Koronakysymyksiä: lakimies vastaa

Koronan tuottama poikkeustilanne luo vaikeita tilanteita kehitysvammaisille ihmisille ja heidän perheilleen. Tukiliiton lakineuvonta kokoaa vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin. 

Kysymyksiä asumisesta

Saanko poistua asumisyksiköstäni ja palata sinne takaisin epidemian aikana? Saanko käydä esimerkiksi ulkoilemassa tai kotilomalla?

Koronavirustartuntojen leviämisen estämiseksi suositellaan vahvasti välttämään liikkumista sosiaalihuollon toimintayksiköistä mahdollisuuksien mukaan. Tartuntataudin leviämisen estämiseksi vammaisten henkilöiden liikkumisoikeutta voidaan kuitenkin rajoittaa vain tartuntatautilain sekä valmiuslain ja sen nojalla annettujen asetusten perusteella. Tällä hetkellä on rajoitettu ei-välttämättömiä vierailuja asumisyksiköihin sekä Uudenmaan rajan ylittämistä, muttei esimerkiksi asumisyksiköiden asukkaiden oikeutta poistua yksiköstä tai palata sinne. Lisäksi tartuntatautilain perusteella rajoitetaan karanteeniin tai eristykseen ko. lain mukaisesti määrättyjen sairastuneiden, altistuneiden tai perustellusti altistuneiksi epäiltyjen liikkumista. Kehitysvammalain nojalla päätettävien rajoitustoimenpiteiden syynä ei sen sijaan voi olla syynä tartuntataudin leviämiseen liittyvä tarve.

Sosiaali- ja terveysministeriö on katsonut, että suljettuna olevalta Uudeltamaalta saa poistua ja sinne saapua esimerkiksi silloin, kun kehitysvammainen henkilö vierailee perheensä tai läheistensä luona. Poikkeustilannetta koskeva lainsäädäntö ei siten suoraan estä kotilomia, mutta niiden osalta on syytä käyttää tarkkaa harkintaa.

https://stm.fi//Liikkumisvapaus+sosiaalihuollon+toimintayksikössä

Miksi en pääse vierailemaan läheiseni luona asumisyksikössä?

Läheisten vierailut asumisyksiköissä on kielletty siksi, että koronavirus ei leviäisi asumisyksikköön. Yksiköissä asuvilla ihmisillä saattaa olla perussairauksia, ja koronavirus voi olla tällaisille henkilöille erityisen vaarallinen.

https://stm.fi//Liikkumisvapaus+sosiaalihuollon+toimintayksikössä

Kysymyksiä terveydenhuollosta

Mitä tarkoittaa elvytyskielto DNR?

DNR on lyhenne sanoista do not resuscitate = älkää elvyttäkö. Elvyttämättäjättämispäätös tarkoittaa pidättäytymistä elvytystoimenpiteistä kuten painelu-puhalluselvytyksestä ja sydämen sähköisestä rytminsiirrosta potilaan mennessä elottomaksi silloin, kun potilas ei enää hyödy siitä. Elvytyskielto ei tarkoita kaikesta tarpeellisesta tehohoidosta pidättäytymistä.

https://www.terveyskirjasto.fi/dnr
https://www.valvira.fi/elamanloppuvaiheenhoito

Mitä tarkoittaa tehohoidon kielto?

Tehohoidon kielto tarkoittaa sitä, että potilaan ei katsota hyötyvän tehohoidosta. Tehohoidon tarpeen ja siitä mahdollisesti saatavan hyödyn arvioi aina hoitava lääkäri yksilöllisesti kussakin tilanteessa.

https://stm.fi/koronavirustilanteessa-jokainen-saa-tarvitsemansa-avun-ja-hoidon
https://sthy.fi/STHY_Eettiset_ohjeet.pdf
https://www.hus.fi/tehohoito/

Voiko kunta/tms. päättää ennakollisesti, ketkä tulevat saamaan sairaalahoitoa sairastuessaan koronavirukseen?

