Koronakysymyksiä: lakimies vastaa

Uudenlaisesta koronaviruksesta johtuva poikkeuksellinen tilanne aiheuttaa monenlaisia vaikeuksia kehitysvammaisille ihmisille ja heidän perheilleen sekä muille läheisilleen. Tukiliiton lakineuvonta kokoaa tälle sivulle vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin ja linkkejä lisätietoon.

Huom! Tämä sivu on päivitetty ajankohtaisella tiedolla elokuussa 2020, ja lakineuvontamme seuraa tilanteen kehittymistä jatkuvasti.

Monia viranomaisen koronamääräyksiä, -suosituksia ja -ohjeita on kumottu heinäkuussa (ks. asiasta tarkemmin esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriön kuntainfosta 7/2020). Joihinkin kumottuihin ohjeisiin löytyy yhä linkki tältä sivulta. Nämä sisällöt on erotettu ”aiempia ohjeita” -otsikoiden alle, ja lisäksi niihin on lisätty merkintä (kumottu) tai (voimassaolo päättynyt).

Kaikkia vanhoja ohjeita ja määräyksiä ei ole poistettu näkyvistä, koska on mahdollista, että jotkin niistä astuvat uudelleen voimaan syksyn aikana, kun tautitilanne muuttuu. Toisekseen joissakin sosiaalihuollon yksiköissä noudatetaan edelleen vanhentuneita ohjeita, ja tällaisia tilanteita voi olla helpompi tunnistaa, kun tältä sivulta löytyy tietoa myös siitä, mitkä ohjeet eivät ole tällä hetkellä voimassa.

Löydät alta vastauksia koronakysymyksiin, jotka ovat kehitysvammaisten ihmisten ja heidän läheistensä näkökulmasta olennaisia. Kysymykset liittyvät seuraaviin aihepiireihin:

  • Asuminen
  • Terveydenhuolto
  • Kuntoutus
  • Henkilökohtainen apu
  • Työ- ja päivätoiminta
  • Omaishoidon tuki ja muu taloudellinen tuki vammaisen läheisen hoitoon
  • Vammaispalveluiden järjestäminen
  • Perusopetus ja varhaiskasvatus
  • Muut aiheet

Lopussa on lisäksi kootusti linkkejä keskeisiin koronatilanteeseen liittyviin tiedonlähteisiin.

Sivua koskevaa palautetta ja toiveita käsiteltävistä kysymyksistä saa mielellään lähettää osoitteeseen lakineuvonta@tukiliitto.fi.

Kysymyksiä asumisesta

Saanko poistua asumisyksiköstäni ja palata sinne epidemian aikana? Saanko käydä esimerkiksi ulkoilemassa tai kotilomalla?

Koronavirustartuntojen leviämisen estämiseksi on suositeltu välttämään liikkumista sosiaalihuollon toimintayksiköistä mahdollisuuksien mukaan. Tartuntataudin leviämisen estämiseksi vammaisten henkilöiden liikkumisoikeutta voidaan kuitenkin tartuntatautilain nojalla rajoittaa vain tartuntataudeista vastaavan virkasuhteisen lääkärin päätöksellä määrätä yleisvaaralliseen tartuntatautiin sairastunut tai sairastuneeksi perustellusti epäilty henkilö eristykseen tai tartuntataudille altistunut tai altistuneeksi perustellusti epäilty henkilö karanteeniin. Kehitysvammalain nojalla päätettävien rajoitustoimenpiteiden syynä ei sen sijaan voi olla tartuntataudin leviämisen estämiseen liittyvä tarve.

Sosiaalihuollon toimintayksikön johdon tartuntatautilain perusteella hyväksymät liikkumisvapauden rajoitukset, kuten ulkopuolisten yksityishenkilön pääsyä yksikköön rajoittavat vierailukiellot, ovat juridiselta luonteeltaan lähinnä vahvoja suosituksia, eikä pelkästään niihin perustuen voida esimerkiksi pakkotoimin estää pääsyä yksikköön. Vierailukieltoja tulee tartuntatautitilanteen parantuessa suhteellisuusperiaate huomioiden muuttaa tai poistaa kielto kokonaan. Kiellot eivät myöskään voi olla kategorisia, vaan niiden on mahdollistettava tapauskohtainen harkinta.

Asumisyksiköiden asukkaiden oikeutta poistua yksiköstä tai palata sinne ei voida vierailukiellolla rajoittaa, eikä asukkaita voi määrätä karanteeniin tai eristykseen yksiköstä poistumisen vuoksi kuin tartuntataudeista vastaava lääkäri yllä mainituissa sairastumis- ja altistumistapauksissa.

Myöskään asumisyksiköiden asukkaiden kotilomia ei voida tartuntataudin leviämisen ehkäisemiseksi estää, vaan kehitysvammaiset ihmiset läheisineen voivat päättää niistä omalla harkinnallaan huomioiden tartuntataudin leviämisen estämiseksi annetut suositukset. Kotilomalta asumisyksikköön palaavan asukkaan määrääminen eristykseen tai karanteeniin ei ole lainmukaista, ellei asukkaan ole tartuntatautilain mukaisesti todettu sairastuneen tartuntatautiin, altistuneen sille tai ellei ole perusteltua epäillä sairastumista tai altistumista, jolloin virkasuhteinen tartuntataudeista vastaava lääkäri voi päättää näistä rajoitustoimista.

Kun edelleen esimerkiksi joidenkin asukkaiden riskiryhmään kuuluminen saattaa estää yksikön ulkopuoliseen työ- ja päivätoimintaan osallistumista, yksiköissä on erityisen tärkeä huolehtia siitä, että asukkaille on riittävästi mielekästä päiväaikaista tekemistä, mukaan lukien mahdollisuuksia ulkoiluun.

On myös olennaista, että yksiköissä järjestetään ja tuetaan asukkaiden tarpeiden mukaisin tavoin mahdollisuuksia pitää yhteyttä läheisiin sekä myös kehitetään tapoja turvallisesti tavata heitä (hyödyntäen esimerkiksi suojattuja tapaamispaikkoja sekä yhteisiä ulkoiluja).

Lakiin perustumattomista liikkumisvapauden rajoituksista ja muista toimintayksiköiden toimintaan liittyvistä haasteista kannattaa keskustella yksikön johdon kanssa ja olla tarvittaessa yhteydessä kotikunnan vammaispalveluihin sekä valvontaviranomaisiin, kuten aluehallintovirastoon tai laajempaa aluetta koskevan tilanteen (esimerkiksi usealla alueella toimivan palveluntuottajan ohjeistuksen) osalta Valviraan. Viime kädessä voi olla mahdollista valittaa hallinto-oikeuteen, jos esimerkiksi liikkumisvapautta tai muita perusoikeuksia rajoitetaan ilman lain tukea.

Lue lisää:

Valvira ja aluehallintovirastot: Perusoikeuksien toteutuminen ja tartuntojen ehkäisy sosiaalihuollossa

THL: Koronavirus ja vammaispalvelut

THL: Koronavirustartuntojen torjunta pitkäaikaishoidon ja -hoivan toimintayksiköissä

THL: Vierailut pitkäaikaishoidon ja -hoivan toimintayksiköissä koronavirusaikana

Aiempia ohjeita (voimassaolo päättynyt):

Sosiaali- ja terveysministeriön muistio 16.6.2020: Vierailut sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä koronavirusepidemian aikana (kumottu)

Sosiaali- ja terveysministeriön ohje: Liikkumisvapaus sosiaalihuollon toimintayksiköissä (kumottu)

Sosiaali- ja terveysministeriön ohje: Koronavirustartujen ehkäisy ympärivuorokautisen hoidon ja huolenpidon toimintayksiköissä (kumottu)

Miksi en pääse vierailemaan läheiseni luona asumisyksikössä?

