Onko läheisellä oikeus saada tietoa aikuisen kehitysvammaisen henkilön asioista?

Teksti on julkaistu Tukiviestissä 3/2017.

Holhoustoimilain mukaan täysi-ikäiselle henkilölle määrätään edunvalvoja vain silloin, kun sen osoitetaan olevan todella tarpeen, eikä siten esimerkiksi vain henkilön kehitysvammadiagnoosin perusteella. Jos kehitysvammaisen henkilön asiat tulevat asianmukaisesti hoidetuiksi muulla tavoin, esimerkiksi läheisten avustamana, ei edunvalvojaa normaalisti määrätä. Näin toimittaessa rajoitetaan mahdollisimman vähän henkilön perus- ja ihmisoikeuksia. Tukiliiton lakineuvontaan tulleiden yhteydenottojen perusteella ongelmaksi muodostuu joskus se, että esimerkiksi asumisyksikön tai terveydenhuollon toimintayksikön henkilökunta ei suostu antamaan läheiselle tarpeellisia kehitysvammaisen henkilön terveyttä tai hoitoa koskevia tietoja, ellei läheinen ole edunvalvoja. Maistraatti voi silti olla haluton myöntämään edunvalvontaa, kun henkilön asioita on siihenkin asti hoidettu asianmukaisesti ilman sitä.

Tilanteeseen voi löytyä ratkaisu ensinnäkin siitä, että kehitysvammainen henkilö siihen pystyessään pyytää tiedot itse ja antaa ne edelleen läheiselleen. Henkilöllä on aina itse oikeus saada häntä koskevat sosiaali- ja terveydenhuollon tiedot ja myös luovuttaa niitä eteenpäin haluamilleen tahoille. Henkilö voi myös antaa läheiselleen valtakirjan, jossa hän valtuuttaa läheisensä pyytämään hänen sosiaali- ja/tai terveydenhuoltoaan koskevat tiedot. Valtakirjan voi kuitenkin antaa vain valtuuttamisen merkityksen riittävästi ymmärtävä henkilö. Tätä riittävää ymmärrystä voi tarvittaessa pyrkiä osoittamaan esimerkiksi lääkärintodistuksella. Jos henkilö ei pysty itse pyytämään tietoja toimittaakseen ne läheiselleen, eikä hänen ymmärrystään pidetä riittävänä valtakirjan antamiseksi, sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännössä on kuitenkin nimenomaisia säännöksiä, jotka oikeuttavat edunvalvojan lisäksi asiakkaan tai potilaan läheisen saamaan tietoa asiakkaan tai potilaan palveluista tai hoidosta.

Jos täysi-ikäinen potilas ei esimerkiksi kehitysvamman vuoksi pysty päättämään hoidostaan, laillista edustajaa eli käytännössä edunvalvojaa tai läheistä on potilaslain 6 ja 9 §:ien perusteella kuultava ennen tärkeän hoitopäätöksen tekemistä. Kuulemisen tarkoitus on selvittää, millainen hoito parhaiten vastaisi potilaan tahtoa. Myös läheisellä on silloin oikeus saada kuulemista ja suostumuksen antamista varten tarpeelliset tiedot potilaan terveydentilasta.
Sosiaalihuollon asiakaslain 9 §:n mukaan asiakkaan tahtoa selvitettävä yhteistyössä hänen laillisen edustajansa tai läheisensä kanssa, mikäli täysi-ikäinen asiakas ei esimerkiksi kehitysvamman vuoksi pysty osallistumaan ja vaikuttamaan palvelujensa tai sosiaalihuoltoonsa liittyvien muiden toimenpiteiden suunnitteluun ja toteuttamiseen, tai ymmärtämään ehdotettuja ratkaisuvaihtoehtoja tai niiden vaikutuksia.

Sosiaalihuollon asiakaslain 17 § koskee salassa pidettävien tietojen antamista asiakkaan hoidon ja huollon turvaamiseksi. Sen 4 momentin mukaan sosiaalihuollon viranomainen saa pykälän 1 momentissa tarkemmin säädetyillä edellytyksillä antaa tietoja asiakkaan lailliselle edustajalle taikka muulle henkilölle, jolle tiedon antaminen on välttämätöntä asiakkaan tahdon tai sosiaalihuollon tarpeen selvittämiseksi tai sosiaalihuollon toimenpiteen toteuttamiseksi. Asiakkaan läheinen voi lain yllä mainittu 9 § huomioiden olla tällainen muu henkilö.

Sen sijaan henkilötietolain 26 – 28 §:ien mukainen omien tietojen tarkastusoikeus on tietosuojavaltuutetun kannanoton mukaan henkilökohtainen oikeus, jota voi käyttää vain henkilö itse tai hänen laillinen edustajansa, mutta ei henkilön muu läheinen edes valtakirjalla.

Viime kädessä, kun tietojen saanti on tärkeää henkilön asioiden asianmukaisessa hoitamisessa avustamiseksi, eikä tietoja yllä mainittuihin säännöksiin vedoten silti saa, henkilöllä on tilanteessa katsottava olevan todellinen edunvalvojan tarve ja edunvalvonta – käytännössä henkilökohtaisiin asioihin kuten asumisen ja/tai terveydenhuollon asioihin laajennettuna – tulee myöntää.

Toki edunvalvonnan hakeminen samoin kuin muistutuksen tai kantelun tekeminen siitä, että tietoja ei ole annettu potilaslain tai sosiaalihuollon asiakaslain säännösten mukaisesti, on prosessi, joka kestää monesti useita kuukausia. Tällöin akuutissa tilanteessa paras toimintavaihtoehto tietojen saamiseksi voi olla yhteydenotto yksikön potilas- tai sosiaaliasiamieheen tai aluehallintoviraston terveydenhuollon tai sosiaalihuollon tarkastajaan.

Lisätietoa

Edunvalvonta Tukiliiton sivulla:
www.tukiliitto.fi/tuki-ja-neuvot/itsemaaraamisoikeus/edunvalvonta

 

Teksti on julkaistu Tukiviestissä 3/2017.