Mitä parannuksia vuoden 2016 lakimuutokset toivat omaishoidon tukeen?

Lakimies vastaa: Mitä parannuksia vuoden 2016 lakimuutokset toivat omaishoidon tukeen?

Teksti on julkaistu Tukiviestissä 1/2017.

Omaishoidon tuesta annettuun lakiin tuli 1.7.2016 voimaan useita muutoksia. Lakimuutoksilla oli tarkoitus ennen kaikkea tukea omaishoitajien jaksamista. Niillä annettiin kaikille sopimusomaishoitajille lakisääteisiä vapaapäiviä ja velvoitettiin kunta järjestämään heille tarvittaessa valmennusta ja muuta koulutusta sekä hyvinvointi- ja terveystarkastuksia.

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on julkaissut muutosten soveltamisen tueksi kuntainfon 6/2016. Omaishoitajalle vapaaehtoisten ja maksuttomien hyvinvointi- ja terveystarkastusten sisältöä on ohjeistettu STM:n kuntainfolla 3/2015.

Sopimusomaishoitajien oikeus vapaaseen on muutosten myötä porrastettu hoidon sitovuuden mukaan. Vapaaoikeus on aina vähintään kaksi vuorokautta kalenterikuukautta kohti, mutta lain mukaisissa ympärivuorokautisesti tai päivittäin sitovissa omaishoitotilanteissa vapaaoikeus on entiseen tapaan kolme vuorokautta per kuukausi. Ennen muutoksia kolme kuukausittaista vapaavuorokautta saaneet omaishoitajat ovat siten myös muutosten jälkeen oikeutettuja kolmeen vapaavuorokauteen kuukaudessa, ellei hoidon sitovuudessa ole tapahtunut muutoksia.

Kuntainfossa 6/2016 korostetaan omaishoidon vapaiden osalta myös kunnan velvollisuutta järjestää hoidettavan hoito vapaiden aikana yhdessä hoitajan ja hoidettavan kanssa suunniteltavalla yksilölliseen tilanteeseen ja tarpeisiin sopivalla tavalla. Hoito järjestetään lähtökohtaisesti avohuollon palveluna, ja laitoshoitoa tulee käyttää vain silloin, kun vapaan aikaisen hoidon järjestäminen ei hoidettavan tarpeiden takia ole muutoin käytännössä mahdollista. Vapaiden aikainen hoito voidaan järjestää esimerkiksi perhehoitona tai kunta voi omaishoitajan suostumuksella tehdä sijaishoidosta toimeksiantosopimuksen jonkun sopivan sijaishoitajan kanssa. Kunta ja omaishoitaja voivat muutetun omaishoitolain mukaan sopia, että omaishoitaja pitää lakisääteiset vapaansa useampana alle vuorokauden pituisena jaksona, jolloin hoidettavan hoidosta voidaan periä yksi 11,50 euron maksu kutakin kertynyttä 24 tuntia kohti. Vaikka laissa ei ole siitä säännöksiä, kunta ja omaishoitaja voivat edelleen sopia myös vapaiden kerryttämisestä ja pidempien vapaajaksojen pitämisestä kerralla.

Sosiaalihuoltolakiin otettiin omaishoitolain muutosten yhteydessä säännökset siitä, että kunta voi harkinnanvaraisesti järjestää vapaapäiviä sekä alle vuorokauden mittaisia virkistysvapaita niille sitovaa omaishoitotyötä tekeville omaishoitajille, jotka eivät ole tehneet omaishoitosopimusta. Kuten sopimusomaishoitajienkin osalta, kunnalla on velvollisuus järjestää hoidettavan hoito tarkoituksenmukaisella tavalla hoitajalle järjestetyn vapaan aikana. Myös asiakasmaksu, joka vapaan aikaisesta hoidosta voidaan periä, on sama kuin sopimusomaishoidossa.

Omaishoitosopimukset sekä hoito- ja palvelusuunnitelmat on päivitettävä vastaamaan uudistettuja omaishoitolain säännöksiä 31.3.2017 mennessä. Tosin valmennusta koskevaa säännöstä sovelletaan vasta 1.1.2018 alkaen. Tarvittavat muutokset tehdään sopimusten ja suunnitelmien tarkistuksena, eikä sopimuksia ole tarkoitus muutosten vuoksi irtisanoa. Sopimusomaishoitajalla on oikeus lakiin lisättyihin uusiin hoitotehtävää tukeviin palveluihin sekä muutettujen säännösten mukaisiin vapaisiin lain voimaantulosta eli 1.7.2016 alkaen riippumatta siitä, onko omaishoitosopimusta tai hoito- ja palvelusuunnitelmaa tarkistettu. Kuntien on kuntainfon mukaan syytä laatia ohjeistukset siitä, miten ennen sopimuksen tarkistamista kertyneet vapaat voi pitää takautuvasti.

Lisätietoja

 

Teksti on julkaistu Tukiviestissä 1/2017.