidon toimintayksiköissä (päivitetty 15.5., korvaa 9.4. annetun ohjeen)

Kysymyksiä terveydenhuollosta

Mitä tarkoittaa elvytyskielto DNR?

DNR on lyhenne sanoista do not resuscitate = älkää elvyttäkö. Elvyttämättäjättämispäätös tarkoittaa pidättäytymistä elvytystoimenpiteistä kuten painelu-puhalluselvytyksestä ja sydämen sähköisestä rytminsiirrosta potilaan mennessä elottomaksi silloin. Päätös voidaan tehdä, kun potilaan ei enää katsota hyötyvän elvytyksestä. Elvytyskielto ei tarkoita kaikesta tarpeellisesta tehohoidosta pidättäytymistä.

Lue lisää:

Duodecim Terveyskirjasto, DNR

Valvira: Elämän loppuvaiheen hoito

Mitä tarkoittaa tehohoidon kielto?

Tehohoidon kielto tarkoittaa sitä, että potilaan ei katsota hyötyvän tehohoidosta. Tehohoidon tarpeen ja siitä mahdollisesti saatavan hyödyn arvioi aina hoitava lääkäri yksilöllisesti kussakin tilanteessa.

Lue lisää:

Sosiaali- ja terveysministeriön tiedote: Yhdenvertaisuus toteutuu koronavirustilanteessa, jokainen saa tarvitsemansa avun ja hoidon

Suomen Tehohoitoyhdistyksen eettiset ohjeet

Ihmisoikeuskeskus: Yhdenvertainen oikeus hoitoon

Voidaanko päättää jo ennakolta, ketkä saavat tehohoitoa sairastuessaan vakavasti koronavirukseen?

Päätöksen tehohoidon saamisesta tekee tilannekohtaisesti aina hoitava lääkäri. Etukäteen ihmisiä ei saa laittaa etusijajärjestykseen. Vamma ei saa estää pääsyä tehohoidosta mahdollisesti saatavan hyödyn arviointiin, eikä vamma voi olla hoidon ulkopuolelle rajaamisen peruste.

Lue lisää:

Sosiaali- ja terveysministeriön tiedote: Yhdenvertaisuus toteutuu koronavirustilanteessa, jokainen saa tarvitsemansa avun ja hoidon

Sosiaali- ja terveysministeriön ohje: Koronavirustartujen ehkäisy ympärivuorokautisen hoidon ja huolenpidon toimintayksiköissä (päivitetty 15.5., korvaa 9.4. annetun ohjeen)

Suomen Tehohoitoyhdistyksen eettiset ohjeet

Ihmisoikeuskeskus: Yhdenvertainen oikeus hoitoon

Olen töissä asumisyksikössä. Asukkaiden etukäteisiä hoidonrajauksia suunnitellaan. Miten voin toimia, kun epäilen rajausten ja/tai niiden tekoprosessin olevan lainvastaisia (esim. ei oteta läheisiä mukaan päätöksentekoon, vaikka asukas ei vamman vuoksi itse kykene päättämään hoidostaan)?

Ota yhteys esimieheen, tai hänen esimieheensä. Voit olla yhteydessä myös lakineuvontaamme tai valvontaviranomaisiin, kuten aluehallintovirastoon, ja kysyä neuvoa, miten toimia tilanteessa. Sosiaalihuoltolain 48 §:n mukaan sosiaalialan ammattihenkilön on ilmoitettava, mikäli hän huomaa tai saa tietoonsa epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa. Ilmoituksen vastaanottaneen henkilön on ilmoitettava asiasta kunnan sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle salassapitosäännösten estämättä. Ilmoituksen tehneeseen henkilöön ei saa kohdistaa kielteisiä vastatoimia ilmoituksen seurauksena. Ilmoituksen johdosta tehtävistä toimenpiteistä säädetään sosiaalihuoltolain 49 §:ssä.

