Börjeson-Forssman-Lehmannin oireyhtymä

Börjeson-Forssman-Lehmannin oireyhtymän oirekuva ilmeisempi pojilla/miehillä kuin tytöillä/naisilla oireyhtymän X-kromosomaalisen periytymistavan vuoksi.

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Harvinaiskeskus Norio 22.10.2021

ORPHA:127
ICD-10: Q87.8
OMIM: 301900

Avainsanat: BFLS, Intellectual disability-epilepsy-endocrine disorders syndrome

Lyhyesti

Börjeson-Forssman-Lehmannin oireyhtymä on erittäin harvinainen X-kromosomissa periytyvä oireyhtymä, joka esiintyy pääasiassa pojilla/miehillä. Sen oirekuvaan kuuluvat kehitysvammaisuus, keskivartalon lihavuus, oireyhtymälle tunnusomaiset kasvonpiirteet, hypogonadismi eli sukupuolirauhasten vajaatoiminta sekä suippenevat sormet ja lyhyet varpaat. Myös näkö- ja/tai kuuloaisti voivat olla heikentyneet.

Oireet ja löydökset

Oirekuva vaihtelee. Usein pojilla oireet ovat selkeämmät, kun taas tytöt ovat usein oireettomia tai heidän oirekirjonsa on lievempi ja vaihtelevampi. Useimmiten vastasyntyneillä havaitaan suuret korvat ja pienet sukupuolielimet. Kaikilla vauvoilla on vaikeuksia syödä hypotonian eli alentuneen lihasjänteyden vuoksi.

Päänympärys vaihtelee ja se voi olla normaalijakaumaa pienempi tai suurempi (mikrokefalia-makrokefalia). Luustomuutoksiin lukeutuvat mm. suipponevat sormet, leveät jalat ja lyhyet varpaat. Skolioosi eli selkärangan sivuttainen vinouma, kyfoosi eli rintarangan kyttyrä tai niiden yhdistelmä, kyfoskolioosi, voivat kehittyä myöhemmin.

Psykomotoriset kehitysviiveet ilmenevät lapsen ensimmäisen elinvuoden aikana. Kehitysvammaisuuden taso vaihtelee lievästä vaikeaan. Kehitysvammaisuus ei ole etenevää.

Lapset voivat olla lievästi ylipainoisia varhaislapsuudesta alkaen. Myöhäislapsuudessa keskivartalon lihavuus on ilmeistä. Hypogonadismi eli munasarjojen tai kivesten vajaatoiminta voi johtaa viivästyneeseen murrosikään ja tavallista lyhyempään pituuskasvuun. Lisäksi poikien sukupuolielimet jäävät pienikokoisiksi ja heillä voi olla laskeutumattomat kivekset. Murrosiän jälkeen pojilla gynekomastia eli rintojen kasvu on tavallista. Oireisilla tytöillä kuukautiset voivat olla epäsäännölliset tai puuttua kokonaan.

Kasvonpiirteille tyypillistä ovat toisistaan etäällä ja syvällä päässä sijaitsevat silmät. Otsa on usein kapea, yläluomen asento on matala (nk. riippuluomet), korvanlehdet ovat suuret ja kasvot pyöreät ihonalaisen rasvan lisääntymisen vuoksi. Nämä piirteet korostuvat nuoren vanhetessa.

Oireisiin voi myös kuulua nystagmus eli silmävärve, muita silmän poikkeavuuksia sekä näkökyvyn heikentyminen. Karsastamista ja kaukotaitteisuutta voi esiintyä ennen 30 ikävuotta. Hampaiden rakenne ja lukumäärä voivat olla tavanomaisesta poikkeavat.

Henkilöt, joilla on Börjeson-Forssman-Lehmannin oireyhtymä, ovat luonteeltaan sosiaalisia ja ystävällisiä, mutta levottomuutta, masennusta, haastavaa tai hyperseksuaalista käyttäytymistä voi esiintyä. Käyttäytymispiireet alkavat korostua kouluiässä ja voivat voimistua aikuisikään mennessä.

