48,XXYY: ylimääräiset X- ja Y-kromosomit pojalla

Sukupuolikromosomien ylimäärä 48,XXYY ilmenee vain pojilla/miehillä. Oirekirjo vaihtelee yksilöllisesti ja voi käsittää mm. viivästyneen murrosiän, hedelmättömyyden ja kolmasosalla jonkinasteisen kehitysvamman.

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Harvinaiskeskus Norio 27.1.2022

ORPHA:10
ICD-10: Q98.8

Avainsanat: XXYY-syndrome, 48,XXYY Klinefelter syndrome, 48,XXYY variant of Klinefelter’s syndrome

Lyhyesti

48XXYY-oireyhtymä on harvinainen sukupuolikromosomien poikkeavuus, jota esiintyy vain miessukupuolella. Siinä pojalla/miehellä on yksi ylimääräinen X-kromosomi ja yksi ylimääräinen Y-kromosomi. Kromosomimuutoksen oireisiin lukeutuvat yleisen kehityksen viiveet, jotkin luustomuutokset, käyttäytymisen erityispiirteet sekä usein hedelmättömyys. Noin kolmasosalla todetaan kehitysvammaisuus. Kaikilla pojilla/miehillä, joilla on 48XXY-oireyhtymä, ei esiinny alla esiteltyjä oireita. Vastaavasti joillakin pojilla/miehillä voi olla oireita, joita ei ole mainittu tässä diagnoosikuvauksessa.

Oireet ja löydökset

Raskauden aikaiset seulonnat, kuten seerumin merkkiaineet ja sikiön mahdollinen niskaturvotus, voivat antaa ensi viitteitä kromosomipoikkeavuudesta. Jos epäillään, että sikiö on jollakin tavalla erityinen, epäilyn vahvistamiseksi tarvitaan istukka- tai lapsivesitutkimus, joihin liittyy pieni keskenmenon riski (0,1 %). Osallistuminen näihin tarkempiin sikiön terveyttä arvioiviin ja mittaaviin tutkimuksiin on vapaaehtoista.

Vastasyntyneillä viiteitä perimän muutoksesta voivat antaa lapsen olemus ja ulkonäölliset poikkeavuudet, kuten esimerkiksi hypotonia eli alentunut lihasjänteys, plagiokefalia eli vino pään muoto (ns. vinokalloisuus), pieni penis, laskeutumattomat kivekset, joidenkin sormien vinosormisuus sekä matalat jalkaholvit eli lattajalat. Nämä piirteet ovat ominaisia myös muissa oireyhtymissä, joten oikeaan diagnoosiin päästään vain kromosomitutkimuksen avulla. Perimäntutkimus saadaan verikokeesta.

Kehitysviiveet ilmenevät usein puheen ja joskus myös motoristen taitojen oppimisessa. Pienellä lapsella motorisiin eli liikkeiden hallintaan liittyviin perustaitoihin lukeutuvat mm. istuminen, seisominen, ryömiminen ja käveleminen. Kehitysviiveiden laajuus ja vaikeusaste vaihtelevat yksilöiden välillä. Puheen ja liikkumisen taidot usein paranevat, kun lapsi kasvaa ja mahdollinen hypotonia lieventyy. Joillakin hypotonia jatkuu kuitenkin aikuisuudessa.

48XXYY-kromosomimuutos häiritsee murrosiän kehitystä. Lähes poikkeuksetta pojilla on sukupuolielinten vajaatoiminta, joka jatkuu aikuisuudessakin. Oirekuvaan liittyy tavallista heikompi testosteronin tuotanto, pienikokoiset sukupuolielimet, piilokiveksisyys sekä joskus myös gynekomastia eli poikien rintojen kasvu. Testosteronin vähyys tai puute heikentää myös esimerkiksi lihasmassan kasvua, yleistä energisyyttä sekä vähentää kasvojen ja kehon karvoitusta. Pituuskasvu on kuitenkin tavallista voimakkaampaa suhteutettuna muihin suvun jäseniin. Lääketieteellisessä kirjallisuudessa ei ole mainintoja, että miehet, joilla on 48XXYY-oireyhtymä, olisivat saaneet biologisia lapsia.

48XXYY-oireyhtymässä esiintyy erilaisia luustomuutoksia mm. selkärangassa ja raajoissa. Näitä voivat olla mm. kyfoosi eli rintarangan kyttyrä, skolioosi eli selkärangan sivuttainen vinouma tai näiden yhdistelmä eli kyfoskolioosi. Raajapoikkeavuuksiin voivat kuulua esimerkiksi kampurajalka, radioulnaarinen synostoosi eli värttinä- ja kyynärluun yhteenluutuminen sekä mahdollinen vinosormisuus. Kyynärpää voi olla korostuneen kookas ja ojennettuna sen kulma on suhteessa muuhun vartaloon usein normaalia suurempi (cubus varus).

