Perinnölliset ja perimästä johtuvat sairaudet/oireyhtymät

Mikä on perinnöllinen sairaus/oireyhtymä?

Perinnöllisistä sairauksista/oireyhtymistä puhuttaessa tarkoitetaan usein sairauksia/oireyhtymiä, jotka johtuvat yhdestä tai muutamasta perimään syntyneestä geneettisestä muutoksesta. Tämä geneettinen muutos voi käsittää yhden tai useamman yksittäisen geenin tai kromosomitason mutaation/mutaatioita. Joskus perinnöllisen sairauden/oireyhtymän taustalla voi olla edellä mainittujen yhdistelmiä. Kaikki perinnölliset sairaudet/oireyhtymät ovat harvinaisia, mutta osa niistä on äärimmäisen harvinaisia.

Monitekijäiset sairauksien syntyyn vaikuttavat nimensä mukaisesti useat eri tekijät. Monitekijäisten sairauksien perinnöllisyydestä voit halutessasi lukea lisää osiosta Monitekijäiset sairaudet.

Millainen perinnöllisten sairauksien/oireyhtymien geneettinen alkuperä voi olla?

Perinnöllisen sairauden/oireyhtymän aiheuttava geneettinen muutos voi olla peritty molemmilta vanhemmilta tai vain toiselta. Jos kummaltakaan vanhemmalta tai muilta lähisukulaisilta suvussa ei löydetä tähän sairauteen/oireyhtymään johtavaa geenimuutosta, mutaatio on täysin uusi sattumalta syntynyt nk. de novo-mutaatio. De novo-mutaatiot voivat periytyä seuraavaan sukupolveen, jos mutaatio on jälkeläisen sukusoluissa ja jälkeläinen lisääntyy.

Mitä alentunut penetranssi tarkoittaa?

Joskus perimässä oleva geenimutaatio ei aiheuta oireita tai aiheuttaa niitä vain vähän. Esimerkiksi jotkin vallitsevasti periytyvät sairaudet/oireyhtymät eivät aina ilmene kaikissa yksilöissä, vaikka heillä olisikin siihen johtava geneettinen muutos perimässään. Ilmiöstä käytetään termiä alentunut penetranssi eli ilmenemistodennäköisyys. Jos alentunut penetranssi on esimerkiksi 80 %, tällöin henkilöistä 20 %:lla ei ole varsinaisia oireita heidän perimässään olevasta geneettisestä muutoksestaan huolimatta. Alentunutta penetranssia on löydetty useista eri oireyhtymistä sekä henkilöiltä, joilla on periytyviin (rinta)syöpiin altistavat BRCA1– ja BRCA2-geenien mutaatiot perimässään.

Miksi saman perinnöllisen sairauden/oireyhtymän oireet voivat vaihdella yksilöstä toiseen?

Sama geneettinen muutos ei välttämättä johda samanlaiseen lopputulokseen kaikilla henkilöillä, joilla on ko. mutaatio perimässään. Samaan perinnölliseen sairauteen johtavat geenimuutokset voivat olla laadultaan ja määrältään vaihtelevia. Toisistaan eroava oirekirjo voi selittyä myös eri geenien yhteisvaikutuksista ja mm. eroavaisuuksista DNA:n ei-koodaavissa alueissa, joita eri yksilöillä on perimässään. Perimä ei ole läheskään aina yksiselitteinen. Se on enemmän kuin kaikkien osiensa summa, mihin myös tuntemattomilla tekijöillä on omat vaikutuksensa. Tämän vuoksi oireyhtymien oirekirjo ja oireiden laatu vaihtelevat. Asiasta on hyvä olla tietoinen myös lukiessaan oireyhtymäkohtaisia diagnoosikuvauksia.

Saatujen geenitestien tulokset eivät aina pysty ennustamaan potilaan/syntyvän lapsen oireiden kirjoa, vaikeusastetta ja millaiseksi oirekuva voi mahdollisesti kehittyä. Tavallisesti oirekuvat vaihtelevat huomattavasti yksilöiden välillä, usein silloinkin, kun he ovat saman perheen jäseniä tai muita sukulaisia keskenään.

Mitä autosomissa resessiivisesti periytyvän sairauden/oireyhtymän kantajuus tarkoittaa?

Kantajiksi kutsutaan henkilöitä, joilla on perimässään sairautta/oireyhtymää aiheuttava geneettinen muutos, mutta hän itse on oireeton tai lieväoireinen. Kantajuus harvinaiseen sairauteen voi olla peritty jommaltakummalta vanhemmalta, tai tämä perimänmuutos on voinut syntyä sattumalta uutena mutaationa isältä tai äidiltä perittyyn geeniin. Arvioidaan, että meistä jokainen kantaa perimässään noin 1-10 resessiivisen eli peittyvästi periytyvän sairauden/oireyhtymän geeniä. Kuitenkin vain harva sairastuu, koska autosomissa resessiivisesti periytyvä sairaus ilmenee vasta, kun yksilö perii vastaavalla tavalla mutatoituneen geenin molemmilta vanhemmiltaan. Koska molemmat vanhemmat ovat tässä tapauksessa terveitä (nk. heterotsygootteja), perheeseen syntyy usein täytenä yllätyksenä lapsi, jolla on autosomissa resessiivisesti periytyvä sairaus/oireyhtymä (ts. hän on homotsygootti kyseisen geenimuutoksen suhteen).