Lue lisää:

Sosiaalihuoltolaki (1301/2014)

Sosiaalihuoltolain soveltamisopas (ks. 48 ja 49 §:t)

Kuuluuko kehitysvammainen ihminen aina koronariskiryhmään?

Kehitysvammaisuus ei automaattisesti tarkoita, että henkilö kuuluu koronariskiryhmään. Kehitysvammaisella henkilöllä voi kuitenkin olla sairauksia, jotka altistavat hänet vakavalle koronavirustaudille, tai hän voi ikänsä puolesta kuulua riskiryhmään.

Lue lisää:

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos: Vakavan koronavirustaudin riskiryhmät

Sosiaali- ja terveysministeriön tiedote: Yhdenvertaisuus toteutuu koronavirustilanteessa, jokainen saa tarvitsemansa avun ja hoidon

Kysymyksiä kuntoutuksesta

Voinko käydä esimerkiksi fysioterapiassa? Jos terapia ei nyt toteudu, voidaanko kuntoutuspäätökseni voimassaoloa pidentää?

Kela suosittaa, että  kasvokkain tapahtuva kuntoutus keskeytetään ja kuntoutus toteutetaan reaaliaikaisena etäkuntoutuksena, jos mahdollista. Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen yksilöterapioita on mahdollista toteuttaa myös läsnäkuntoutuksena. Tarvittaessa asiakkaan kuntoutuspäätöstä voidaan jatkaa enintään 6 kuukaudella kuntoutussuunnitelman mukaisesti.

Lue lisää: Kelan kuntoutuspalvelujen järjestäminen koronavirusepidemian aikana

Voiko (fysio)terapeuttini käydä asumisyksikössä?

Koronaepidemian aikana vierailuja yksiköissä tulee pyrkiä välttämään. Terapeutit, kuten fysioterapeutti ja toimintaterapeutti, saavat tarvittaessa ollessaan täysin oireettomia tulla tekemään työtään yksikköön asianmukaisesti suojautuneena. Etäpalvelut ovat kuitenkin ensisijainen vaihtoehto, ja palvelut annetaan yksikköön tuotavana lähipalveluna vain sen ollessa erityisen tarpeellista.

Lue lisää:

Sosiaali- ja terveysministeriön ohje koronavirustartuntoihin varautumisesta ja asiakkaiden tarpeisiin vastaamisesta kotiin annettavissa palveluissa (päivitetty 15.4., korvaa 31.3. annetun ohjeen)

Sosiaali- ja terveysministeriön ohje: Koronavirustartujen ehkäisy ympärivuorokautisen hoidon ja huolenpidon toimintayksiköissä (päivitetty 15.5., korvaa 9.4. annetun ohjeen)

Opetus- ja kulttuuriministeriö, Sosiaali- ja terveysministeriö ja Valtioneuvoston viestintäosasto: Hallitus linjasi lievennyksiä kokoontumisrajoituksiin, ravitsemisliikkeiden toimintaan ja vierailukäytäntöihin

Sosiaali- ja terveysministeriön muistio 16.6.2020: Vierailut sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä koronavirusepidemian aikana

Kysymyksiä henkilökohtaisesta avusta

Saako henkilökohtainen avustajani käydä asumisyksikössä?

Koronaepidemian aikana vierailuja tulee pyrkiä välttämään. Henkilökohtainen avustaja voi kuitenkin jatkaa työssään asianmukaisesti suojautuneena.

Lue lisää:

Sosiaali- ja terveysministeriön ohje koronavirustartuntoihin varautumisesta ja asiakkaiden tarpeisiin vastaamisesta kotiin annettavissa palveluissa (päivitetty 15.4., korvaa 31.3. annetun ohjeen)

Sosiaali- ja terveysministeriön ohje: Koronavirustartujen ehkäisy ympärivuorokautisen hoidon ja huolenpidon toimintayksiköissä (päivitetty 15.5., korvaa 9.4. annetun ohjeen)

Opetus- ja kulttuuriministeriö, Sosiaali- ja terveysministeriö ja Valtioneuvoston viestintäosasto: Hallitus linjasi lievennyksiä kokoontumisrajoituksiin, ravitsemisliikkeiden toimintaan ja vierailukäytäntöihin

Sosiaali- ja terveysministeriön muistio 16.6.2020: Vierailut sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä koronavirusepidemian aikana

Kysymyksiä työ- ja päivätoiminnasta

Säilyykö oikeus työ- ja päivätoimintaan koronaepidemian aikana?