Päätöksen tehohoidon saamisesta tekee tilannekohtaisesti aina hoitava lääkäri. Etukäteen ihmisiä ei saa laittaa etusijajärjestykseen. Vamma ei saa estää pääsyä tehohoidosta mahdollisesti saatavan hyödyn arviointiin.

https://stm.fi//yhdenvertaisuus-toteutuu-koronavirustilanteessa-jokainen-saa-tarvitsemansa-avun-ja-hoidon

Kuuluuko kehitysvammainen aina koronariskiryhmään?

Kehitysvammaisuus ei automaattisesti tarkoita, että henkilö kuuluu koronariskiryhmään. Kehitysvammaisella henkilöllä voi kuitenkin olla sairauksia, jotka altistavat hänet vakavalle koronavirustaudille, tai hän voi ikänsä puolesta kuulua riskiryhmään.

https://thl.fi/vakavan-koronavirustaudin-riskiryhmat
https://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/yhdenvertaisuus-toteutuu-koronavirustilanteessa-jokainen-saa-tarvitsemansa-avun-ja-hoidon

Olen töissä kehitysvammaisten asumisyksikössä. Asukkaiden etukäteisiä hoidonrajauksia suunnitellaan. Miten toimin tilanteessa?

Ota yhteys esimieheen, tai hänen esimieheensä. Voit olla yhteydessä myös lakineuvontaamme tai valvontaviranomaisiin, kuten aluehallintovirastoon, ja kysyä neuvoa, miten toimia tilanteessa. Sosiaalihuoltolain 48 §:n mukaan sosiaalialan ammattihenkilön on ilmoitettava, mikäli hän huomaa tai saa tietoonsa epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa. Ilmoituksen vastaanottaneen henkilön on ilmoitettava asiasta kunnan sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle salassapitosäännösten estämättä. Ilmoituksen tehneeseen henkilöön ei saa kohdistaa kielteisiä vastatoimia ilmoituksen seurauksena. Ilmoituksen johdosta tehtävistä toimenpiteistä säädetään sosiaalihuoltolain 49 §:ssä.

Sosiaalihuoltolaki (1301/2014) https://www.finlex.fi/

Kysymyksiä kuntoutuksesta

Voinko käydä fysioterapiassa? Jos terapia ei nyt toteudu, voidaanko kuntoutuspäätöstäni pidentää?

Kela suosittaa, että  kasvokkain tapahtuva kuntoutus keskeytetään ja kuntoutus toteutetaan reaaliaikaisena etäkuntoutuksena, jos mahdollista. Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen yksilöterapioita on mahdollista toteuttaa myös läsnäkuntoutuksena. Tarvittaessa asiakkaan kuntoutuspäätöstä voidaan jatkaa enintään 6 kuukaudella kuntoutussuunnitelman mukaisesti.

https://www.kela.fi/ajankohtaista-henkiloasiakkaat/-/asset_publisher/kg5xtoqDw6Wf/content/kelan-kuntoutuspalvelujen-jarjestaminen-koronavirusepidemian-aikana

Voiko (fysio)terapeutti käydä asumispalveluyksikössä? Tai tulkki?

Koronaepidemian aikana vierailuja yksiköissä tulee pyrkiä välttämään. Fysioterapeutti ja tulkki saavat tarpeen mukaan vierailla yksikössä asianmukaisesti suojautuneena.

https://stm.fi/documents/Koronavirustartuntoihin+varautuminen+ja+asiakkaiden+tarpeisiin+vastaaminen+kotiin+annettavissa+palveluissa

Kysymyksiä henkilökohtaisesta avusta

Saako henkilökohtainen avustajani käydä asumisyksikössä?

Koronaepidemian aikana vierailuja tulee pyrkiä välttämään. Henkilökohtainen avustaja voi kuitenkin jatkaa työssään asianmukaisesti suojautuneena.

https://stm.fi/documents/Koronavirustartuntoihin+varautuminen+ja+asiakkaiden+tarpeisiin+vastaaminen+kotiin+annettavissa+palveluissa

Kysymyksiä omaishoidosta

Onko oikeutta Kelan erityishoitorahaan, jos otan riskiryhmään kuuluvan lapseni kotihoitoon?

