Bardet-Biedlin oireyhtymä

Bardet-Biedlin oireyhtymä (BBS) on harvinainen, vaikeusasteeltaan vaihteleva monioireinen sairaus, johon liittyy mm. silmän verkkokalvon rappeuma, munuaisten rakennepoikkeamia ja oppimisvaikeuksia. Bardet-Biedlin oireyhtymä johtuu muutoksista geeneissä, jotka ohjaavat useiden elinten kehittymistä sikiöaikana.

Perinnöllisyyslääkäri Helena Kääriäinen 10.12.2018

ORPHA: 110
Avainsanat: Bardet-Biedl syndrome

Lyhyesti

Bardet-Biedlin oireyhtymä (BBS) on harvinainen, vaikeusasteeltaan vaihteleva monioireinen sairaus. Oireyhtymään liittyy etenkin silmien verkkokalvon, munuaisten ja sukuelinten rakenteellisia ja toiminnallisia poikkeavuuksia, oppimisvaikeuksia sekä ylipainoa. Lisäksi BBS-henkilöillä voi olla ylimääräisiä sormia ja varpaita. Oireyhtymä syntyy geenivirheiden seurauksena, mutta sen periytyminen on monimutkaista eikä geneettinen tausta läheskään aina selviä.

Oireet ja löydökset

Bardet-Biedlin oireyhtymän kenties vakavin piirre on etenevä näön huononeminen, joka kehittyy yli 90%:lle potilaista. Silmien verkkokalvon näköaistimusta välittävät solut, sauvat ja tapit, rappeutuvat vähitellen ja ensimmäiset oireet ilmenevät usein jo 7-8 vuoden ikään mennessä, kun lapsen kyky toimia esimerkiksi hämärässä heikkenee. Näkökyvyn heikentyminen etenee myös keskeisen näön alueelle ja keskimäärin 15-vuoden ikään mennessä näkö on jo erittäin huono, sillä sekä keskeinen tarkka näkö että näkökentän reuna-alueiden näkö huononevat. Vuosien kuluessa yli puolet henkilöistä tulee käytännössä sokeiksi.

Suurella osalla potilaista on oppimisen ongelmia, mutta vaikeampi kehitysvammaisuus on harvinaista. Yli puolilla puheen kehitys on viivästynyt. Keskittymisvaikeudet ja psyykkiset oireet saattavat lisätä oppimisvaikeuksia. Oireyhtymään voi liittyä myös neurologisia häiriöitä, erityisesti ataksiaa, eli tahdonalaisten liikkeiden koordinaatiohäiriöitä, jota esiintyy noin puolilla potilaista. Noin joka viidennellä potilaalla kuulo on alentunut.

Bardet-Biedlin oireyhtymää sairastavat syntyvät normaalipainoisina, mutta heille kertyy ylipainoa ensimmäisten elinvuosien aikaa. Arvellaan, että ylipaino toisaalta liittyy oireyhtymän perusongelmiin, mutta toisaalta on seurausta vähäisestä liikunnasta.

Munuaisissa esiintyy sekä rakenteen että toiminnan poikkeavuuksia, jotka ovat vaikeusasteeltaan hyvin vaihtelevia. Noin 10%:lle potilaista kehittyy vuosien kuluessa munuaisen vajaatoiminta.

Rakennepoikkeamat ovat yleisiä. Käsissä ja jaloissa on ylimääräisiä sormia tai varpaita pikkusormen/varpaan puolella useimmilla potilailla. Muitakin luuston poikkeavuuksia esiintyy tavallista useammin. Munuaisten rakenneviat ovat tavallisia; munuaisissa voi olla rakkuloita, ne voivat olla poikkeavan malliset tai toinen munuainen voi puuttua. Synnynnäisiä sydämen rakennevikoja esiintyy hieman tavallista useammin. Sukuelinten rakenneviat ovat tavallisia: pojilla penis ja kivekset ovat pienet, tytöillä esiintyy monenlaisia sisäisten sukuelinten poikkeavuuksia. Näihin liittyen hedelmällisyys on usein alentunut. Kasvonpiirteissä on useimmilla lievää erikoisuutta: silmät voivat olla hieman etäällä toisistaan, ylähuuli pitkähkö, hampaissa voi olla poikkeavuuksia ja kasvot saattavat olla tavallista ilmeettömämmät.

Vuosien kuluessa potilaille kehittyy, osittain ylipainosta johtuen, verenpainetautia ja rasva-aineenvaihdunnan häiriöitä. Myös riski aikuisiän diabetekseen on kohonnut.