Kehitysvammaisten ja vammaisten työ- ja päivätoiminta ovat lakisääteisiä sosiaalipalveluita. Vammaisen ihmisen oikeus saada tarvitsemaansa tukea ja mielekästä tekemistä päiväänsä säilyy, vaikka toimintapaikka olisi määrätty olemaan kiinni.

Tartuntatautilaki ei oikeuta lakkauttamaan yksittäistäkään sosiaali- tai terveyspalvelua kokonaisuudessaan. Sosiaali- ja terveysministeriön antaman ohjeistuksen mukaan tarvittava toiminta on pyrittävä järjestämään kunnassa tarpeen mukaisella tavalla.

Lue lisää: Sosiaali- ja terveysministeriön ohje epidemian aiheuttaman poikkeustilan huomioimisesta perustason sosiaali- ja terveyspalveluissa (päivitetty 16.4., korvaa 20.3. annetun ohjeen)

Onko minulla edelleen oikeus työosuusrahaan, vaikken koronan vuoksi pääse työ- tai päivätoimintaan?

Työosuusrahan maksamisen keskeyttämiselle ei ole syytä. Kehitysvammaisella ihmisellä on oikeus edelleen saada hänelle tarpeensa perusteella myönnettyä työ- tai päivätoimintapalvelua muokattuna poikkeustilanteeseen sopivaksi ja näin ollen myös työosuusrahaa.

Lue lisää: Sosiaali- ja terveysministeriön ohje epidemian aiheuttaman poikkeustilan huomioimisesta perustason sosiaali- ja terveyspalveluissa (päivitetty 16.4., korvaa 20.3. annetun ohjeen)

Koska pääsen taas työ- tai päivätoimintaan? Entä jos kuulun riskiryhmään?

Hallituksen päätös mahdollistaa koronaepidemian vuoksi suljettuna olleiden työ- ja toimintakeskusten avaamisen hallitusti ja asteittain 1.6.2020 alkaen. Uudelleen käynnistettävässä toiminnassa tulee huomioida yleiset väljyys- ja hygieniaohjeet koronavirustartuntojen ehkäisemiseksi sekä aluehallintoviraston antamat tarkemmat ohjeet.

Sosiaali- ja terveysministeriö suosittelee, että 1.6. jälkeen ainakin osa toiminnasta toteutettaisiin niin, että niihin liittyisi myös asiakkaan fyysinen läsnäolo toiminnassa.

Jos vammainen asiakas, jolle on myönnetty työ- tai päivätoiminta, ei esimerkiksi vakavan koronavirustaudin riskiryhmään kuulumisen vuoksi voi edelleenkään riittävän turvallisesti osallistua ryhmämuotoiseen työ- tai päivätoimintaan, minkä tarvittaessa arvioi yksilökohtaisesti hoitava lääkäri asiakkaan suostumuksella, kunnan tulisi miettiä muu soveltuva tapa järjestää hänelle hänen tarvitsemansa palvelu.

Lue lisää:

Valtioneuvosto: Hallitus linjasi suunnitelmasta koronakriisin hallinnan hybridistrategiaksi ja rajoitusten vaiheittaisesta purkamisesta

Sosiaali- ja terveysministeriön tiedote: Sosiaali- ja terveysministeriö ohjeistaa kuntia kuntouttavan työtoiminnan toteutustavoista 1.6.2020-31.7.2020 välisenä aikana

Sosiaali- ja terveysministeriön ohje kunnille kuntouttavan työtoiminnan ja eräiden sosiaalihuollon palveluiden toteutustavoista 1.6. jälkeen

Sosiaali- ja terveysministeriön ohje epidemian aiheuttaman poikkeustilan huomioimisesta perustason sosiaali- ja terveyspalveluissa (päivitetty 16.4., korvaa 20.3. annetun ohjeen)

Kysymyksiä omaishoidon tuesta ja muusta taloudellisesta tuesta vammaisen läheisen hoitoon

Tuleeko omaishoidon tukeani korottaa tai myöntää minulle oh-tukea, kun vammainen läheiseni on epidemian vuoksi kokopäiväisesti kotona?