Läheisten ja muiden ulkopuolisten yksityishenkilöiden vierailuja asumisyksiköissä on rajoitettu siksi, että koronavirus ei leviäisi asumisyksikköön. Yksiköissä asuvilla ihmisillä saattaa olla perussairauksia, joiden vuoksi he ovat vaarallisen koronavirustaudin riskiryhmässä. Vierailukielto on kuitenkin juridiselta luonteeltaan lähinnä vahva suositus, eikä pelkästään siihen perustuen voida esimerkiksi pakkotoimin estää pääsyä yksikköön. Vierailukieltoja tulee tartuntatautitilanteen parantuessa suhteellisuusperiaate huomioiden muuttaa tai poistaa kielto kokonaan. Kiellot eivät myöskään voi olla kategorisia, vaan niiden on mahdollistettava tapauskohtainen harkinta.

Vierailukielto ei  koske asukkaiden terapeuttien, avustajien tai tulkkien kaltaisten ammattilaisten käyntejä vaan ainoastaan ei-välttämättömiä omaisten, ystävien, tuttavien jne. vierailuja.

Vierailukieltoja tulee tartuntatautitilanteen parantuessa suhteellisuusperiaate huomioiden muuttaa tai poistaa kielto kokonaan. Kieltojen on siis aina myös mahdollistettava tapauskohtainen harkinta.

Lue lisää:

THL: Koronavirus ja vammaispalvelut

THL: Koronavirustartuntojen torjunta pitkäaikaishoidon ja -hoivan toimintayksiköissä

THL: Vierailut pitkäaikaishoidon ja -hoivan toimintayksiköissä koronavirusaikana

Valvira ja aluehallintovirastot: Perusoikeuksien toteutuminen ja tartuntojen ehkäisy sosiaalihuollossa

Aiempia ohjeita (voimassaolo päättynyt):

Sosiaali- ja terveysministeriön muistio 16.6.2020: Vierailut sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä koronavirusepidemian aikana (liittyy kumottuihin ohjeistuksiin)

Sosiaali- ja terveysministeriön ohje: Liikkumisvapaus sosiaalihuollon toimintayksiköissä (kumottu)

Asumisyksikkö on linjannut, että vierailuaika henkilön asunnossa saa olla enintään kaksi tuntia. Onko tämä lainmukaista?

Hallitus suosittelee, että ympärivuorokautisen hoidon toimintayksiköiden asiakastiloihin pääsy rajataan edelleen pääsääntöisesti yksikön henkilökuntaan. Erilaisia vierailujen rajoituksia tulee THL:n mukaan muokata tilanteen mukaan paikallisten tai alueellisten infektioasiantuntijoiden kanssa neuvotellen. Myös suhteellisuusperiaate edellyttää, että vierailujen rajoituksia arvioidaan suhteessa alueella vallitsevaan tautitilanteeseen.

Ohjeistus kahden tunnin vierailuajasta, kuten kaikki muutkin yksikköjen asettamat vierailuja koskevat ohjeet, ovat oikeudelliselta luonteeltaan suosituksia, eikä pelkästään niihin perustuen voida esimerkiksi pakkotoimin estää vieraan pääsyä henkilön asuntoon tai poistaa vierasta asunnosta kahden tunnin jälkeen.

Lue lisää:

THL: Vierailut pitkäaikaishoidon ja -hoivan toimintayksiköissä koronavirusaikana

Valvira ja aluehallintovirastot: Perusoikeuksien toteutuminen ja tartuntojen ehkäisy sosiaalihuollossa

Pitääkö asumisyksikön asukkaille ja heidän läheisilleen kertoa, jos yksikössä on todettu koronavirustartunta tai -tartuntoja?

Sosiaali- ja terveysministeriön ympärivuorokautisten asumisyksiköiden koronavarautumista koskevan ohjeen mukaan tiedottamisen ympärivuorokautisissa yksiköissä tulee olla jatkuvaa ja avointa. Asiakkailla, heidän omaisillaan ja henkilökunnalla on oltava ajankohtainen tieto yksikön tartuntatautitilanteesta ja tilanteen edellyttämistä toimenpiteistä. Tätä ministeriön tiedottamista koskevaa ohjetta on asianmukaista noudattaa myös muissa kuin ympärivuorokautisissa yksiköissä.

Lue lisää:

THL: Koronavirustartuntojen torjunta pitkäaikaishoidon ja -hoivan toimintayksiköissä

Aiempia ohjeita (voimassaolo päättynyt):

Sosiaali- ja terveysministeriön ohje: Koronavirustartujen ehkäisy ympärivuorokautisen hoidon ja huolenpidon toimintayksiköissä (kumottu)

Kysymyksiä tartuntatautilaista ja muusta terveydenhuollosta

Kuka päättää ja millä kriteereillä, että esimerkiksi asumisyksikön asukas laitetaan eristykseen?

Uudenlaisen koronaviruksen leviämisen estämiseksi vammaisten henkilöiden liikkumisoikeutta voidaan tartuntatautilain (1227/2016) nojalla rajoittaa ainoastaan tartuntataudeista vastaavan virkasuhteisen lääkärin päätöksellä.

  • Tartuntatautilain mukaan kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava lääkäri voi määrätä eristykseen henkilön, joka on sairastunut tai jonka perustellusti epäillään sairastuneen yleisvaaralliseen tartuntatautiin.
  • Karanteeniin voidaan puolestaan määrätä henkilö, joka on altistunut tai jonka perustellusti epäillään altistuneen yleisvaaralliselle tartuntataudille.

Eristyksellä tarkoitetaan tarttuvaa tautia sairastavan potilaan eristämistä muista ihmisistä jatkotartuntojen välttämiseksi, ja eristäminen voidaan toteuttaa kotona tai sairaalassa. Karanteenilla tarkoitetaan puolestaan terveen henkilön liikkumisvapauden rajoittamista esimerkiksi siten, että hänet määrätään pysymään kotona.

Henkilöä ei siis voida määrätä eristykseen tai karanteeniin ilman perusteltua epäilyä sairastumisesta tai altistumisesta yleisvaaralliselle tartuntataudille ja ilman tartuntatautilääkärin tekemää nimenomaista päätöstä asiasta.

Myöskään kehitysvammalain nojalla päätettävien rajoitustoimenpiteiden perusteena ei voi olla tartuntataudin leviämisen estämiseen liittyvä tarve.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) pitkäaikaishoidon ja -hoivan toimintayksiköille suunnatun ohjeen mukaan yhteisten tilojen käyttöä on kuitenkin syytä rajoittaa, jos yksikössä on oireilevia asukkaita. Tämä voi käytännössä tarkoittaa sitä, että omassa huoneessa ollaan yksiköissä tavanomaista enemmän.

Lue lisää:

THL: Karanteeni ja eristys

Mitä toimenpiteitä asukkaaseen voi kohdistua silloin, jos asumisyksikön työntekijällä on todettu koronavirustartunta tai -altistus?

Tilanteessa, jossa asumisyksikön työntekijällä todetaan koronavirustartunta, kotikunta tekee tartunnanjäljityksen, jonka perusteella lähikontaktit määrätään tartuntatautilain mukaista menettelyä noudattaen karanteeniin. Käytännössä lienee varsin todennäköistä, että ainakin joitakin asumisyksikön asukkaita määrätään tällaisessa tilanteessa karanteeniin.

