Voiko asiakkaan kohtelu sosiaalipalveluissa johtaa rikosvastuuseen?

Palveluita koskevassa päätöksenteossa tai palveluiden järjestämisessä ilmenevät puutteet voivat vakavimmissa tapauksissa johtaa työntekijän tai viranhaltijan ja jopa palveluita järjestävän yhtiön rikosvastuuseen.

Teksti on julkaistu Tukiviestissä 3/2020.

Sosiaalipalveluiden myöntämisellä ja järjestämisellä vaikutetaan vammaisten henkilöiden oikeuksiin ja tosiasialliseen tilanteeseen, esimerkiksi terveyteen ja turvallisuuteen. Tämän vuoksi palveluita koskevassa päätöksenteossa tai palveluiden järjestämisessä ilmenevät puutteet voivat vakavimmissa tapauksissa johtaa työntekijän tai viranhaltijan ja jopa palveluita järjestävän yhtiön rikosvastuuseen. Tässä kirjoituksessa ei oteta kantaa mahdollisesti käynnissä oleviin tutkintaprosesseihin, vaan tarkastellaan aihepiiriä yleisellä tasolla.

Julkisuudessa on viime vuosina käyty keskustelua sosiaalihuollon ympärivuorokautisissa yksiköissä havaituista vakavista ongelmista, joista yksi on hoitohenkilökunnan vähäinen määrä ja sen vaikutus asiakkaiden turvallisuuteen. Uutistietojen mukaan yksiköissä on ilmennyt muun muassa hoitajamitoitusten kiertämistä haamuhoitajia käyttämällä. Tämä tarkoittaa, että hoitajien määrää paisutetaan näennäisesti merkitsemällä hoitavan henkilöstön työvuorolistaan hallinnon työntekijöitä.

Ylen mukaan ”haamuhoitajia” sisältäviä työvuorolistoja on toimitettu jopa valvovalle viranomaiselle, eli Valviralle. Tällainen menettely voinee vakavimmissa tapauksissa tarkoittaa väärän todistuksen antamista viranomaiselle, joka on rikoslain mukaan rangaistavaa. Jos viranomaista erehdytetään hoitohenkilökunnan määrästä tahallisesti, ja tästä saadaan taloudellista hyötyä, tekoa voitaneen arvioida myös petoksen näkökulmasta. Jos palvelun tuottamisesta tehdyssä sopimuksessa on sovittu tietystä hoitajamitoituksesta, sen alittaminen voi tuottaa taloudellista hyötyä säästyneinä työvoimakustannuksina.

Petosrikoksiin voidaan soveltaa oikeushenkilön rangaistusvastuuta: esimerkiksi yritys tai julkisyhteisö, jonka toiminnassa kyseinen rikos on tehty, on syyttäjän vaatimuksesta tuomittava rikoksen johdosta yhteisösakkoon. Edellytyksenä on, että yhteisön johtoon kuuluva tai siinä tosiasiallista päätösvaltaa käyttävä on ollut osallinen rikokseen tai sallinut rikoksen tekemisen taikka että yrityksen toiminnassa ei ole noudatettu vaadittavaa huolellisuutta ja varovaisuutta rikoksen ehkäisemiseksi.

Jos sosiaalihuollon asiakas ei esimerkiksi henkilökunnan vähäisen määrän takia saa tarpeidensa mukaista palvelua, kyseeseen voi tulla myös muiden rikosnimikkeiden arvioiminen. Ylen selvitys paljasti viime vuonna erään hoitokodin ohjeistuksen, jonka mukaan yöpartiota ei soiteta apuun, jos asukas putoaa sängystä yöaikaan, vaan hänet peitellään lattialle. Tällaista tilannetta voitaneen arvioida rikoslain tarkoittamana heitteillepanona. Heitteillepanosta tuomitaan se, joka saattaa toisen avuttomaan tilaan tai jättää sellaiseen tilaan henkilön, josta hän on velvollinen huolehtimaan, ja siten aiheuttaa vaaraa tämän hengelle tai terveydelle.

Avuttomaan tilaan jättämisellä tarkoitetaan lähinnä laiminlyöntiä, johon voi rikosoikeuden yleisten periaatteiden mukaan syyllistyä vain uhriin erityisessä suhteessa oleva henkilö, joka on velvollinen huolehtimaan avuttomaan tilaan jätetystä. Vastuuasema voi perustua esimerkiksi virkaan, toimeen tai asemaan. Esimerkkinä voidaan mainita sairaanhoitaja, joka jättää liikuntakyvyttömän ja jatkuvan huolenpidon tarpeessa olevan ihmisen oman onnensa nojaan. Jos tällaisesta menettelystä aiheutuu henkilövahinkoja, niitä voidaan arvioida esimerkiksi vammantuottamuksena. Myös johdon vastuun tarkasteleminen on aiheellista, jos esimerkiksi tosiasiallinen työtilanne tekee asiakkaiden välttämättömän huolenpidon työntekijän näkökulmasta mahdottomaksi. Rikosvastuussa voi olla yhtä aikaa useampi henkilö, ja vastuutahojen paikantaminen voi olla rikosoikeudellisesti varsin haastavaa.

Palveluita koskevan päätöksentekoprosessin puutteita, esimerkiksi palvelusuunnitelman laatimatta jättämistä, on oikeuskäytännössä arvioitu muun muassa tuottamuksellisena, eli huolimattomuudesta tehtynä virkavelvollisuuden rikkomisena. Näissä tapauksissa tekijä ei ole noudattanut teko-olosuhteissa vaadittavaa huolellisuutta ja varovaisuutta ja on sen vuoksi menetellyt virkavelvollisuuden vastaisesti. Virkavelvollisuuden rikkominen on rangaistava myös tahallisena, joskin rajanveto tuottamuksellisen ja tahallisen teon välillä voi olla hankalaa.

Jos epäilet, että esimerkiksi läheisesi on joutunut rikoksen uhriksi, asiasta voi ilmoittaa poliisille sähköisellä lomakkeella osoitteessa poliisi.fi/rikokset/sahkoinen_rikosilmoitus. Väärien tietojen antaminen esitutkintaviranomaiselle voi olla rangaistavaa. Esimerkiksi pelkkiin huhupuheisiin perustuviin ilmoituksiin liittyy riski myös kunnianloukkaukseen syyllistymisestä.