Omaishoidon tuen myöntäminen ja tukipalkkion määrä perustuvat hoidettavan hoidon sitovuuteen ja vaativuuteen. Kun hoidon sitovuus merkittävästi lisääntyy lapsen tai muun läheisen ollessa nyt poikkeuksellisesti kokopäiväisesti kotona ja hänelle siellä annettavan hoidon varassa, hoitajalla voi hyvin olla oikeus saada omaishoidon tukea tai jos hän toimii jo sopimusomaishoitajana, oikeus saada korkeamman tukiluokan mukaista suurempaa hoitopalkkiota. Omaishoidon tuki on kuitenkin määrärahasidonnainen palvelu, ja kunnalla on myös lain puitteissa harkintavaltaa palkkioluokkien määrän ja kriteerien osalta. Tuen saamisesta tai korottamisesta kannattaa joka tapauksessa hoidon sitovuuden ja/tai vaativuuden selkeästi lisäännyttyä tehdä hakemus kunnan sosiaalitoimelle.

Lue lisää: THL:n vammaispalvelujen käsikirja: thl.fi/fi/web/vammaispalvelujen-kasikirja/tuki-ja-palvelut/omaishoito

Onko minulla oikeutta Kelan erityishoitorahaan tai muuhun taloudelliseen tukeen, jos otan riskiryhmään kuuluvan lapseni kotihoitoon?

Jos päättää ottaa riskiryhmään kuuluvan lapsen kotihoitoon, eikä pysty siinä samalla tekemään etätyötä, tai esimerkiksi sopimaan siksi ajaksi vuosilomaa tai kertyneiden saldovapaiden tms. palkallisten vapaiden pitämistä, ei työnantaja ole velvollinen maksamaan palkkaa kyseisen kotihoidon ajalta. Jos lapsi sairastuu, tilanne voi olla toinen, riippuen lapsen iästä ja vanhemman työhön sovellettavasta tes:istä.

Lue lisää Lakimies vastaa -tekstistä sivuillamme: Onko vanhemmalla oikeus saada työstä vapaata sairastuneen yli 10-vuotiaan lapsen hoitamista varten?

Tartuntatautilain mukaista päivärahaa ei makseta, kun lapsi ei ole määrättynä karanteeniin, vaan on kotihoidossa varotoimenpiteenä. Erityishoitorahaakaan ei normaalisti ole tällöin mahdollista saada. Erityishoitorahan maksaminen on kuitenkin mahdollista, jos sen myöntämisedellytykset täyttyvät: lapsi on alle 16-vuotias, kyse on erikoissairaanhoitoon liittyvästä sitä yleensä välittömästi edeltävästä tai seuraavasta kotihoidosta, lapsen sairaus on vaikea ja nopeasti kehittyvässä tai vaativassa hoidollisessa vaiheessa, hoitava lääkäri katsoo vanhemman osallistumisen tarpeelliseksi ja vanhempi hoitaa lasta kotona kokopäiväisesti.