THL:n mukaan karanteenissa olevan henkilön pitää välttää lähikontaktia perheen ulkopuolisiin ihmisiin. Ulos voi mennä, jos ei mene muiden ihmisten lähelle. Karanteenin kesto on 14 vuorokautta viimeisestä altistumisesta, ja oireiden kehittymistä seurataan koko tämän ajan. Yhteisten tilojen käyttöä on THL:n ohjeen mukaan syytä rajoittaa, jos yksikössä on oireilevia asukkaita.

Jos on puolestaan kyse tilanteesta, jossa yksikön työntekijä asetetaan karanteeniin muualla tapahtuneen altistumisen takia, yksikön asukkaita, joiden kanssa työntekijä on ollut kontaktissa ennen karanteenimääräystä, ei aseteta automaattisesti karanteeniin. Jos altistunut alkaa oireilla, tutkitaan, onko kyse koronaviruksesta. Tutkimustulosten perusteella karanteenia laajennetaan tarpeen mukaan henkilön lähikontakteihin, joita voivat olla esimerkiksi yksikön asukkaat.

Karanteeni ja eristäminen on tartuntatautilain 68 §:n mukaan toteutettava siten, että henkilön oikeuksia ei tarpeettomasti rajoiteta. Henkilöllä on oikeus pitää yhteyttä toimintayksikön ulkopuolelle tavalla, joka ei aiheuta tartuntavaaraa muille. Tartuntatautilain esitöissä korostetaan, että yhteydenpito läheisiin sekä terveydentilan mahdollistama liikunta ovat karanteenin ja eristämisen aikana tärkeitä (HE 13/2016 vp, s. 57). Tämän perusteella on tärkeää varmistaa, että esimerkiksi oireettomat karanteenissa olevat asukkaat voivat liikkua ja esimerkiksi ulkoilla terveysturvallisuusnäkökohdat huomioiden.

Saako omainen ottaa asumisyksikköön eristykseen määrätyn henkilön kotihoitoon?

Tartuntatautilain 63 §:ssä puhutaan yleisvaaralliseen tartuntatautiin sairastuneen tai sairastuneeksi perustellusti epäillyn henkilön eristämisestä terveydenhuollon toimintayksikköön, mutta lain esitöiden perusteella (HE 13/2016 vp, s. 55) ja THL:n mukaan eristys voidaan toteuttaa myös henkilön kotona, esimerkiksi asumisyksikössä sijaitsevassa vuokra-asunnossa. Jos henkilö on määrätty eristykseen vaikkapa omaan asuntoonsa, hän ei voi poistua sieltä eristyksen aikana.

Kuinka kauan eristys saa korkeintaan kestää?

Päätös eristämisestä voidaan tartuntatautilain 63 §:n mukaan tehdä enintään kahden kuukauden ajaksi, jos taudin leviämisen vaara on ilmeinen ja jos taudin leviämistä ei voida estää muilla toimenpiteillä. Eristäminen on lopetettava heti, kun 63 §:n mukaisia edellytyksiä ei enää ole. Eristämisen lopettamisesta päättää virkasuhteinen kunnan tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tartuntataudeista vastaava lääkäri.

Miten minun pitää toimia, kun odotan koronavirustestin tulosta?

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ohjeiden mukaan koronavirustestin tulosta odottavan henkilön on syytä pysyä kotona ja välttää lähikontaktia muihin ihmisiin.

Mitä tarkoittaa elvytyskielto DNR?

DNR on lyhenne sanoista do not resuscitate, eli suomeksi ”älkää elvyttäkö”. Elvyttämättäjättämispäätös tarkoittaa pidättäytymistä elvytystoimenpiteistä, kuten painelu-puhalluselvytyksestä ja sydämen sähköisestä rytminsiirrosta. Päätös voidaan tehdä, kun potilaan ei enää katsota hyötyvän elvytyksestä. Elvytyskielto ei tarkoita kaikesta tarpeellisesta tehohoidosta pidättäytymistä.

Lue lisää:

Duodecim Terveyskirjasto, DNR

Valvira: Elämän loppuvaiheen hoito

Mitä tarkoittaa tehohoidon kielto?

Tehohoidon kielto tarkoittaa sitä, että potilaan ei katsota hyötyvän tehohoidosta. Tehohoidon tarpeen ja siitä mahdollisesti saatavan hyödyn arvioi aina hoitava lääkäri yksilöllisesti kussakin tilanteessa.

Lue lisää:

THL: Koronavirus ja vammaispalvelut

Suomen Tehohoitoyhdistyksen eettiset ohjeet

Ihmisoikeuskeskus: Yhdenvertainen oikeus hoitoon

Aiempia tiedotteita:

Sosiaali- ja terveysministeriön tiedote: Yhdenvertaisuus toteutuu koronavirustilanteessa, jokainen saa tarvitsemansa avun ja hoidon

Voidaanko päättää jo ennakolta, ketkä saavat tehohoitoa sairastuessaan vakavasti koronavirukseen?

Päätöksen tehohoidon saamisesta tekee tilannekohtaisesti aina hoitava lääkäri. Ihmisiä ei saa laittaa etukäteen minkäänlaiseen etusijajärjestykseen. Vamma ei saa estää pääsyä tehohoidosta mahdollisesti saatavan hyödyn arviointiin, eikä vamma voi olla hoidon ulkopuolelle rajaamisen peruste.

Lue lisää:

THL: Koronavirus ja vammaispalvelut

Suomen Tehohoitoyhdistyksen eettiset ohjeet

Ihmisoikeuskeskus: Yhdenvertainen oikeus hoitoon

Aiempia ohjeita (voimassaolo päättynyt) sekä tiedotteita:

Sosiaali- ja terveysministeriön ohje: Koronavirustartujen ehkäisy ympärivuorokautisen hoidon ja huolenpidon toimintayksiköissä (kumottu)

Sosiaali- ja terveysministeriön tiedote: Yhdenvertaisuus toteutuu koronavirustilanteessa, jokainen saa tarvitsemansa avun ja hoidon

Olen töissä asumisyksikössä. Asukkaiden etukäteisiä hoidonrajauksia suunnitellaan. Miten voin toimia, kun epäilen rajausten ja/tai niiden tekoprosessin olevan lainvastaisia (esim. ei oteta läheisiä mukaan päätöksentekoon, vaikka asukas ei vamman vuoksi itse kykene päättämään hoidostaan)?

Ota yhteys esimieheen, tai hänen esimieheensä. Voit olla yhteydessä myös lakineuvontaamme tai valvontaviranomaisiin, kuten aluehallintovirastoon, ja kysyä neuvoa, miten toimia tilanteessa. Sosiaalihuoltolain 48 §:n mukaan sosiaalialan ammattihenkilön on ilmoitettava, mikäli hän huomaa tai saa tietoonsa epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa. Ilmoituksen vastaanottaneen henkilön on ilmoitettava asiasta kunnan sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle salassapitosäännösten estämättä. Ilmoituksen tehneeseen henkilöön ei saa kohdistaa kielteisiä vastatoimia ilmoituksen seurauksena. Ilmoituksen johdosta tehtävistä toimenpiteistä säädetään sosiaalihuoltolain 49 §:ssä.

Lue lisää:

Sosiaalihuoltolaki (1301/2014)

Sosiaalihuoltolain soveltamisopas (ks. 48 ja 49 §:t)

Kuuluuko kehitysvammainen ihminen aina koronariskiryhmään?

Kehitysvammaisuus ei automaattisesti tarkoita, että henkilö kuuluu koronaviruksen aiheuttaman vakavan taudin riskiryhmään. Kehitysvammaisella henkilöllä voi kuitenkin olla sairauksia, jotka altistavat hänet vakavalle koronavirustaudille, tai hän voi ikänsä puolesta kuulua riskiryhmään.