Hammasmuutoksia kuvataan lähes jokaisella (90 %). Maitohampaiden sekä pysyvien hampaiden puhkeaminen voi tapahtua tavallista myöhemmin, ja erilaiset purentavirheet ovat mahdollisia. Lisäksi hammaskiille voi olla tavanomaista ohuempi.

Nuoruudesta alkaen useimmilla esiintyy etenkin käsien vapinaa (noin 60 % aikuisista). Tämä hankaloittaa usein käsien hienomotoriikkaa vaativien tehtävien suorittamista.

Myöhemmällä iällä voi esiintyä ääreisverisuonten tauteja. Jalkojen verisuonet voivat esimerkiksi kapeutua ja ihoon syntyä haavaumia. Joillekin (18 %) kehittyy jalkoihin syviä laskimotukoksia eli verihyytymän muodostamia laskimoveritulppia.

Astma tai allergiat (60 %) ovat yleisiä. Tyypin 2 diabetes, jossa elimistön herkkyys insuliinille on heikentynyt, ilmenee noin viidesosalla (20 %). Epilepsiaa ja silmien karsastusta on reilulla kymmenesosalla (15 %). Synnynnäiset sydämen rakennepoikkeavuudet ovat mahdollisia. Syömiseen ja ruuansulatukseen liittyviä pulmia voivat olla mm. ummetus ja refluksi eli mahansisällön nouseminen takaisin ruokatorveen.

Yli puolella älykkyys on lähes normaali tai normaali. Kolmasosalla (n. 30 %) todetaan kuitenkin kehitysvammaisuus. Oppimiskyky vaihtelee siis huomattavasti. Etenkin puheen ja kielellinen kehitys tuottavat usein haasteita. Etenkin kielellisiä taitoja vaativien tehtävien suorittaminen voi olla hankalaa. Suullisissa päättelytaidoissa voi esiintyä myös heikkoutta. Matemaattiset ja näkökykyyn sekä hahmottamiseen liittyvät tehtävät sujuvat sen sijaan paremmin. Tällaisia tehtäviä ovat mm. palapelien kokoaminen, tietokonepelit sekä paikkojen ja tilojen hahmottaminen. Usein oppiminen onkin helpompaa näköaistiin perustuvien vihjeiden avulla. Useimmat tarvitsevat ohjausta ja apua itsestä huolehtimiseen. Myös oman toiminnan itsenäisessä suunnittelussa ja aloitekyvyssä voi olla puutteita.

Usein pojat/miehet, joilla on 48XXYY-oireyhtymä, ovat ystävällisiä ja välittäviä persoonia omine erityistaitoineen.

48XXYY-oireyhtymässä tietyt käyttäytymishäiriöt ovat yleisempiä kuin väestöllä keskimäärin. Esimerkiksi ylivilkkaus, ADHD eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö (n. 70 %) tai mielialahäiriöt, kuten levottomuus, pakko-oireinen käytös ja autismikirjon häiriöt (28-50 %) ovat tyypillisiä. Myös tunne-elämän kypsymättömyys on yleistä. Monet näistä käyttäytymisen piirteistä vaikuttavat kielteisesti sosiaalisiin vuorovaikutustilanteisiin ja heikentävät toimintakykyä eri toimintaympäristöissä.

Syy ja perinnöllisyys

48XXYY-oireyhtymän aiheuttaa sukupuolikromosomien jakautumisen häiriö siittiön kehityksen (meioosi) aikana. Tällöin siittiö, jossa on ylimääräinen X- ja Y-kromosomi (XYY), hedelmöittää munasolun. Harvemmin oireyhtymän aiheuttaa pian hedelmöityksen jälkeen tapahtunut solunjakautumisen häiriö. 48XXYY-oireyhtymä ei ole kenenkään syytä, eikä sille altistavia mahdollisia riskitekijöitä tunneta. Oireyhtymän oireet johtuvat X- ja Y-kromosomien ylimäärästä, josta seuraa oireyhtymän oireet.

Useimmissa tapauksissa 48XXYY-oireyhtymä on syntynyt sattumalta ja täysin uuden nk. de novo-sukupuolikromosomimutaation seurauksesta. Kun kyseessä on de novo-mutaatiot, oireyhtymä on suvussa ainut laatuaan.

48XXYY-oireyhtymän toistumistodennäköisyys perheessä on hyvin pieni, noin 0,1 %:n luokkaa. Tämä todennäköisyys johtuu sukusolumosaikismin mahdollisuudesta, jota ei pystytä perimän tutkimuksin todentamaan tai poissulkemaan. Lisää sukusolumosaikismista voit lukea Harvinaiskeskus Norion sivuilta kohdasta 70 kysymystä ja vastausta perimästä ja perinnöllisyydestä: Mosaikismi.

Yleisyys

48XXYY-oireyhtymän yleisyydeksi on arvioitu 1: 18 000 – 1: 50 000. On mahdollista, että oireyhtymä on alidiagnosoitu.