Jos päättää ottaa riskiryhmään kuuluvan lapsen kotihoitoon, eikä pysty siinä samalla tekemään etätyötä, tai esimerkiksi sopimaan siksi ajaksi vuosilomaa tai kertyneiden saldovapaiden tms. palkallisten vapaiden pitämistä, ei työnantaja ole velvollinen maksamaan palkkaa kyseisen kotihoidon ajalta. Jos lapsi sairastuu, tilanne voi olla toinen (riippuen lapsen iästä ja vanhemman työhön sovellettavasta tes:istä).

Tartuntatautilain mukaista päivärahaa ei makseta, kun lapsi ei ole määrättynä karanteeniin, eikä erityishoitorahaakaan normaalisti ole tällöin mahdollista saada; ks. tältä Kelan sivulta tarkemmin (kohdista ”Tartuntatautipäiväraha” ja ”Perhe-etuudet” https://www.kela.fi/korona-usein-kysyttya.

Muita kysymyksiä

Mikä on karanteeni? Miten se eroaa suositellusta eristäytymisestä?

Karanteeni on lääkärin määräämä eristys silloin, kun on syytä epäillä karanteeniin määrättävän henkilön altistuneen yleisvaaralliselle tarttuvalle taudille. Lääkärin määräämä karanteeni ei ole suositus vaan määräys pysyä eristyksessä. Tarvittaessa voidaan käyttää tartuntatautilain mukaisia pakkokeinoja.

https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/usein-kysyttya-koronaviruksesta-covid-19#karanteeni

Säilyykö oikeus palveluihin koronaepidemian aikana?

Niin kauan kuin mitään erikseen säädettyä lakia tai asetusta ei ole annettu, ei voida poiketa olemassa olevan lainsäädännön säännöksistä. Palvelukohtaisia rajauksia ei ole annettu. Jos palvelun käyttö estetään, tulee noudattaa tavanomaista käsittelyjärjestystä kielteisine päätöksineen ja muutoksenhakuosoituksineen.

Säilyykö oikeus työ- ja päivätoimintaan koronaepidemian aikana?

Kehitysvammaisten ja vammaisten työ- ja päivätoiminta on lakisääteistä toimintaa eli vammaisen ihmisen oikeus saada tukea ja mielekästä tekemistä päiväänsä kuitenkin säilyy.

 

Muita poikkeuskevään tiedonlähteitä

Tietoa ihmisoikeuksista koronatilanteessa

Ihmisoikeuskeskuksen sivuilta löytyy tärkeää tietoa mm. vammaisten oikeuksista ja perusoikeuksien rajoittamisesta.

https://www.ihmisoikeuskeskus.fi/covid-19/

Koronavirus ja vammaispalvelut

THL:n Vammaispalvelujen käsikirjaan kootaan eri tahojen ohjeistuksia koronavirustilanteen huomiointiin vammaispalveluissa.

https://thl.fi/fi/web/vammaispalvelujen-kasikirja/ajankohtaista/koronavirus-ja-vammaispalvelut

Yleisiä kysymyksiä ja vastauksia liittyen työelämään ja koronaepidemiaan

Neuvoa työelämän poikkeustilanteisiin kannattaa kysyä ensisijaisesti omasta ammattiliitosta.

Tietoa myös täällä:

*

SIVUA PÄIVITETÄÄN jatkuvasti

Osa poikkeusolojen herättämistä kysymyksistä on sellaisia, että millään taholla ei vielä ole antaa selkeitä vastauksia. Yritämme kuitenkin löytää mahdollisimman selkeitä vastauksia. Seuraamme tiiviisti eri viranomaislähteitä ja päivitämme tietoa mahdollisimman nopeasti.