Lue lisää:

THL: Vakavan koronavirustaudin riskiryhmät

THL: Ikääntyneet ja muut riskiryhmät – ohjeita koronavirusepidemian aikana

Aiempia tiedotteita:

Sosiaali- ja terveysministeriön tiedote: Yhdenvertaisuus toteutuu koronavirustilanteessa, jokainen saa tarvitsemansa avun ja hoidon

Kysymyksiä kuntoutuksesta

Voinko käydä esimerkiksi fysioterapiassa? Jos terapia ei nyt toteudu, voidaanko kuntoutuspäätökseni voimassaoloa pidentää?

Kelan järjestämien kuntoutuspalveluiden toteuttamisessa noudatetaan 1.6.2020 alkaen seuraavia linjauksia:

  • Palveluntuottaja voi jatkaa kuntoutusta kasvokkain kaikissa kuntoutuspalveluissa.
  • Palveluntuottaja voi jatkaa kuntoutusta edelleen etäkuntoutuksena niissä palveluissa, joissa se on mahdollista. Etäkuntoutusta käytetään, kun asiakas ja palveluntuottaja yhdessä katsovat, että kuntoutus on parempi toteuttaa etänä.
  • Palveluntuottaja huomioi kuntoutuksen toteutuksessa Suomen hallituksen linjaamat kokoontumisrajoitukset ja viranomaisten ohjeet riskiryhmistä, tehostetusta hygieniasta, turvaetäisyyksistä ja muusta tarpeellisesta suojautumisesta.

Kuntoutuspalvelut ovat olleet osin keskeytyneinä koronaviruspandemian takia. Palveluntuottaja arvioi ja ilmoittaa asiakkaalle, milloin kasvokkaista kuntoutusta voidaan jatkaa, ja asiakas arvioi itse kasvokkaiseen kuntoutukseen osallistumisen.

Jos asiakkaan kuntoutusta ei ehditä toteuttaa voimassa olevan kuntoutuspäätöksen aikana asiakas, palveluntuottaja tai terveydenhuolto voi ottaa Kelaan yhteyttä kuntoutuspäätöksen voimassaolon pidentämiseksi.

Kela suosittelee, että jos asiakkaalla todetaan kuntoutuksen aikana flunssan oireita, kuntoutus keskeytetään. Tällaisessa tilanteessa toimitaan THL:n ohjeistuksen mukaisesti. THL suosittaa, että koronavirusnäyte otetaan kaikilta henkilöiltä, joilla on koronavirusinfektioon sopivia oireita.

Lue lisää:

Kelan kuntoutuspalvelujen toteuttaminen 1.6.2020 alkaen

Lisäohjeita kuntoutuspalvelujen toteuttamiseen 1.6.2020 alkaen

Aiempia tiedotteita:

Kelan kuntoutuspalvelujen järjestäminen koronavirusepidemian aikana

Voiko (fysio)terapeuttini käydä asumisyksikössä?

Hallitus suosittelee, että ympärivuorokautisen hoidon toimintayksiköiden asiakastiloihin pääsy rajataan edelleen pääsääntöisesti yksikön henkilökuntaan. Suositus vierailujen välttämisestä ei kuitenkaan koske asiakkaalle välttämätöntä palvelua antavia henkilöitä kuten esimerkiksi kuntoutustyöntekijöitä tai henkilökohtaisia avustajia.

Hallituksen suositus perustuu siihen, että epidemian leviäminen riskiryhmien asumispalveluyksiköissä on yhä merkittävä riski. Covid-19-infektio on yleisvaarallinen tartuntatauti, jonka tiedetään olevan vaarallinen erityisesti iäkkäille ja muille riskiryhmiin kuuluville ihmisille.

Lue lisää:

THL: Koronavirus ja vammaispalvelut

THL: Koronavirustartuntojen torjunta pitkäaikaishoidon ja -hoivan toimintayksiköissä

THL: Vierailut pitkäaikaishoidon ja -hoivan toimintayksiköissä koronavirusaikana

Aiempia ohjeita (voimassaolo päättynyt) ja tiedotteita:

Sosiaali- ja terveysministeriön ohje koronavirustartuntoihin varautumisesta ja asiakkaiden tarpeisiin vastaamisesta kotiin annettavissa palveluissa (päivitetty 15.4., korvaa 31.3. annetun ohjeen) (kumottu)

Sosiaali- ja terveysministeriön ohje: Koronavirustartujen ehkäisy ympärivuorokautisen hoidon ja huolenpidon toimintayksiköissä (päivitetty 15.5., korvaa 9.4. annetun ohjeen) (kumottu)

Opetus- ja kulttuuriministeriö, Sosiaali- ja terveysministeriö ja Valtioneuvoston viestintäosasto: Hallitus linjasi lievennyksiä kokoontumisrajoituksiin, ravitsemisliikkeiden toimintaan ja vierailukäytäntöihin

Sosiaali- ja terveysministeriön muistio 16.6.2020: Vierailut sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä koronavirusepidemian aikana

Kysymyksiä henkilökohtaisesta avusta

Saako henkilökohtainen avustajani käydä asumisyksikössä?

Koronaepidemian aikana vierailuja tulee pyrkiä välttämään. Henkilökohtainen avustaja voi kuitenkin jatkaa työssään asianmukaisesti suojautuneena.

Lue lisää:

THL: Koronavirus ja vammaispalvelut

THL: Koronavirustartuntojen torjunta pitkäaikaishoidon ja -hoivan toimintayksiköissä

THL: Vierailut pitkäaikaishoidon ja -hoivan toimintayksiköissä koronavirusaikana

Työterveyslaitos: Ohje kotihoidon työntekijöiden suojaamiseen (koskee myös vammaisten henkilöiden avustajia)

Aiempia ohjeita (voimassaolo päättynyt):

Sosiaali- ja terveysministeriön ohje koronavirustartuntoihin varautumisesta ja asiakkaiden tarpeisiin vastaamisesta kotiin annettavissa palveluissa (kumottu)

Sosiaali- ja terveysministeriön ohje: Koronavirustartujen ehkäisy ympärivuorokautisen hoidon ja huolenpidon toimintayksiköissä (kumottu)

Sosiaali- ja terveysministeriön muistio 16.6.2020: Vierailut sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä koronavirusepidemian aikana (liittyy kumottuihin ohjeistuksiin)

Kysymyksiä työ- ja päivätoiminnasta

Säilyykö oikeus työ- ja päivätoimintaan koronaepidemian aikana?

Kehitysvammaisten ja vammaisten työ- ja päivätoiminta ovat lakisääteisiä sosiaalipalveluita. Vammaisen ihmisen oikeus saada tarvitsemaansa tukea ja mielekästä tekemistä päiväänsä säilyy, vaikka toimintapaikka olisi määrätty olemaan kiinni. Tartuntatautilaki ei oikeuta lakkauttamaan yksittäistäkään sosiaali- tai terveyspalvelua kokonaisuudessaan.

Tällä hetkellä voimassa ei ole mitään erityissääntelyä tai -ohjeistusta toimintakeskusten toiminnasta, joten niiden ja niissä järjestettävän toiminnan osalta noudatetaan sellaisenaan normaalia sosiaalihuollon lainsäädäntöä sekä THL:n yleisiä koronaviruksen leviämisen estämiseen liittyviä ohjeita. Kuntouttavan työtoiminnan ohjeistuksia voi tapauskohtaisesti soveltaa myös muihin samantyyppisiin sosiaalihuollon toimintoihin, kuten vammaisten henkilöiden työ- ja päivätoimintaan liittyvään ryhmämuotoiseen toimintaan.