Harvinaisempia löydöksiä ovat T-lymfoblastinen lymfooma/lymfoblastinen leukemia, Legg-Calvé-Perthesin tauti (lonkkasairaus), suulakihalkio, aivolisäkkeen vajaatoiminta, heikkokuuloisuus, epilepsia ja lievä tai yleistynyt polyneuropatia eli ääreishermoston sairaus, jonka oireina voi olla tunnon ja lihasvoiman heikkeneminen sekä autonomisen hermoston muutokset.

Niissä harvinaisissa tapauksissa, joissa tytöillä/naisilla on oireita, heillä voi ilmetä lihavuutta, monihermovauriota tai muita pojilla/miehillä yleisemmin esiintyviä fyysisiä oireita. Tytöillä voi olla myös oppimisvaikeuksia tai he voivat olla lievästi kehitysvammaisia. Oireet tyttöjen välillä vaihtelevat suuresti. Useimmiten tytöt ovat kuitenkin oireettomia.

Syy ja perinnöllisyys

Börjeson-Forssman-Lehmannin oireyhtymän aiheuttaa X-kromosomissa sijaitsevan (Xq26) PHF6-geenin mutaatio. PHF6-geenistä valmistuu proteiinia, joka osallistuu solujen kasvun ja jakautumisen säätelyyn sekä hermosolujen vaeltamisen ohjaukseen hermokudoksessa. Geenituotetta tuotetaan kehityksen aikana etenkin aivolisäkkeessä, kasvojen alueella ja aivoissa. Useimmiten mutaatiot, joista seuraa geenituotteen vähyys tai puutos, johtavat vaikeampaan oirekuvaan kuin muun tyyppiset mutaatiot. Niissä harvinaisissa tapauksissa, joissa geenimutaatiota kantavilla tytöillä/naisilla on oireita, syynä arvellaan olevan X-kromosomin vinoutunut inaktivaatio tai PHF6-geenin loss-of-function-mutaatio. Lisää tietoa X-kromosomin vinoutuneesta inaktivaastiosta löydät sivuiltamme kohdasta Tunnetuimmat epätyypilliset periytymistavat.

Useimmat Börjeson-Forssman-Lehmannin oireyhtymätapaukset ovat olleet perinnöllisiä. Oireyhtymä voi kuitenkin syttyä sattumalta täysin uuden nk. de novo-mutaation seurauksesta. De novo-mutaatiot saavat alkunsa sukusolujen kypsyessä tai pian hedelmäityksen jälkeen. Mutaatioiden syntyyn ei voi vaikuttaa, eivätkä ne ole kenenkään syytä.

Yleisyys

Oireyhtymän yleisyydestä ei ole tietoa. Lääketieteellisessä kirjallisuudessa on tähän mennessä kuvattu ainakin 60 potilasta, joilla on Börjeson-Forssman-Lehmannin oireyhtymä.

Diagnoosi ja hoito

Diagnoosi perustuu oirekuvaan, oireyhtymän mahdollisen sukuhistorian selvittämiseen ja PHF6-geenin mutaation vahvistamiseen tai poissulkemiseen geenitestein.

Erotusdiagnoosissa huomioon otettavia oireyhtymiä ovat mm. Coffin-Lowryn oireyhtymä, Coffin-Sirisin oireyhtymä, Klinefelterin oireyhtymä, Prader-Willin oireyhtymä, Bardet-Biedlin oireyhtymä ja Wilson-Turnerin oireyhtymä.

Jos Börjeson-Forssman-Lehmannin oireyhtymää esiintyy perheessä tai suvussa, perheellä on, niin halutessaan, mahdollisuus hakeutua perinnöllisyysneuvontaan jo ennen mahdollisen raskauden alkua. Myös sikiödiagnostiikka on mahdollista. Perinnöllisyyslääkärin vastaanotolla voidaan selvittää myös ne perheenjäsenet, jotka kantavat perimässään PHF6-geenin mutaatiota. Tieto voi auttaa oireyhtymän uusiutumisriskin selvittämisessä ja perhesuunnittelussa.

