Mukopolysakkaridoosi II

Mukopolysakkaridoosi II on entsyymipuutoksesta johtuva etenevä aineenvaihduntasairaus, jonka oireet vaihtelevat yksilöllisesti lievästä vaikeaan.

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Harvinaiskeskus Norio 13.1.2022

ORPHA:580
ICD-10: E76.1
OMIM: 309900

Avainsanat: MPSII, Hunterin oireyhtymä, Iduronaatti 2-sulfataasin puute

Lyhyesti

Mukopolysakkaridoosi (MPS) II on lysosomaalinen kertymäsairaus ja se kuuluu myös nimensä mukaisesti mukopolysakkaridoosien tautiperheeseen. MPS tyyppi II:ssa lysosomi-nimisiin soluelimiin eri puolelle kehon soluja kertyy glykosaminoglykaaneja. Tämä johtaa oireyhtymälle tyypillisiin oireisiin. Näitä ovat mm. iän myötä korostuva kasvojen piirteiden korostuminen, hydrokefalia eli aivo-selkäydinnesteen kiertohäiriö, lyhytkasvuisuus, eriasteiset kuulohäiriöt, sydän- ja hengitystieongelmat sekä selkärangan poikkeava rakenne. Oirekuva vaihtelee yksilöittäin vaikeasta lievään. Jälkimmäiseen ei liity neurologisia oireita, kuten kehitysvammaisuutta.

Oireet ja löydökset

Verrattuna mukopolysakkaridoosi I:een, MPS II:ssa ei esiinny verkkokalvon samentumaa, kuten Hurlerin oireyhtymässä (MPS1H). Myös etenevät oireet, kuten hermoston rappeutuminen, kehittyvät hitaammin kuin MPSI:ssä.

MPSII oireyhtymästä tunnetaan kaksi muotoa: neurologisia oireita käsittävä vaikea neuronopaattinen muoto (MPSIIA), sekä edellistä lievempi, ei-neuronopaattinen muoto (MPSIIB). MPSIIA:ssa oirekuvaan kuuluvat etenevät liikunnalliset vaikeudet, kehitysvammaisuus ja menehtyminen ennen aikuisuutta. MPSIIB:ssä älyllistä kehitysvammaisuutta ei ole tai se on hyvin lievää, ja potilaat elävät usein aikuisikään. Muut oireet näiden MPSII muotojen välillä ovat lähes samanlaiset.

Vastasyntyneet vaikuttavat terveiltä. Ensioireet puhkeavat MPSIIA:ssa yleensä 18 kuukauden ja neljän ikävuoden välisenä aikana. Tällöin huomataan mm. nivelten jäykistymistä, jotka rajoittavat liikkumista. Aivo-selkäydinnesteen kiertohäiriöstä johtuva aivopaineen kasvu ja makrokefalia alkavat kehittyä lapsuudessa. Varhaislapsuudessa psykomotorinen kehitys alkaa taantua.

Hampaiden puhkeaminen voi viivästyä ja hampaiden välit jäävät usein tavallista suuremmiksi. Lapsilla saatetaan todeta etenevä kuulon heikkeneminen. Kahden ja neljän ikävuoden paikkeilla lapsen kasvoihin alkaa kehittyä oireyhtymälle tyypillisiä piirteitä, kuten suurentuneet sieraimet, huulet ja kieli. Kieli alkaa suurentuneen kokonsa vuoksi työntyä ulos suusta. Lievimmissä tapauksissa (MPSIIB:ssä) nämä kasvonpiirteet kehittyvät vasta myöhemmin. Lasten kasvu alkaa viivästyä ja heidän pituuskasvunsa jää jälkeen normaalijakaumasta.

Hengitysvaikeuksia voivat tuottaa kita- ja nielurisojen liikakasvu. Toistuvat hengitystieinfektiot ja korvatulehdukset ovat yleisiä lapsuudessa. Sydänpulmia voivat aiheuttaa mm. sydämen läppäviat, korkea verenpaine, sepelvaltimotauti ja sydänlihaskudoksen paksuuntuminen. Oirekuvaan kuuluu selittämätön ripuli, jolle ei löydy taudinaiheuttajaa. Lisäksi maksa ja perna saattavat olla normaalia suuremmat. Napa- ja nivustyrät ovat tyypillisiä. Iho saattaa olla paksu ja ihottumaa tai ihomuutoksia voi olla mm. olkapäissä, selässä ja reisissä.