Lue lisää:

THL: Tarttuminen ja suojautuminen – koronavirus

THL:n vammaispalvelujen käsikirja: Päivätoiminta

THL:n vammaispalvelujen käsikirja: Työ ja työtoiminta

Katso myös Tukiliiton sivut työtoiminnasta ja päivätoiminnasta

Aiempia ohjeita (voimassaolo päättynyt):

Sosiaali-ja terveysministeriön ohje kunnille kuntouttavan työtoiminnan ja eräiden sosiaalihuollon palveluiden toteutustavoista 1.6. jälkeen (voimassaolo päättynyt)

Sosiaali- ja terveysministeriön ohje epidemian aiheuttaman poikkeustilan huomioimisesta perustason sosiaali- ja terveyspalveluissa (kumottu)

Onko minulla edelleen oikeus työosuusrahaan, vaikken koronan vuoksi pääse työ- tai päivätoimintaan?

Työosuusrahan maksamisen keskeyttämiselle ei ole syytä. Kehitysvammaisella ihmisellä on oikeus edelleen saada hänelle tarpeensa perusteella myönnettyä työ- tai päivätoimintapalvelua muokattuna tarvittaessa poikkeustilanteeseen sopivaksi ja näin ollen myös työosuusrahaa.

Lue lisää:

THL:n vammaispalvelujen käsikirja: Työ ja työtoiminta

Aiempia ohjeita (voimassaolo päättynyt):

Sosiaali-ja terveysministeriön ohje kunnille kuntouttavan työtoiminnan ja eräiden sosiaalihuollon palveluiden toteutustavoista 1.6. jälkeen (kumottu)

Koska pääsen taas työ- tai päivätoimintaan? Entä jos kuulun riskiryhmään?

Koronaepidemian vuoksi suljettuna olleiden työ- ja toimintakeskusten avaaminen alkoi hallitusti ja asteittain 1.6.2020.  Toiminnassa tulee huomioida yleiset väljyys- ja hygieniaohjeet koronavirustartuntojen ehkäisemiseksi.

Sosiaali- ja terveysministeriö suositteli 31.7.2020 saakka voimassa olleessa ohjeessaan, että 1.6. jälkeen ainakin osa toiminnasta toteutettaisiin niin, että niihin liittyisi myös asiakkaan fyysinen läsnäolo toiminnassa. 1.8. eteenpäin toiminnasta ei ole voimassa mitään erityisiä ohjeita.

Jos vammainen asiakas, jolle on myönnetty työ- tai päivätoiminta, ei esimerkiksi vakavan koronavirustaudin riskiryhmään kuulumisen vuoksi voi edelleenkään riittävän turvallisesti osallistua ryhmämuotoiseen työ- tai päivätoimintaan, minkä tarvittaessa arvioi yksilökohtaisesti hoitava lääkäri asiakkaan suostumuksella, kunnan tulisi miettiä muu soveltuva tapa järjestää hänelle hänen tarvitsemansa palvelu.

Lue lisää:

Tukiliitto: Palveluiden järjestäminen

THL:n vammaispalvelujen käsikirja: Päivätoiminta

THL:n vammaispalvelujen käsikirja: Työ ja työtoiminta

Aiempia ohjeita (voimassaolo päättynyt) ja tiedotteita:

Valtioneuvosto: Hallitus linjasi suunnitelmasta koronakriisin hallinnan hybridistrategiaksi ja rajoitusten vaiheittaisesta purkamisesta

Sosiaali- ja terveysministeriön ohje kunnille kuntouttavan työtoiminnan ja eräiden sosiaalihuollon palveluiden toteutustavoista 1.6. jälkeen (voimassaolo päättynyt)

Sosiaali- ja terveysministeriön ohje epidemian aiheuttaman poikkeustilan huomioimisesta perustason sosiaali- ja terveyspalveluissa (kumottu)

Kysymyksiä omaishoidon tuesta ja muusta taloudellisesta tuesta vammaisen läheisen hoitoon

Tuleeko omaishoidon tukeani korottaa tai myöntää minulle omaishoidontukea, kun vammainen läheiseni on tartuntariskin vuoksi kokopäiväisesti kotona?

Omaishoidon tuen myöntäminen ja tukipalkkion määrä perustuvat hoidettavan hoidon sitovuuteen ja vaativuuteen. Kun hoidon sitovuus merkittävästi lisääntyy lapsen tai muun läheisen ollessa asiantuntijan toteaman tartuntariskin vuoksi poikkeuksellisesti kokopäiväisesti kotona ja hänelle siellä annettavan hoidon varassa, hoitajalla voi hyvin olla oikeus saada omaishoidon tukea. Jos hoitaja toimii jo  sopimusomaishoitajana, hänellä voi tässä tilanteessa olla oikeus saada korkeamman tukiluokan mukaista suurempaa hoitopalkkiota.

Tuen määrän tarkistamista voi pyytää myös, jos tukea on alennettu sellaisten kodin ulkopuolella järjestettävien palvelujen perusteella, joita ei tällä hetkellä voida toteuttaa tartuntariskin vuoksi. Omaishoidon tuki on kuitenkin määrärahasidonnainen palvelu, ja kunnalla on lain puitteissa harkintavaltaa palkkioluokkien määrän ja kriteerien osalta. Tuen saamisesta tai korottamisesta kannattaa joka tapauksessa hoidon sitovuuden ja/tai vaativuuden selkeästi lisäännyttyä tehdä hakemus kunnan sosiaalitoimelle.

Lue lisää:

THL:n vammaispalvelujen käsikirja: Thl.fi/Vammaispalvelujen käsikirja/omaishoito

Onko minulla oikeutta Kelan erityishoitorahaan tai muuhun taloudelliseen tukeen, jos otan riskiryhmään kuuluvan lapseni kotihoitoon?

Jos vanhempi päättää ottaa riskiryhmään kuuluvan lapsen kotihoitoon, eikä pysty samalla tekemään etätyötä, tai esimerkiksi sopimaan kyseiseksi ajaksi vuosilomaa tai kertyneiden saldovapaiden tms. palkallisten vapaiden pitämistä, työnantaja ei ole velvollinen maksamaan palkkaa kyseisen kotihoidon ajalta. Jos lapsi sairastuu, tilanne voi olla toinen riippuen lapsen iästä ja vanhemman työhön sovellettavasta työehtosopimuksesta.

Lue lisää Lakimies vastaa -tekstistä sivuillamme: Onko vanhemmalla oikeus saada työstä vapaata sairastuneen yli 10-vuotiaan lapsen hoitamista varten?

Alle 16-vuotiaan lapsen huoltajana voit saada Kelan tartuntatautipäivärahaa, jos lapsesi on määrätty olemaan kotona tartuntataudin vuoksi, etkä voi siksi tehdä töitä. Tartuntatautilain mukaista päivärahaa ei makseta, kun lapsi ei ole lääkärin arvion perusteella määrättynä karanteeniin, vaan on kotihoidossa varotoimenpiteenä. Erityishoitorahaakaan ei tavallisesti ole tällöin mahdollista saada.

Erityishoitorahan maksaminen on kuitenkin mahdollista, jos sen myöntämisedellytykset täyttyvät, eli lapsi on alle 16-vuotias, kyse on erikoissairaanhoitoon liittyvästä sitä yleensä välittömästi edeltävästä tai seuraavasta kotihoidosta, lapsen sairaus on vaikea ja nopeasti kehittyvässä tai vaativassa hoidollisessa vaiheessa, hoitava lääkäri katsoo vanhemman osallistumisen tarpeelliseksi ja vanhempi hoitaa lasta kotona kokopäiväisesti.