Vain harvat miehet, joilla on Börjeson-Forssman-Lehmannin oireyhtymä, saavat jälkeläisiä. Oireettomat kantajanaiset voivat kuitenkin siirtää oireyhtymän seuraaville sukupolville. Mies ei voi saada poikalasta, jolla on Börjeson-Forssman-Lehmannin oireyhtymä. Mies voi kuitenkin saada tyttäriä, jotka ovat oireyhtymää aiheuttavan geenimutaation kantajia.

Kantajanaisella on jokaisen raskauden yhteydessä mahdollisuus saada 25 %:n todennäköisyydellä oireyhtymän suhteen terve poikalapsi ja 25 %:n todennäköisyydellä terve tyttölapsi; 25 %:n todennäköisyydellä hän saa poikalapsen, jolla on Börjeson-Forssman-Lehmannin oireyhtymä ja 25 %:n todennäköisyydellä tyttären, jolla on perimässään sama PHF6-geenin mutaatio kuin hänellä itsellään on ts. tytär on geenimutaation kantaja.

Börjeson-Forssman-Lehmannin oireyhtymään ei ole olemassa parantavaa hoitoa. Täten potilasta hoidetaan hänellä ilmenevien oireiden perusteella. Mahdollisten kuulo- ja näköaistin pulmien hoito on aloitettava mahdollisimman varhaisessa vaiheessa lapsen kehityksen tukemiseksi. Myös varhain aloitetusta toimintaterapiasta on hyötyä. Terveellinen ruokavalio estää/hidastaa keskivartalolihavuuden syntymistä. Gynomastia voidaan hoitaa testosteronikorvaushoidolla tai mastektomialla eli koko rintarauhaskudoksen poistolla. Kirurgista hoitoa voidaan tarvita myös suulakihalkion ja piilokivesten hoidossa. Epilepsialääkitys on tarpeen niillä potilailla, joilla epilepsiaa esiintyy. Mahdollisen Legg-Calvé-Perthesin taudin hoito arvioidaan potilaskohtaisesti. Hammasterveydestä on pidettävä hyvää huolta, sillä oireyhtymässä on suurentunut riski paradontiittiin eli hampaiden kiinnityskudossairauteen  ja hampaiden ennenaikaiseen menettämiseen. Vaikeissa tapauksissa täysi-ikäiset eivät pysty elämään itsenäisesti, vaan tarvitsevat jatkuvaa huolenpitoa.

Ennuste

Börjeson-Forssman-Lehmannin oireyhtymä ei ole henkeä uhkaava. Elinikäinen huolenpito ja tuki on usein miespotilailla tarpeen.

Historia

Ruotsalaiset lääkärit Mats Börjeson, Hans Forssman ja Orla Lehmann kuvasivat oireyhtymän vuonna 1962.

Tukipalvelut

Harvinaiskeskus Noriosta voi tiedustella vertaistukea. Lue lisää vertaistuki-sivultamme.

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista. Lue lisää Keskustelutuki ja ohjaus -sivultamme tai soita 044 5765 439.

Lähteet

Orphanet: Borjeson-Forssman-Lehmann syndrome (BFLS)
Online Mendelian Inheritance in Man (OMIM): Borjeson-Forssman-Lehmann syndrome; BFLS

Bissonnette, Bruno. Syndromes: Rapid Recognition and Perioperative Implications, 2nd edition. McGraw-Hill Education (2019).

Roger E. Stevenson, Charles E. Schwartz ja R. Cutis Rogers. Atlas of X-linked Intellectual Disability Syndromes. Oxford University Press. Second Edition (2012).

Julkaistu ensimmäisen kerran Harvinaiskeskus Norion sivuilla 29.4.2020.