Syy ja perinnöllisyys

Bardet-Biedlin oireyhtymä johtuu virheistä geeneissä, jotka ohjaavat useiden elinten kehittymistä sikiöaikana. Näihin kehitystapahtumiin liittyvät solujen pinnassa olevat mikroskooppiset värekarvat, joiden poikkeava toiminta haittaa elinten normaalia kehittymistä.

Bardet-Biedlin oireyhtymää aiheuttavat geenivirheet: nykytiedon valossa jopa yli kahdenkymmenen eri geenin virheiden tiedetään joskus liittyvän Bardet-Biedlin oireyhtymään. Periytymistapa on monimutkainen ja vielä puutteellisesti tunnettu. Tavallisimmin Bardet-Biedlin oireyhtymä periytyy peittyvästi eli resessiivisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että lapsi on perinyt molemmilta vanhemmiltaan geenivirheen (mutaation) yhdessä niistä lukuisista geeneistä, joiden tiedetään aiheuttavan Bardet-Biedlin oireyhtymää. Tällaisessa perheessä toistumisriski lapsen sisaruksilla on aina 25%. Vanhemmat ovat terveitä, koska he itse ovat perineet mutaation vain toiselta vanhemmaltaan. Kuitenkin tutkimukset osoittavat, että toisinaan Bardet-Biedlin oireyhtymän ilmaantumiseen tarvitaan virheitä useammassa kuin yhdessä geenissä. Siten tunnetut periytymistavat eivät ehkä riitä selittämään kaikkia tautitapauksia.

Yleisyys

Bardet-Biedlin oireyhtymä on harvinainen, sen esiintyyydeksi Euroopassa on arvioitu noin 1:125 000 – 1:175 000. Tämän perusteella Suomessa voisi syntyä lapsi, jolla on Bardet-Biedlin oireyhtymä, suunnilleen joka toinen – joka kolmas vuosi.

Diagnoosi ja hoito

Bardet-Biedlin oireyhtymää aletaan usein epäillä siinä vaiheessa kun hieman kehityksestä jäljessä olevalle lapselle kehittyy näön ongelmia. Joskus epäily herää jo varhemmin sormipoikkeavuuksien ja kehityksen pulmien yhdistelmää pohdittaessa. Järkevin tapa etsiä tarkkaa geenitietoon perustuvaa diagnoosia on suorittaa ns. geenipaneelitutkimus. Tällöin tutkitaan samalla kertaa kaikki ne yli 20 geeniä, joiden virheiden tiedetään joskus liittyneen tällaiseen oireistoon. Joskus mukaan mahdutetaan muutamien muiden, hyvin samantapaisten oireyhtymien geenit.

Jos oireyhtymän mahdollisuutta ei lainkaan tulla ajatelleeksi, saatetaan pyytää laboratoriota tekemään ns. eksomitutkimus eli ”lukemaan” kaikki tunnetut tautigeenit. Näinkin toimien mutaatiot Bardet-Biedl -geeneissä löytyvät. Kuitenkaan potilaista 20 -30 %:lta ei löydetä oireyhtymää selittävää geenimutaatioita. Koska periytyminen on tavallista monimutkaisempaa, tulee jokaiselle perheelle tarjota mahdollisuutta perusteelliseen perinnöllisyysneuvontaan.

Bardet-Biedlin oireyhtymään ei ole parantavaa hoitoa, mutta monia seikkoja saatetaan erilaisin hoidoin ja tukitoimin auttaa. Potilaat tarvitsevat moniammatillista hoitoa.

Pikkulapsena, diagnoosiepäilyn aikoihin, on hyvä tutkia lapsi ”päästä varpaisiin” mm. ultraäänitutkimuksin ja joskus röntgenkuvauksin, jotta kaikki hoitoa vaativat rakenteen poikkeavuudet löydetään. Näköä ja kuuloa tulee seurata säännöllisesti ja tarvittaessa tukea apuvälinein. Kehitystä tulee seurata ja oppimisen ongelmissa tuetaan, kuten muitakin vastaavia potilaita.

Ylipainon välttäminen on tärkeää ja siinä perhe tarvitsee tukea. Verenpainetta ja veren rasva-arvoja sekä munuaisen toimintaa tulee seurata säännöllisesti, esimerkiksi vuosittain, ja tarvittaessa aloittaa lääkitys.

Tukipalvelut

Harvinaiskeskus Noriosta voi tiedustella vertaistukea. Lue lisää vertaistuki-sivultamme.

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista. Lue lisää Keskustelutuki ja ohjaus -sivultamme tai soita 044 5765 439.

Aiheesta muualla

ERKNet, The European rare kidney Disease Reference Network for patients: Bardet-Biedel Syndrome

Lähteet

Orphanet: Bardet-Biedl syndrome
GeneReviews: Bardet-Biedl syndrome

Päivitetty 17.8.2022.