Väliaikaista epidemiatukea oli mahdollista saada Kelalta 16.3.-13.5.2020 välisenä aikana, jos vanhempi joutui jäämään työstään palkattomalle vapaalle voidakseen hoitaa kotona lasta tämän ollessa koronaepidemiaan liittyvien rajoitustoimien takia poissa varhaiskasvatuksesta tai perusopetuksesta. Tuki koski tilanteita, joissa lapsi on oikeutettu varhaiskasvatukseen tai perusopetuksen lähiopetukseen myös poikkeusolojen aikana, eli siten myös tilanteita, joissa koulusta kotiin oli jäänyt erityisen tuen tai pidennetyn oppivelvollisuuden oppilas.

Väliaikaisen epidemiatuen maksaminen on päättynyt, koska poissaolo koulusta tai varhaiskasvatuksesta ei ole enää hallituksen päätösten mukaisesti tarpeen 13.5. jälkeen. Tukea ei voi enää hakea takautuvasti kevään ajalta.

Lue lisää:

Kelan usein kysytyt kysymykset koronatilanteesta (ks. kohdista ”Tartuntatautipäiväraha” ja ”Perhe-etuudet”).

Sosiaali- ja terveysministeriön sivu: Korona, yksilön ja perheen toimeentulo

Aiempia ohjeita:

Kela: Väliaikainen etuus koronaepidemian takia palkattomalla vapaalla oleville (päättynyt)

Onko kunnalla oikeus keskeyttää omaishoidon vapaiden aikaisen hoidon järjestäminen epidemiatilanteen vuoksi?

Vammaisella henkilöllä on oikeus saada välttämättä tarvitsemansa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut yksilöllisiä tarpeitaan vastaavasti. Myönnettyjä palveluja koskeva lainsäädäntö ja niistä tehdyt päätökset ovat edelleen aivan normaalisti voimassa epidemiatilanteen vaihtelusta huolimatta. Kunta ei näin ollen voi kategorisesti kieltäytyä omaishoidon vapaiden aikaisen hoidon järjestämisestä.

Epidemiatilanne voi kuitenkin aiheuttaa muutoksia vapaiden aikaisen hoidon järjestämistapoihin. On tärkeää pyrkiä suojaamaan erityisesti riskiryhmiin kuuluvia henkilöitä, joten ryhmämuotoisten vapaiden aikaisen hoidon järjestämistapojen tilalle voi olla aiheellista miettiä muita soveltuvia vammaisen henkilön edun mukaisia tapoja. Kunta ei voi lainmukaisesti tarjota sellaista omaishoidon vapaiden järjestämisen tapaa, jota hoidettava henkilö ei tosiasiallisesti voi käyttää esimerkiksi korkean tartuntariskin vuoksi.

Lue lisää:

THL: Vammaispalvelujen käsikirja/omaishoito

Aiempia ohjeita:

Sosiaali- ja terveysministeriön ohje: Covid-19 aiheuttaman poikkeustilan huomioiminen perustason sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen toiminnassa. (kumottu)

Miten omaishoidettavani hoito järjestetään, jos itse sairastun enkä pysty hoitamaan häntä?

Kunnan tulee aina järjestää omaishoidettavan välttämätön huolenpito kiinnittäen vielä aivan erityistä huomiota haavoittuvassa asemassa oleviin ja erityistä tukea tarvitseviin asiakkaisiin. Kunnan tulee suunnitella ennakolta, miten toimitaan silloin, jos omaishoitaja sairastuu, sekä tiedottaa asiasta omaishoitajille.

Kysymyksiä vammaispalveluiden järjestämisestä

Säilyykö oikeus palveluihin epidemiatilanteen vaihdellessa? Entä voinko hakea ja saada kunnalta uusia tarvitsemiani vammaispalveluja?

Vammaisella henkilöllä on oikeus saada välttämättä tarvitsemansa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut yksilöllisiä tarpeitaan vastaavasti. Kaikissa palveluissa on syytä huomioida tarvittavien suojavälineiden käyttö ja muut palveluita koskevat viranomaisten ohjeet. Tällä hetkellä voimassa on normaaliolojen sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskeva lainsäädäntö, eikä palvelujen järjestämisen tai määräaikojen suhteen ole käytössä poikkeuksia, vaan esimerkiksi palvelusuunnitelmat ja erityishuolto-ohjelmat tulee laatia asiakkaan tarpeen mukaisesti ilman aiheetonta viivytystä.

Epidemiatilanteen huonontuessakaan mitään vammaisille tarkoitettua palvelua ei voi kategorisesti kokonaan tilapäisesti lopettaa ilman kunkin asiakkaan tilanteen yksilöllistä arviointia. Jos jonkun jo myönnetyn palvelun käyttö kokonaan estetään, tästä on oikeus saada kielteinen päätös muutoksenhakuosoituksineen.

Ryhmämuotoisten palvelujen tilalle on hyvä tarvittaessa etsiä esimerkiksi vakavan koronavirustaudin riskiryhmään kuuluvan asiakkaan kannalta turvallisempia järjestämistapoja. Kunnan on valittava sellainen palvelun järjestämistapa, jota asiakas voi tosiasiallisesti käyttää, ja huomioitava päätöksenteossa asiakkaan etu, kuten sosiaalihuoltolain 4 ja 5 § edellyttävät. Tartuntariskistä ja riskiryhmään kuulumisesta on mahdollista asiakkaan suostumuksella pyytää hoitavan lääkärin arvio, joka tulee ottaa huomioon järjestämistavan valinnassa.

Aiempia ohjeita:

Sosiaali- ja terveyministeriö: Kuntainfo 4/2020: Sosiaali- ja terveydenhuollon kriittiset palvelut Covid-19-epidemian aikana (kumottu)

Sosiaali- ja terveysministeriön ohje epidemian aiheuttaman poikkeustilan huomioimisesta perustason sosiaali- ja terveyspalveluissa (päivitetty 16.4., korvaa 20.3. annetun ohjeen) (kumottu)

Kysymyksiä perusopetuksesta ja varhaiskasvatuksesta

Miten uudenlaisen koronaviruksen torjuntaan on varauduttu perusopetuksen käynnistyessä?

Lähtökohtana on, että opetus järjestetään syksyllä lähiopetuksena. Poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin voidaan siirtyä vain laissa säädettyjen edellytysten täyttyessä.

Koronavirustilanteen mahdollisiin muutoksiin on varauduttu väliaikaisilla lakimuutoksilla, joiden tarkoituksena on mahdollistaa opetuksen turvallinen järjestäminen.  Jos lähiopetusta ei voida järjestää turvallisesti, perusopetuksessa voidaan väliaikaisesti siirtyä poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin opetuksen järjestäjän päätöksellä.

Arvio lähiopetuksen turvallisuudesta tehdään yhdessä alueellisten tartuntatautiviranomaisten kanssa tartuntatautilain nojalla annettavan päätöksen pohjalta. Lähiopetusta ja etäopetusta voidaan esimerkiksi vuorotella niin, että ryhmät ovat etäopetuksessa vuoroviikoin.

Poikkeukselliset opetusjärjestelyt eivät toteutuessaan koske esiopetuksen ja vuosiluokkien 1-3 oppilaita eivätkä erityisen tuen päätöksen saaneita, pidennetyn oppivelvollisuuden tai valmistavan opetuksen oppilaita. Oppilailla on oikeus kouluruokailuun, oppimisen ja koulunkäynnin tukeen, opinto-ohjaukseen sekä opintososiaalisiin etuisuuksiin myös poikkeusjärjestelyjen aikana.