Eduskunta päätti 24.4. väliaikaisesta taloudellisesta tuesta vanhemmalle, joka on koronaepidemian vuoksi palkatta poissa töistä voidakseen hoitaa kotona lasta tämän ollessa koronaepidemiaan liittyvien rajoitustoimien takia poissa varhaiskasvatuksesta tai perusopetuksesta. Tuki koskee tilanteita, joissa lapsi on oikeutettu varhaiskasvatukseen tai perusopetuksen lähiopetukseen myös poikkeusolojen aikana, eli siten myös tilanteita, joissa koulusta kotiin on jäänyt erityisen tuen tai pidennetyn oppivelvollisuuden oppilas. Tukea haetaan Kelalta. Tukea voi hakea takautuvasti 16.3. lukien. Lasta palkatta kotona hoitava voi saada epidemiatukea enintään 13.5. saakka. Tämän jälkeen tukea ei voi enää saada, koska hallituksen suositusten ja terveysviranomaisten tiedon mukaan lasten poissaolo koulusta tai varhaiskasvatuksesta ei ole enää tarpeen 13.5. jälkeen.

Lue lisää:

Kelan usein kysytyt kysymykset koronatilanteesta (ks. kohdista ”Tartuntatautipäiväraha” ja ”Perhe-etuudet”).

Kela: Väliaikainen etuus koronaepidemian takia palkattomalla vapaalla oleville

Sosiaali- ja terveysministeriön sivu: Korona, yksilön ja perheen toimeentulo

Onko kunnalla oikeus keskeyttää omaishoidon vapaiden aikaisen hoidon järjestäminen?

Vammaisella henkilöllä on oikeus saada välttämättä tarvitsemansa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut yksilöllisiä tarpeita vastaavasti myös poikkeusoloissa. Valtioneuvosto on antanut poikkeusoloissa asetuksen, jonka mukaan kunta voi poiketa sosiaalihuoltolain 36 §:n mukaisen palvelutarpeen arvioinnin määräajoista. Myönnetyistä palveluista poikkeamisesta ei sen sijaan ole säädetty, vaan näitä palveluita koskeva lainsäädäntö ja niistä tehdyt päätökset ovat voimassa normaalisti. Kunta ei näin ollen voi poikkeusoloihin vedoten kategorisesti kieltäytyä omaishoidon vapaiden aikaisen hoidon järjestämisestä. Poikkeustilanne voi kuitenkin aiheuttaa muutoksia vapaiden aikaisen hoidon järjestämistapoihin. On erittäin tärkeää pyrkiä suojaamaan erityisesti riskiryhmiin kuuluvia henkilöitä, joten ryhmämuotoisten vapaiden aikaisen hoidon järjestämistapojen tilalle voi olla aiheellista miettiä muita soveltuvia vammaisen henkilön edun mukaisia tapoja.

Lue lisää: Sosiaali- ja terveysministeriön ohje epidemian aiheuttaman poikkeustilan huomioimisesta perustason sosiaali- ja terveyspalveluissa (päivitetty 16.4., korvaa 20.3. annetun ohjeen)

Miten omaishoidettavani hoito järjestetään, jos itse sairastun enkä pysty hoitamaan häntä?

Välttämätön huolenpito tulee järjestää myös poikkeusoloissa, kiinnittäen vielä aivan erityistä huomiota haavoittuvassa asemassa oleviin ja erityistä tukea tarvitseviin asiakkaisiin. Kunnan tulee suunnitella ennakolta, miten toimitaan silloin, jos omaishoitaja sairastuu, sekä tiedottaa asiasta omaishoitajille.

Lue lisää: Sosiaali- ja terveysministeriön ohje koronavirustartuntoihin varautumisesta ja asiakkaiden tarpeisiin vastaamisesta kotiin annettavissa palveluissa (päivitetty 15.4., korvaa 31.3. annetun ohjeen)

Kysymyksiä vammaispalveluiden järjestämisestä

Säilyykö oikeus palveluihin poikkeusolojen aikana? Voinko hakea ja saada kunnalta uusia tarvitsemiani vammaispalveluja?

