Kunnan päätöksentekoprosessi

Yhdistys voi vaikuttaa eri tavoin kunnan päätöksentekoprosessin eri vaiheissa.

Kunnallisen päätöksenteon eri vaiheet: Kunnan päätöksentekoprosessi voidaan jakaa karkeasti vireille tuloon, valmisteluun, päätöksentekoon, toimeenpanoon ja arviointiin. Yhdistyksen kannattaa pyrkiä vaikuttamaan asioihin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, sillä päätöksentekoon asti edennyttä asiaa on usein vaikea muuttaa.

 

 

 

Vireilletulo: Tässä vaiheessa määritetään ongelma tai tavoite. Asia voi tulla vireille ja nousta päätöksentekoon eri lähteistä. Asia voi nousta esimerkiksi uudesta lainsäädännöstä, kunnan luottamushenkilöiden päätöksistä tai vaikka kuntalaisaloitteista.

Vinkki: Myös yhdistys voi vaikuttaa asian vireille tuloon tekemällä kuntalaisaloitteen tai viestittämällä kunnan viranhaltijoille ja päättäjille kehitysvammaisten henkilöiden kokemuksista, tarpeista tai tyytyväisyydestä palveluihin. Yhdistys voi saada asioita vireille myös yhdessä muiden yhdistysten kanssa tai vammaisneuvoston kautta. Oleellista on määritellä ongelma, johon pyritään löytämään ratkaisu tai tavoite, joka halutaan saavuttaa, ja viestiä se selkeästi.

 

Valmisteluvaihe: Tässä vaiheessa vireille tullutta asiaa valmistellaan selvittämällä mm. sitä minkälaisia vaikutuksia ja kustannuksia sillä on. Tämän lisäksi selvitetään sidosryhmien näkemyksiä asiasta ja tarkastellaan eri vaihtoehtoja. Usein viranhaltija vastaa asian varhaisesta valmistelusta, minkä jälkeen asia etenee lautakunnan käsiteltäväksi. Kunnanvaltuustoon vietävät asiat valmistelee pääsääntöisesti kunnanhallitus.

Vinkki: Yhdistykset voivat osallistua kunnissa tehtävien päätösten valmisteluun ja suunnitteluun tuomalla mukaan käytännön asiantuntijuuden tuomaa tietoa sekä kehitysvammaisten henkilöiden ja heidän läheistensä kokemuksia esimerkiksi palveluiden sujuvuudesta. Yhdistysten kannattaa olla suoraan yhteydessä viranhaltijoihin ja kunnan päättäjiin tai osallistua kunnan järjestämiin tilaisuuksiin.

 

Päätöksenteko: Päätöksentekovaiheessa viranhaltija tai kunnan päätöksentekoelin (lautakunta, hallitus tai valtuusto) päättää joko hyväksyä tai hylätä esityksen. Vaihtoehtona on myös asian palauttaminen valmisteluun tai asian jättäminen pöydälle. Päätöksentekoesitykseen voidaan tässä vaiheessa tehdä lähinnä teknisiä korjauksia tai pieniä muutoksia tai lisäyksiä.

Vinkki: Tässä vaiheessa yhdistyksen kannattaa ottaa yhteyttä päättäjiin, tuoda yhdistyksen näkemys esiin ja pyrkiä siten vaikuttamaan päättäjien kantaan. Valtuuston kohdalla hyvä keino on ottaa yhteyttä valtuustoryhmän puheenjohtajiin. Lautakunnan ja kunnanhallituksen kohdalla kannatta olla yhteyksissä sekä puheenjohtajiin että jäseniin.

 

Muutoksenhaku: Jos yhdistyksen tekemällä vaikuttamistyöllä ei ole ollut toivottua lopputulosta voi kunnan tekemistä päätöksistä pääsääntöisesti myös valittaa. Muutoksenhakukeinoja ovat mm. kunnallisvalitus, hallintovalitus, hallintokantelu ja oikaisuvaatimus, joista löydät lisätietoa Kuntaliiton sivuilta.

 

Täytäntöönpano: Tässä vaiheessa asia, josta on päätetty, toteutetaan ja viedään käytäntöön. Täytäntöönpanosta vastaa kunnanhallitus. Konkreettisesta toteuttamisesta vastaavat kunnan eri palvelualueet, toimialat ja yksiköt.

Vinkki: Yhdistyksellä on harvemmin roolia päätösten täytäntöönpanossa. Yhdistys voi kuitenkin seurata toimintaa ja antaa tästä palautetta. Toisaalta yhdistys toteuttaa omalla toiminnallaan mm. kuntalaisten hyvinvointiin liittyviä tavoitteita ja on siten mukana päätösten täytäntöönpanossa.

 

Arviointi: Tässä vaiheessa arvioidaan päätöksenteon vaikutuksia, tuloksia ja tavoitteiden toteutumista. Myös itse prosessia voidaan arvioida. Arvioinnin pohjaksi kerätään tietoa ja palautetta eri tavoin kuten kuntalaistilaisuuksissa tai kyselyillä.

Vinkki:Yhdistys voi antaa palautetta esimerkiksi tyytyväisyydestä palveluihin tai yhdistyksen osallistumismahdollisuuksista prosessiin. Arvioinnin pohjaksi voi antaa tietoa niin kyselyihin vastaamalla kuin antamalla oma-aloitteisesti palautetta. Usein ajatellaan, että arviointi kohdistuu vain päätöksen toimeenpanon jälkeiseen aikaan. Arviointia tulisi kuitenkin tehdä koko prosessin ajan ja myös kuntalaisilla tulisi olla mahdollisuus osallistua arviointiin prosessin kaikissa vaiheissa.