Syy ja perinnöllisyys

MPSII aiheuttaa mutaatio IDS-geenissä, joka sijaitsee X-kromosomissa (Xq28). Geenistä tuotetaan lysosomi-soluelimissä toimivaa iduronaatti-2-sulfataasi-entsyymiä. Mutaatio aiheuttaa entsyymin biologisen toiminnan vähentymisen tai puutoksen, josta seuraa kahden mukopolysakkaridoosin, dermataani- ja heparaanisulfaatin, kertyminen elimistöön. Maailmalla tunnetaan ainakin 320 erilaista mutaatiota IDS-geenissä, jotka johtavat MPSII:een.

MPSII periytyy X-kromosomissa resessiivisesti. Periytymistapansa vuoksi se on äärimmäisen harvinainen naisilla. Naiset, joilla on perimässään IDS-geenin mutaatio voivat saada 50 %:n todennäköisyydellä poikalapsen, jolla on MPSII ja 50 %:n todennäköisyydellä heidän tyttölapsensa perii IDS-geenimutaation ja ovat siis äitinsä tavoin MPSII-oireyhtymään johtavan mutaation kantajia.

Yleisyys

MPSII yleisyydeksi Euroopassa on arvioitu 1: 166 000.

Diagnoosi ja hoito

Diagnoosi perustuu kliinisiin oireisiin sekä biokemiallisiin määrityksiin. Dermataani- ja heparaanisulfaattien pitoisuudet ovat virtsassa normaalia suuremmat. Iduronaatti-2-sulfataasin entsyymiaktiivisuutta voidaan tutkia mm. valkosoluista tai fibroblasteista eli sidekudossoluista. Perimäntutkimuksissa on löydettävä mutaatio, joka estää geenin luentaa geenituotteeksi joko itse geenistä tai sen promoottorialueelta, josta geenin luenta aloitetaan.

Erotusdiagnoosi täytyy tehdä MPS IMPS VI ja MPS VII, sialidoosi tyyppi 2:een ja mukolipidoosi tyyppi 2 ja 3:een sekä multippeli sulfataasin puute-oireyhtymään.

MPS II:n hoidossa voidaan käyttää entsyymikorvaushoitoa, jossa entsyymiä injektoidaan potilaalle viikoittain. Hydrokefaliaa voidaan lievittää asentamalla päähän suntti, jonka avulla aivoselkäydinnestettä johdetaan silikonisen letkun kautta pois päästä. Tyrät voidaan hoitaa kirurgisesti. Myös ylimääräinen risakudos voidaan poistaa, jotta hengittäminen olisi helpompaa. Sydämen läppäviat ja mahdollinen rannekanavan hermopinne voidaan vapauttaa, jos siihen ilmenee tarvetta. Henkilön, jolla on MPSII, on käytävä säännöllisissä hermo-, kuulo- ja näkötesteissä sekä hengitysteiden ja sydämen toiminnan kontrolleissa sekä varmistamassa, ettei aivo-selkäydinnesteen kiertohäiriöstä aiheutuva paine kasva liian suureksi ja haittaa aivojen toimintaa.

Ennuste

Eliniänodote vaihtelee yksilöllisesti. Vaikeissa tapauksissa (MPSIIA), joita esiintyy 60-80 % kaikista MPS II-tapauksista, eliniänodote on huomattavasti tavanomaista lyhyempi. Heillä oireyhtymä johtaa yleensä kuolemaan ennen 25-ikävuotta. Kuolinsyynä todetaan usein sydämen tai hengitysteiden komplikaatiot. Lievemmissä MPSIIB-tapauksissa henkilöt elävät aikuisuuteen, joskus yli 60-vuotiaiksi.

Historia

Charles A. Hunter kuvasi oireyhtymän vuonna 1917.

Tukipalvelut

Harvinaiskeskus Noriosta voi tiedustella vertaistukea. Lue lisää vertaistuki-sivultamme.

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista. Lue lisää Keskustelutuki ja ohjaus -sivultamme tai soita 044 5765 439.

Invalidiliitto ry, Harvinaiset-yksikkö

Facebookista löytyy hakusanalla ”Hunter Syndrome Awareness” oma keskusteluryhmä niille, joita oireyhtymä koskettaa. Jäseneksi ryhmään pääsee pyytämällä ryhmän jäsenyyttä.

Aiheesta muualla

Socialstyrelsen: Hunters sjukdom
Society for Mucopolysaccharide Diseases

Lähteet

Orphanet: Mucopolysaccharidosis type II
Online Mendelian Inheritance in Man (OMIM): Mucopolysaccharidosis, Type II, MPS2
National Organization for Rare Disorders (NORD): Mucopolysaccharidosis type II
Bissonnette, Bruno. Syndromes: Rapid Recognition and Perioperative Implications, 2nd edition. McGraw-Hill Education (2019).