Vammaisella henkilöllä on oikeus saada välttämättä tarvitsemansa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut yksilöllisiä tarpeita vastaavasti myös poikkeusoloissa. Kaikissa palveluissa on syytä huomioida tarvittava suojautuminen ja muut niihin annetut viranomaisten ohjeet. Valtioneuvosto on antoi 16.6. alkaen päättyneiksi katsomissaan poikkeusoloissa asetuksen, jonka mukaan kunta saattoi poiketa sosiaalihuoltolain 36 §:n mukaisen palvelutarpeen arvioinnin määräajoista. Tämä mahdollisuus määräajoista poikkeamiseen ei kuitenkaan koskenut vammaispalvelulain ja kehitysvammalain mukaisiin palveluihin tarvittavaa arviointia ja palvelusuunnitelmia.

Vaikka kaikkia, varsinkaan ryhmämuotoisia, vammaispalveluja ei ole juuri nyt mahdollista järjestää tartuntariskin vuoksi, on viranomaisen silti vastattava kiireellisiin ja välttämättömiin sosiaalihuollon palvelutarpeisiin riippumatta siitä, onko kyseessä uusi asiakas vai jo olemassa oleva palvelu. Mitään vammaisille tarkoitettua palvelua ei voi kategorisesti kokonaan tilapäisesti lopettaa ilman kunkin asiakkaan tilanteen yksilöllistä arviointia. Jos jonkun palvelun käyttö kokonaan estetään, siitä on oikeus saada kielteinen päätös muutoksenhakuosoituksineen.

Vammaisille henkilöille tarkoitettujen ryhmämuotoisten palvelujen aloittaminen pääsääntöisesti lykkääntyy tartuntariskin päättymiseen saakka, mutta erilaiset sovelletut tavat tuen tarjoamiseen ovat kuitenkin mahdollisia tarpeen mukaan uusillekin asiakkaille. Välttämättömän huolenpidon tai toimeentulon turvaavat uudet palvelut on aloitettava viivytyksettä myös poikkeusaikana.

Lue lisää:

Käsittelytiedot eduskunnan sivuilla: Valtioneuvoston asetus kunnan oikeudesta olla väliaikaisesti noudattamatta terveydenhuollon kiireettömän hoidon ja sosiaalihuollon palvelutarpeen arvioinnin aloittamisen määräaikoja A 18/2020 (ks. asian käsittelyä koskevalta sivulta myös siihen liittynyt muistio, erityisesti s. 5, 6 ja 15).

Sosiaali- ja terveysministeriön ohje epidemian aiheuttaman poikkeustilan huomioimisesta perustason sosiaali- ja terveyspalveluissa (päivitetty 16.4., korvaa 20.3. annetun ohjeen)

Sosiaali- ja terveyministeriö: Kuntainfo 4/2020: Sosiaali- ja terveydenhuollon kriittiset palvelut Covid-19-epidemian aikana

Kysymyksiä perusopetuksesta

Voiko oppilas jäädä huoltajan päätöksellä edelleen kotiin, kun koulut palaavat normaaliin lähiopetukseen 14.5. alkaen?

Esi- ja perusopetuksessa ja muussa perusopetuslain mukaisessa opetuksessa oppilaan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole erityisestä syystä tilapäisesti myönnetty vapautusta. Lupaa poissaoloon tulee siis aina hakea ja koulu harkitsee, onko luvan myöntämiselle perusteita. Sairauden tai muun ennakoimattoman syyn vuoksi lupa voidaan myöntää myös jälkikäteen. Opetuksen järjestäjä ja koulu voivat tehdä yleisiä linjauksia poissaololupien myöntämisestä. Oppilaita tulee kohdella yhdenvertaisesti, heidän etunsa ja yksilöllinen tilanteensa huomioiden. Poissaoloihin liittyvistä käytänteistä ja niiden perusteista tulee tiedottaa huoltajia.

Esimerkiksi sairaus tai oppilaan tai hänen perheenjäsenensä kuuluminen tartuntavaaran näkökulmasta riskiryhmään on hyväksyttävä peruste poissaoloon. Riskiryhmään kuuluminen perustuu hoitavan lääkärin arvioon henkilön tilanteesta.