Diagnoosi ja hoito

48XXYY-oireyhtymän epäily herää usein lapsuudessa, kun lapsen kasvussa ja kehityksessä havaitaan poikkeamaa. Toisinaan sukupuolikromosomipoikkeavuuden jäljille päästään, kun lapsen murrosikä ei etene odotetusti. Joskus epäily sukupuolikromosomipoikkeavuudesta nousee vasta aikuisuudessa, kun esimerkiksi parisuhteessa elävä mies hakeutuu lapsettomuusklinikalle selvittämään syytä lapsettomuuteen.

Erotusdiagnoosissa on syytä ottaa huomioon mm. Klinefelterin oireyhtymä (47,XYY), fragiili-X-oireyhtymä, Jacobsenin oireyhtymä, Sotosin oireyhtymäBörjeson-Forssman Lehmanin oireyhtymäWeaverin oireyhtymä ja Cohenin oireyhtymä.

Diagnoosin varmistaa kromosomitutkimus. Jos raskauden aikaiset sikiön rakenne- tai ultraäänitutkimukset antavat viitteitä mahdollisesta kromosomipoikkeavuudesta, sikiön kromosomit voidaan tutkia ensin äidin veressä vapaana olevasta sikiön DNA:sta nk. NIPT (non-invasive-prenatal testing) -tutkimuksella. Poikkeava NIPT-tutkimustulos on aina varmistettava istukka- tai lapsivesitutkimuksella. Toisin kuin NIPT-tutkimukseen, istukka- ja lapsivesitutkimuksiin liittyy vähäinen (0,1 %:n) keskenmenoriski.

Parantavaa hoitoa ei ole, mutta potilaan oireita hoitamaan parhaalla mahdollisella tavalla. On tärkeää selvittää rakenteellisten poikkeavuuksien olemassaolo. Hampaiden, tuki- ja liikuntaelinten sekä näkö- ja kuuloaistin terveyttä on säännöllisesti seurattava. Mahdollisen astman ja epilepsian hoito on oireiden mukaista. Lapsen psykomotorisen kehityksen, oppimisen ja käyttäytymisen sekä mm. hygieniataitojen arviointi ja tukeminen ovat tärkeitä. Fysioterapia voi vaikuttaa myönteisesti esimerkiksi lapsen ensiaskelten ajankohtaan. Jatkuva ja mahdollisimman varhain aloitettu puheterapia on usein tarpeellista. Tunteiden ilmaisemisen opettelu on tärkeää, jotta pojat/miehet osaisivat paremmin ilmaista itseään ja esimerkiksi turhautumistaan. Myös sosiaalisten vihjeiden opettaminen voi parantaa vuorovaikutusta muiden ihmisten kanssa.

Murrosiän kehityksen seuranta on hyvä aloittaa pojan ollessa noin kymmenen vuoden ikäinen. Sukupuolielintenvajaatoimintaa ja siihen liittyviä joitakin piirteitä voidaan mahdollisesti hoitaa testosteronilisällä. Testosteroni on tärkeä mm. poikien/miesten lihasmassan ylläpidolle sekä luustoterveydelle, koska testosteronin riittämättömyys miehillä voi johtaa lihasmassan vähentymiseen sekä osteoporoosin eli luukadon kehittymiseen. Nuoruudesta lähtien vuosittain on hyvä seurata mm. painon kehittymistä ja ihonalaisen rasvakudoksen jakautumista kehossa sekä mahdollisen diabeteksen ja kilpirauhasen vajaatoiminnan ilmaantumista. Riittävä fyysinen aktiivisuus ja liikunta edistävät lihaksiston ja luuston kuntoa sekä ylläpitävät hyvää yleistä terveyttä ja aineenvaihduntaa.

Ennuste

Eliniänodote on normaali. Terveydentila sekä itsenäisen elämän aste vaihtelevat poikien/miesten välillä, joilla on 48XXYY-oireyhtymä. Hyvällä hoidolla ja tukitoimilla on merkittävä vaikutus koettuun elämänlaatuun.

Historia

Muldal ja Ockey kuvasivat 48,XXYY-oireyhtymän ensimmäisen kerran vuonna 1960.
Vaikka 48XXYY-oireyhtymää ja Klinefelterin oireyhtymää (47,XYY) verrataan usein toisiinsa, nykyisin ajatellaan, että nämä kaksi oireyhtymä muodostavat omat kokonaisuutensa.

Tukipalvelut

Harvinaiskeskus Noriosta voi tiedustella vertaistukea. Lue lisää vertaistuki-sivultamme.

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista. Lue lisää Keskustelutuki ja ohjaus -sivultamme tai soita 044 5765 439.

Facebookissa salainen Äksyt-ryhmä, johon pääsee ottamalla yhteyden Harvinaiskeskus Norioon.

Aiheesta muualla

Genetic and Rare Diseases Information Center (GARD): 48,XXYY syndrome
MedlinePlus: 48,XXYY syndrome
The Focus Foundation: X & Y Chromosomal Variations, 48,XXYY
The Association for X and Y Variations (AXYS): what is XXYY Syndrome

Lähteet

Orphanet: 48, XXYY syndrome
Rarechromo.org: XXYY syndrome