Opetuksen järjestäjän tulee tehdä yleiset linjaukset siitä, miten sekä minkälaisin toteuttamistavoin poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin mahdollisesti siirrytään ja kuinka etäyhteyksiä hyödyntävää opetusta, oppimisen tukea, palveluja ja etuuksia koronatilanteen niin vaatiessa järjestetään.

Perusopetuksen järjestäjälle on annettu koronatilanteen huomioimisesta myös käytännön ohjeita. Kouluun ei jatkossa saa tulla hengitystieinfektio-oireisena ennen kuin mahdollinen koronavirustartunta on suljettu pois testeillä. Suosituksissa korostetaan lisäksi hyvää käsi- ja yskimishygieniaa sekä tehostettua siivousta. Myös tilat pyritään järjestämään tavallista väljemmin, ja tarpeettomia fyysisiä lähikontakteja yritetään välttää tai vähentää.

Alakouluissa opetusryhmät pidetään erillään koulupäivän ajan myös välitunneilla. Yläkoulussa ja valinnaisissa aineissa opetusryhmä voi vaihtua, mikäli opetusta ei voida muutoin toteuttaa.

Lue lisää:

Opetus- ja kulttuuriministeriö (4.8.2020): Varhaiskasvatukseen, kouluille, oppilaitoksille ja korkeakouluille päivitetyt suositukset koronaviruksen ehkäisemiseksi

Opetushallitus: Perusopetuksen järjestäminen 1.8.2020 alkaen

Voiko oppilas jäädä huoltajan päätöksellä kotiin, kun lukuvuosi käynnistyy?

Esi- ja perusopetuksessa oppilas on oppivelvollinen ja hänen tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole erityisestä syystä myönnetty vapautusta. Oppilaan poissaolo koulusta voi perustua perusopetuslakiin tai tartuntatautilakiin. Sairaus on erityinen syy olla poissa koulusta. Kouluun ei saa myöskään tulla, jos on sairastumiseen viittaavia oireita.

Poissaoloon tulee aina hakea lupa, ja hakemus tulee perustella. Koulu harkitsee, onko luvan myöntämiselle perusteita. Sairauden tai muun ennakoimattoman syyn vuoksi lupa voidaan myöntää myös jälkikäteen. Opetuksen järjestäjä ja koulu voivat myös tehdä yleisiä linjauksia poissaololupien myöntämisestä ottaen kuitenkin huomioon oppilaiden oikeus saada perusopetusta. Oppilaita tulee kohdella yhdenvertaisesti, heidän etunsa ja yksilöllinen tilanteensa huomioiden. Poissaoloihin liittyvistä käytänteistä ja niiden perusteista tulee tiedottaa huoltajia.

Poissaoloihin liittyvissä menettelyissä otetaan pandemiatilanteessa huomioon seuraavat seikat:

  • Sairaus tai oppilaan tai hänen perheenjäsenensä kuuluminen tartuntavaaran näkökulmasta riskiryhmään on hyväksyttävä peruste poissaoloon. Riskiryhmään kuuluminen perustuu hoitavan lääkärin arvioon oppilaan tilanteesta. Lääkäri voi arvioida myös poissaolon tarpeellisuutta.
  • Opetuksen järjestäjä voi poissaolon perusteiden arvioimiseksi tarvittaessa edellyttää huoltajaa toimittamaan riittävän selvityksen, kuten lääkärintodistuksen lapsen kuulumisesta riskiryhmään.
  • Koulu ei voi edellyttää, että sille luovutetaan tietoja lapsen perheenjäsenen terveydentilasta.

Poissaolo tartuntatautilain nojalla

Tartuntatautilain perusteella laissa tarkoitettu lääkäri voi tehdä päätöksen tautiin sairastuneen tai sairastuneeksi perustellusti epäillyn henkilön oppilaitoksesta poissaolosta yhtäjaksoisesti yhteensä enintään kahden kuukauden ajaksi. Lääkäri voi myös määrätä eristykseen tai karanteeniin henkilön, joka on sairastunut tai jonka perustellusti epäillään sairastuneen yleisvaaralliseen tartuntatautiin tai perustellusti yleisvaaralliseksi epäiltyyn tartuntatautiin.

Lue lisää:

Opetushallitus: Perusopetukseen osallistuminen ja poissaolot 1.8.2020 alkaen

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön suositus opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille koronavirusepidemian aikana (päivitetty 4.8.2020)

Opetus- ja kulttuuriministeriö: Koronaviruksesta usein kysyttyä opetus- ja kulttuuriministeriön toimialalla

Onko opetuksen järjestäjä velvollinen järjestämään etäopetusta, jos oppilas jää esimerkiksi riskiryhmään kuulumisen vuoksi edelleen kotiin?

Jos yksittäiselle oppilaalle tehdään sen ollessa terveydentilaan liittyvän syyn vuoksi perusteltua perusopetuslain 18 §:n mukainen päätös erityisistä opetusjärjestelyistä, eli opetuksen järjestämisestä osittain toisin kuin perusopetuslaissa on säädetty, voidaan käyttää etäyhteyksiä apuna opetusta annettaessa. Tällainen järjestely voi tulla kysymykseen esimerkiksi riskiryhmiin kuuluvien, kotiin jäävien oppilaiden osalta. Järjestelyn tulee perustua lääkärin arvioon.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu on suositellut, että mahdollisuus erityisiin opetusjärjestelyihin tarjottaisiin yhtäläisesti myös lapsille, jotka ovat perustellusti poissa opetuksesta perheenjäsenensä terveydentilan vuoksi, jos erityisiä opetusjärjestelyitä tehdään lapsille, jotka kuuluvat riskiryhmiin. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus suosittelevat, että näin toimittaisiin väliaikaisesti akuutin koronavirusepidemian ajan.

Päätös erityisistä opetusjärjestelyistä voidaan tehdä myös erityisen tuen päätöksen saaneille oppilaille. Tällöin päätöksessä määritellään, miltä osin siinä poiketaan oppilaan erityisen tuen päätöksestä määräajaksi. Perusopetuslain 18 §:ssä säädettyjä erityisiä opetusjärjestelyjä koskevaan päätökseen saa vaatia oikaisua aluehallintovirastolta.

Erityisistä opetusjärjestelyistä päätettäessä tulee huomioida ensisijaisesti lapsen etu sekä lapsen oikeus opetukseen.

Lue lisää:

Opetushallitus: Perusopetukseen osallistuminen ja poissaolot 1.8.2020 alkaen

Onko kunta velvollinen järjestämään varhaiskasvatusta tai muuta päiväaikaista hoitoa lapsen kotona, jos normaalisti päiväkodissa oleva lapsi jää esimerkiksi riskiryhmään kuulumisen vuoksi edelleen kotiin?

Jos lapselle on myönnetty kuntouttavaa päivähoitoa/varhaiskasvatusta kehitysvammalain nojalla, tällaista erityishuoltoa on lain mukaan mahdollista järjestää kotiin. Kehitysvammalain 2 §:n tarkoittamia palveluita, esimerkiksi yksilöllistä hoitoa ja muuta huolenpitoa, on sosiaalihuoltolain 1 §:n mukaisesti järjestettävä tarpeenmukaisina. Myös oikeuskäytännössä on moneen kertaan vahvistettu, että palvelut tulee järjestää sellaisella tavalla, että asiakas voi niitä tosiasiallisesti käyttää. Tämä koskee myös kuntouttavaa päivähoitoa/varhaiskasvatusta.