Mitä tarkoittaa translokaation kantajuus?

Henkilöä, jolla on tasapainoinen eli balansoitunut translokaatio perimässään, kutsutaan translokaation kantajaksi. Translokaation kantajat ovat useimmiten oireettomia. Tämä johtuu siitä, että tasapainoisessa translokaatiossa kaikki kromosomaalinen perimä on tallella, mutta joidenkin kromosomien osat ovat vain vaihtaneet paikkaa keskenään ilman, että paikanvaihdoksesta on aiheutunut haittaa. Translokaation kantajien perimän kokonaismäärässä ei ole siis tapahtunut muutoksia.

Joskus translokaation kantajuus voi kuitenkin johtaa useisiin keskenmenoihin tai jälkeläisen syntymiseen, jolla on epätasapainoinen eli balansoitumaton translokaatio perimässään. Tällöin lapsella voi olla esimerkiksi elinten kehityshäiriöitä ja/tai kehitysvamma. Kun syntyvä lapsi on oireeton, hän on perinyt vanhemman translokaation balansoituneena eli tasapainoisena translokaationa. Lapsi on siis samanlaisen translokaation kantaja kuin hänen isänsä tai äitinsä. (On äärimmäisen harvinaista, että lapsen molemmat vanhemmat olisivat translokaation kantajia.)

Lisää tietoa translokaatioista löydät sanoin ja kuvin osiosta Kromosomitason mutaatiot (kuvat 6-8).

Mitä X-kromosomaalisen sairauden/oireyhtymän kantajuus tarkoittaa?

Vain tytöt/naiset voivat kantaa perimässään X-kromosomissa periytyvää geenimutaatiota sairastumatta välttämättä kyseiseen sairauteen/oireyhtymään itse tai vain hyvin lievin oirein. Miehillä X-kromosomaalinen sairaus/oireyhtymä ilmenee, jos heidän perimänsä ainoassa X-kromosomissa on patogeeninen mutaatio. Tämän vuoksi miehet eivät voi olla X-kromosomaalisten sairauksien/oireyhtymien kantajia. (Poikkeuksen tähän tuo ainoastaan fragiili-X oireyhtymän esimutaatiota perimässään kantavat miehet.) Tavallisesti miehet eivät voi myöskään siirtää oireyhtymää aiheuttavaa geenimutaatiota pojilleen, koska pojat perivät ainoan X-kromosominsa vain äidiltään (ks. Kromosomit-osio; kuva 5). Sen sijaan mies, jolla on X-kromosominen sairaus/oireyhtymä, siirtää aina geenimuutoksensa tyttärelleen, josta tulee tätä kautta ko. sairauden/oireyhtymän kantaja.

Nainen, jolla on perimässään X-kromosomisen geenin mutaatio, on siis itse usein oireeton tai lieväoireinen. Hän voi kuitenkin saada 25 %:n todennäköisyydellä pojan, joka sairastuu X-kromosomaaliseen sairauteen/oireyhtymään, 25 %:n todennäköisyydellä tyttären, jolla on sama perimän muutos kuin hänellä itsellään (ts. tytär on kantaja) ja 25 %:n todennäköisyydellä äiti saa tyttären tai 25 %:n todennäköisyydellä pojan, joilla ei ole kyseistä geenimutaatiota lainkaan perimässään. Jokaisen raskauden kohdalla sairauden/oireyhtymän toistumistodennäköisyydet ovat samat ts. perheeseen voi syntyä useampi lapsi, joka on kantaja, sairas tai terve.

Joissain harvinaisissa tapauksissa naisilla esiintyy X-kromosomaalisen sairauden/oireyhtymän oireita. Tällöin oireet ovat usein lievemmät kuin miehillä. Biologiset ilmiöt, jotka selittävät naisen oireita ovat X-kromosomin inaktivaatio ja X-kromosomin vinoutunut inaktivaatio. Näistä perimän prosesseista voit halutessasi lukea lisää osiosta Tunnetuimmat epätyypilliset periytymistavat.

Miten perinnölliset sairaudet ovat maantieteellisesti jakautuneet?

Perinnöllisten sairauksien kirjo voi olla maantieteellisesti yleisempää tai harvinaisempaa tietyillä alueilla kuin toisilla. Esimerkiksi suomalaiseen tautiperintöön kuuluu lähes 40 harvinaista sairautta, jotka ovat meillä yleisempiä kuin muualla maailmassa. Lisäksi suomalaisen tautiperinnön sairauksilla on omat alueelliset keskittymänsä maamme rajojen sisäpuolella.

Harvinaiskeskus Norio tarjoaa kaikille valtakunnallista ja ilmaista neuvontaa perinnöllisyyteen ja harvinaisiin sairauksiin liittyvissä asioissa. Lisää tietoa perinnöllisyyshoitajan palveluistamme löydät sivuiltamme kohdasta Keskustelutuki ja ohjaus.

Takaisin sisällysluetteloon.

Päivitetty helmikuussa 2022.