Milloin voi saada hyvitystä oikeudenkäynnin viivästymisestä?

Muutamat Tukiliiton lakineuvonnan asiakkaat ovat jo saaneet hyvitystä kohtuuttomasti pitkittyneistä prosesseistaan.

Teksti on julkaistu Tukiviestissä 2/2018.

Vammaispalveluihin ja muihin sosiaalipalveluihin liittyvät muutoksenhakumenettelyt saattavat venyä niin pitkiksi, että hakemuksen tekemisestä palvelun saamiseen voi kulua aikaa pahimmillaan vuosia. Asiakas on yleensä prosessin ajan vailla tarvitsemaansa palvelua tai hänelle huonommin sopivan palvelun piirissä.

Vaikka tuomioistuin lopulta ratkaisisi asian palvelua hakeneen vammaisen henkilön eduksi, palvelua ei normaalisti myönnetä eikä voitaisikaan myöntää takautuvasti. Kunnan sosiaalitoimi ei yleensä muullakaan tavalla hyvitä asiakkaalle sitä, että hän on joutunut pärjäämään kenties pitkäänkin ilman palvelua, johon hänellä on oikeus.

Pientä helpotusta epäoikeudenmukaiseen tilanteeseen voi tuoda oikeus saada hyvitystä oikeudenkäynnin viivästymisestä. Asiasta säädetään laissa oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä (362/2009). Hyvitysmahdollisuus on ulotettu myös hallintotuomioistuimissa, erityistuomioistuimissa kuten vakuutusoikeudessa sekä muutoksenhakulautakunnissa käsiteltäviin asioihin.

Muutamat Tukiliiton lakineuvonnan asiakkaat ovat jo saaneet tämän lain perusteella hyvitystä kohtuuttomasti pitkittyneistä sosiaalihuollon palveluita koskeneista prosesseistaan.

”Vammaispalvelut ovat usein asianosaisille erityisen merkityksellisiä asioita, joiden käsittelyltä voidaan edellyttää joutuisuutta.” #lakineuvonta #tukiliitto

Hyvitystä oikeudenkäynnin viivästymisestä voi saada silloin, kun oikeudenkäynti viivästyy siten, että se loukkaa asianosaisen Euroopan ihmisoikeussopimuksessa ja perustuslaissa turvattua oikeutta oikeudenkäyntiin kohtuullisen ajan kuluessa.

Hyvitystä on vaadittava pääasiaa käsittelevältä tuomioistuimelta ennen käsittelyn päättymistä. Vaatimuksen voi sisällyttää esimerkiksi hallinto-oikeuteen tehtävään valitukseen.

Arvioitaessa, onko oikeudenkäynti kohtuuttomasti viivästynyt, tehdään yksittäistapauksittain kokonaisarvio, jossa huomioidaan oikeudenkäynnin keston lisäksi asian laatu ja laajuus, sen merkitys asianosaiselle, asianosaisen, viranomaisten ja tuomioistuinten toiminta oikeudenkäynnissä sekä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimenoikeuskäytäntö.

Vammaispalveluita koskevat asiat ovat usein heikossa asemassa oleville asianosaisille erityisen merkityksellisiä asioita, joiden käsittelyltä voidaan edellyttää erityistä joutuisuutta oikeudenkäynnistä viivästymisestä annetun lain esitöiden (HE 233/2008 vp) mukaan.

Tavanomaisia sosiaalipalveluita koskevat oikeudenkäynnit on Tukiliiton lakineuvonnan asiakkaiden saamien päätösten perusteella voitu katsoa viivästyneiksi siitä eteenpäin, kun niiden käsittely on kestänyt ensimmäisestä oikaisuvaatimuksesta lukien yli 2,5 – 3 vuotta.

Erityisestä syystä oikeudenkäynnin kestona huomioitava aika voi alkaa jo oikaisuvaatimuksen tekemistä aikaisemmasta ajankohdasta. Tätä aikaa ei katkaise se, jos tuomioistuin välissä palauttaa asian ratkaistavaksi uudestaan kunnassa.

Hyvityksen tarkoituksena on korvata oikeudenkäynnin viivästymisestä aiheutunutta huolta, epävarmuutta ja muuta haittaa. Hyvitystä saa normaalisti 1500 euroa kultakin vuodelta, jona oikeudenkäynti on viivästynyt tuomioistuimen tai viranomaisen, kuten kunnan, vastuulla olevasta syystä.

Hyvitystä voi pääsääntöisesti saada korkeintaan 10 000 euroa. Hyvitys on verovapaa. Sen maksaa Valtiokonttori, joka voi kuitenkin periä viivästyneeltä viranomaiselta tämän osuudeksi arvioidun summan. Hyvitysvaatimuksen käsittely on asianosaiselle maksutonta, ja sen vaatimisesta aiheutuneet kulut voidaan korvata, jos hyvitys myönnetään.

 

Teksti on julkaistu Tukiviestissä 2/2018.