Ongelmaksi saattaa muodostua kunnan tosiasiallinen kyky järjestää ryhmämuotoisten palvelujen sijasta yksilöllistä palvelua kaikille sellaisille erityishuollon asiakkaille, jotka tarvitsisivat yksilöllistä hoitoa kotona uudenlaisen koronaviruksen aiheuttamien riskien takia. Oikeus saada kuntouttavaa päivähoitoa/varhaiskasvatusta kotiin järjestettynä on kuitenkin lain mukaan olemassa, ja siihen kannattaa vedota. On mahdollista, että oikeutta palveluun joutuu vaatimaan muutoksenhaun kautta.

Jos lapsen varhaiskasvatus järjestetään varhaiskasvatuslain nojalla, lähtökohtana on, että varhaiskasvatuslaista ei seuraa varhaiskasvatuksen järjestäjälle nimenomaista velvollisuutta järjestää jonkinlaista ”etävarhaiskasvatusta”.

Varhaiskasvatuksen järjestäjät ja tuottajat vastaavat varhaiskasvatusympäristön terveellisyydestä ja turvallisuudesta. Hoitava lääkäri arvioi, voiko lapsi, jolla tai jonka perheenjäsenellä on vaikea perussairaus tai joka tarvitsee säännöllistä puolustuskykyä lamaavaa lääkitystä, osallistua varhaiskasvatukseen.

Mikäli varhaiskasvatukseen osallistuu erityiseen riskiryhmään kuuluvia lapsia, tulee heidän osallistumiseensa kiinnittää erityistä huomiota ja kehittää sopivia osallistumisen tapoja yhdessä huoltajien, hoitavan lääkärin sekä paikallisten tartuntatautiviranomaisten kanssa.

Viranomaisohjeet eivät tällä hetkellä anna suoraa vastausta siihen, miten toimitaan, jos lapsi ei hoitavan lääkärin arvion mukaan voi osallistua varhaiskasvatukseen. Näissäkin tilanteissa on kuitenkin mahdollista yrittää neuvotellen kehittää lapselle sopivia tapoja osallistua varhaiskasvatukseen.

Yhtenä vaihtoehtona on kotihoidon tuen hakeminen tilanteessa, jossa lapsi ei voi osallistua varhaiskasvatukseen.

Lue lisää:

Opetus- ja kulttuuriministeriö (4.8.2020): Varhaiskasvatukseen, kouluille, oppilaitoksille ja korkeakouluille päivitetyt suositukset koronaviruksen ehkäisemiseksi

OPH: Varhaiskasvatuksen järjestäminen uudella toimintakaudella 25.6.2020 alkaen

Pitääkö flunssainen lapsi viedä koronatestiin, ja milloin saa palata varhaiskasvatukseen / kouluun?

Kun huoltaja toteaa, että lapsella on koronavirukseen sopivia oireita, lapsi ei saa mennä kouluun tai varhaiskasvatukseen.

Lapsi pitää viedä testiin, jos hänellä on huoltajan tai terveydenhuollon ammattilaisen arvion mukaan koronavirusinfektioon sopivia oireita. Koronatesti on aina aiheellinen, jos kouluikäisellä lapsella tai nuorella on koronavirukseen sopivia oireita.

Alle kouluikäisen lapsen lieviä oireita voi seurata kotona pari päivää ilman testaamista.

Jos testitulos on negatiivinen, lapsi voi palata kouluun tai varhaiskasvatukseen, kun hän on parantumassa, vaikka oireet eivät olisi kokonaan väistyneet.

Päiväkodilla tai koululla ei ole oikeutta vaatia nähtäväkseen todistusta lapsen koronatestistä eikä edellyttää, että todistus on ehto päiväkotiin tai kouluun palaamiselle. Koronatestauksessa on kyse henkilökohtaisesta terveystiedosta samalla tavoin kuin minkä tahansa muun potilastiedon kohdalla.

Lue lisää:

THL: Lapset ja koronavirus

Keskeisiä poikkeussyksyn tiedonlähteitä

Tietoa koronaviruksesta selkokielellä

THL:n sivuilta löytyy selkokielellä tietoa koronaviruksesta, viruksen leviämisestä ja koronavirukselta suojautumisesta. Lisäksi sivulla on tietoa esimerkiksi koronaviruksen oireista ja testiin hakeutumisesta: https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/materiaalipankki-koronaviruksesta/koronavirus-selkokielella

Tietoa ihmisoikeuksista koronatilanteessa

Ihmisoikeuskeskuksen sivuilta löytyy tärkeää tietoa mm. vammaisten oikeuksista ja perusoikeuksien rajoittamisesta: www.ihmisoikeuskeskus.fi/covid-19

Koronavirus ja vammaispalvelut

THL:n Vammaispalvelujen käsikirjaan kootaan eri tahojen ohjeistuksia koronavirustilanteen huomiointiin vammaispalveluissa:
thl.fi/fi/web/vammaispalvelujen-kasikirja/ajankohtaista/koronavirus-ja-vammaispalvelut

Ohjeita lapsiin, nuoriin ja perheisiin liittyen koronavirustilanteessa

THL: thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/ajankohtaista/ohjeita-lapsiin-nuoriin-ja-perheisiin-liittyen-koronavirustilanteessa

STM:n koronavirustilannetta koskevat ohjeet ja päätökset sekä tiedotteet

Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeet koronavirustilanteessa:
stm.fi/stm-ohjeet-koronavirustilanteessa

Sosiaali- ja terveysministeriön tiedotteet:
stm.fi/stm-koronavirustiedotteet

THL:n yleiset koronasivut

THL: Ajankohtaista koronaviruksesta

Usein kysyttyjä koronakysymyksiä aluehallintovirastojen nettisivuilla

Aluehallintoviraston usein kysytyt kysymykset, koronavirus COVID-19:
avi.fi/web/avi/usein-kysytyt-kysymykset

Tietoa Kelan palveluista ja etuuksista koronatilanteessa

Kelan koronasivut: www.kela.fi/korona

Kelan usein kysytyt kysymykset koronatilanteesta: www.kela.fi/korona-usein-kysyttya

Tietoa koronaviruksesta opetus- ja kulttuuriministeriön toimialalla

Opetus- ja kulttuuriministeriön koronasivut: minedu.fi/koronavirus-ja-varautuminen

Tietoa ja neuvontaa koronaviruksesta valtioneuvoston nettisivuilla

Valtioneuvosto. Tietoa koronaviruksesta: valtioneuvosto.fi/tietoa-koronaviruksesta

Tietoa työelämästä koronaepidemian aikana

Työsuojeluhallinnon verkkopalvelu. Kysymyksiä ja vastauksia koronasta ja työsuojelusta: tyosuojelu.fi/tyoolot/biologiset-tekijat/korona

Kokoamme ja välitämme tietoa koronan vaikutuksista ihmisten elämään

Kehitysvamma-alan järjestöt kokoavat ja välittävät valtioneuvostolle viikoittain tietoa kehitysvammaisten ihmisten ja heidän läheistensä tilanteesta koronapandemian poikkeusoloissa. Tukiliitto on mukana yhteistyössä.

Olemme julkaisseet viikkoraporttien tiivistelmiä ja kannanottoja ajankohtaisuutisina viikoittain:

 

*

SIVUA PÄIVITETÄÄN jatkuvasti

Osa koronaviruspandemian aiheuttaman poikkeuksellisen tilanteen herättämistä kysymyksistä on sellaisia, että millään taholla ei ole antaa selkeitä vastauksia. Yritämme kuitenkin löytää mahdollisimman selkeitä vastauksia. Seuraamme tiiviisti eri viranomaislähteitä ja päivitämme tietoa mahdollisimman nopeasti.