Lue lisää:

Opetushallitus: Oppivelvollisuus ja poissaolot opetuksesta 14.5.2020 alkaen

Opetushallitus: 14.5. alkaen lähiopetukseen palaaminen perusopetuksessa

Opetushallitus: Koronavirusepidemiasta johtuvia rajoituksia ja poikkeusjärjestelyitä puretaan

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön valtioneuvoston nettisivuilla julkaistu ohje opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille koronavirusepidemian aikana

Opetus- ja kulttuuriministeriö: Koronaviruksesta usein kysyttyä opetus- ja kulttuuriministeriön toimialalla

Onko opetuksen järjestäjä velvollinen järjestämään etäopetusta, jos oppilas jää esimerkiksi riskiryhmään kuulumisen vuoksi edelleen kotiin 14.5. jälkeen?

Jos yksittäiselle oppilaalle tehdään sen ollessa terveydentilaan liittyvän syyn vuoksi perusteltua perusopetuslain 18 §:n mukainen päätös erityisistä opetusjärjestelyistä eli opetuksen järjestämisestä osittain toisin kuin perusopetuslaissa on säädetty, voidaan käyttää etäyhteyksiä apuna opetusta annettaessa. Tällainen järjestely voi tulla kysymykseen esimerkiksi riskiryhmiin kuuluvien, kotiin jäävien oppilaiden osalta. Järjestelyn tulee perustua lääkärin arvioon.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu on suositellut, että mahdollisuus erityisiin opetusjärjestelyihin tarjottaisiin yhtäläisesti myös lapsille, jotka ovat perustellusti poissa opetuksesta perheenjäsenensä terveydentilan vuoksi, jos erityisiä opetusjärjestelyitä tehdään lapsille, jotka kuuluvat riskiryhmiin. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus suosittelevat, että näin toimittaisiin väliaikaisesti akuutin koronavirusepidemian ajan.

Päätös erityisistä opetusjärjestelyistä voidaan tehdä myös erityisen tuen päätöksen saaneille oppilaille. Tällöin päätöksessä määritellään, miltä osin siinä poiketaan oppilaan erityisen tuen päätöksestä määräajaksi.

Erityisistä opetusjärjestelyistä päätettäessä tulee huomioida ensisijaisesti lapsen etu sekä lapsen oikeus opetukseen.

Lue lisää:

Opetushallitus: Oppivelvollisuus ja poissaolot opetuksesta 14.5.2020 alkaen

Opetushallitus: Koronavirusepidemiasta johtuvia rajoituksia ja poikkeusjärjestelyitä puretaan

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön valtioneuvoston nettisivuilla julkaistu ohje opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille koronavirusepidemian aikana

Opetus- ja kulttuuriministeriö: Koronaviruksesta usein kysyttyä opetus- ja kulttuuriministeriön toimialalla

Muita kysymyksiä

Mikä on karanteeni? Miten se eroaa suositellusta eristäytymisestä?

Karanteeni on lääkärin määräämä eristys silloin, kun on syytä epäillä karanteeniin määrättävän henkilön altistuneen yleisvaaralliselle tarttuvalle taudille. Lääkärin määräämä karanteeni ei ole suositus vaan määräys pysyä eristyksessä. Tarvittaessa voidaan käyttää tartuntatautilain mukaisia pakkokeinoja.

Lue lisää THL:n sivuilta: Usein kysyttyä koronaviruksesta, karanteeni

Keskeisiä poikkeuskevään tiedonlähteitä

Tietoa ihmisoikeuksista koronatilanteessa

Ihmisoikeuskeskuksen sivuilta löytyy tärkeää tietoa mm. vammaisten oikeuksista ja perusoikeuksien rajoittamisesta: www.ihmisoikeuskeskus.fi/covid-19

Koronavirus ja vammaispalvelut

THL:n Vammaispalvelujen käsikirjaan kootaan eri tahojen ohjeistuksia koronavirustilanteen huomiointiin vammaispalveluissa:
thl.fi/fi/web/vammaispalvelujen-kasikirja/ajankohtaista/koronavirus-ja-vammaispalvelut

Ohjeita lapsiin, nuoriin ja perheisiin liittyen koronavirustilanteessa

THL: thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/ajankohtaista/ohjeita-lapsiin-nuoriin-ja-perheisiin-liittyen-koronavirustilanteessa

STM:n koronavirustilannetta koskevat ohjeet ja päätökset sekä tiedotteet

Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeet koronavirustilanteessa:
stm.fi/stm-ohjeet-koronavirustilanteessa

Sosiaali- ja terveysministeriön tiedotteet:
stm.fi/stm-koronavirustiedotteet

THL:n yleiset koronasivut

THL. Ajankohtaista koronaviruksesta

THL. Usein kysyttyä koronaviruksesta

Usein kysyttyjä koronakysymyksiä aluehallintovirastojen nettisivuilla

Aluehallintoviraston usein kysytyt kysymykset, koronavirus COVID-19:
avi.fi/web/avi/usein-kysytyt-kysymykset

Tietoa Kelan palveluista ja etuuksista koronatilanteessa

Kelan koronasivut: www.kela.fi/korona

Kelan usein kysytyt kysymykset koronatilanteesta: www.kela.fi/korona-usein-kysyttya

Tietoa koronaviruksesta opetus- ja kulttuuriministeriön toimialalla

Opetus- ja kulttuuriministeriön koronasivut: minedu.fi/koronavirus-ja-varautuminen

Tietoa ja neuvontaa koronaviruksesta valtioneuvoston nettisivuilla

Valtioneuvosto. Tietoa koronaviruksesta: valtioneuvosto.fi/tietoa-koronaviruksesta

Tietoa työelämästä koronaepidemian aikana

Työsuojeluhallinnon verkkopalvelu. Kysymyksiä ja vastauksia koronasta ja työsuojelusta: tyosuojelu.fi/tyoolot/biologiset-tekijat/korona

Kokoamme ja välitämme tietoa koronan vaikutuksista ihmisten elämään

Kehitysvamma-alan järjestöt kokoavat ja välittävät valtioneuvostolle viikoittain tietoa kehitysvammaisten ihmisten ja heidän läheistensä tilanteesta koronapandemian poikkeusoloissa. Tukiliitto on mukana yhteistyössä.

Olemme julkaisseet viikkoraporttien tiivistelmiä ja kannanottoja ajankohtaisuutisina viikoittain:

Vierailukielto ei voi koskea kaikkia vammaisten asumisyksikoiden asukkaita. (18.6.2020)

Vammaisia ihmisia ja heidän perheitään ei saa jättää ilman palveluita kesällä (11.6.2020)

Koronakesä pelottaa vammaisten henkiloiden perheitä (28.5.2020)

Pitkä tauko ilman terapiaa (20.5.2020)

Työ- ja päivätoimintaa tarjottava erityisesti yksin asuville (15.5.2020)

Kehitysvammajarjestöt: Liikkumista rajoitetaan lainvastaisesti vammaispalveluissa (8.5.2020)

Vanhemman ei pidä joutua valitsemaan lapsen terveyden ja toimeentulon välillä (30.4.2020)

Koronan jälkeiseen aikaan panostettava (24.4.2020)

Yksin asuvat kehitysvammaiset ihmiset tuntevat turvattomuutta koronakriisissä (17.4.2020)

Henkilökunnan riittävyys huolettaa asumisyksiköissä (9.4.2020)

Korona koettelee yksin asuvia kehitysvammaisia ja erityislasten perheitä (3.4.2020)

 

*

SIVUA PÄIVITETÄÄN jatkuvasti

Osa poikkeusolojen herättämistä kysymyksistä on sellaisia, että millään taholla ei vielä ole antaa selkeitä vastauksia. Yritämme kuitenkin löytää mahdollisimman selkeitä vastauksia. Seuraamme tiiviisti eri viranomaislähteitä ja päivitämme tietoa mahdollisimman nopeasti.