Varsovan oireyhtymä

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Harvinaiskeskus Norio 23.1.2023

ORPHA: 280558
OMIM: 613398

Avainsanat: Warsaw syndrome, WABS

Lyhyesti

Eräs suomennos ”Warsaw-breakage syndrome”- tai ”Warsaw syndrome-oireyhtymälle on Varsovan oireyhtymä. Käytämme tässä diagnoosikuvauksessa tätä suomennosta. Ensimmäisessä englanninkielisessä alkuperäisjulkaisussa oireyhtymä nimettiin Warsaw breakage-syndroomaksi, jossa ”breakage”-sana viittaa DNA-katkoksiin. Vuodesta 2018 alkaen oireyhtymästä on suositeltu käyttämään englanniksi nimitystä Warsaw-syndrome.

Varsovan oireyhtymässä DNA-katkokset johtavat sikiöaikana alkavaan hitaaseen kasvuun, mikrokefaliaan eli tavanomaista pienempään päänympärykseen sekä lievästä vaikeaan kehitysvammaisuuteen. Usein oireyhtymään liittyy sensorineuraalinen huonokuuloisuus ja sisäkorvan simpukan rakennepoikkeavuus. Oireyhtymään liittyy tiettyjä ulkonäköpiirteitä ja oirekuvassa voi ilmetä luustomuutoksia, sydämen rakennepoikkeavuutta, ihon pigmenttimuutoksia ja toistuvia infektioita. Koska tämän harvinaissairauden oireet vaihtelevat yksilöllisesti, kaikkia oireita ei välttämättä ilmene kaikilla, joilla tämä oireyhtymä on. Vastaavasti oireyhtymään voi liittyä myös joitakin muita piirteitä, joita tässä diagnoosikuvauksessa ei ole mainittu.

Oireet ja löydökset

Kolme Varsovan-oireyhtymän tyypillistä oiretta ovat jo ennen syntymää alkanut hidaskasvuisuus, mikrokefalia ja huonokuuloisuus, joka johtuu sisäkorvan kuulohermon vauriosta. Lapsen puheenkehityksen viive on ilmeinen ja yleinen. Liikkumisen perustaidot ja hienomotoriikka saavutetaan tavanomaisessa aikataulussa, vaikkakin joillakin kehitys voi olla viiveinen.

Ulkonäköpiirteisiin voivat kuulua mm. pitkänomaiset kasvot, lyhyt kaula ja nenä sekä pienet sieraimet, poikkeavan muotoiset korvat, pieni alaleuka ja silmän sisäkulmia osittain peittävät ihopoimut, niin kutsutut epikantus-poimut.

Kehitysvammaisuuden taso vaihtelee lievästä keskivaikeaan.

Ihon pigmenttimuutokset ja virtsa- ja sukupuolielinten rakennepoikkeavuudet ovat mahdollisia. Joillakin voi olla myös luustomuutoksia esimerkiksi raajoissa ja sydämen rakennepoikkeavuutta

Syy ja perinnöllisyys

Varsovan oireyhtymä johtuu kromosomissa 12 (12p11) olevasta DDX11-geenin mutaatiosta. DDX11-geeni tarvitaan, jotta elimistössä on erästä DNA-helikaasia, ChlR1:tä. DNA-helikaasit ovat entsyymejä, jotka oikovat DNA:ssa olevaa kaksoiskierteistä rakennetta, jotta perimän geenejä pystytään lukemaan ja valmistamaan niistä geenituotteita. Lisäksi DNA:n kaksoiskierteen avaaminen on välttämätöntä, jotta koko perimä kopioituisi oikein tytärsoluille solunjakautumisen aikana. Ilman toimivaa DDX11-geeniä, ChlR1-entsyymin toiminta on merkittävästi vähentynyt tai sitä ei ole lainkaan. Tämän vuoksi jakautuviin soluihin kertyy DNA-vaurioita, kuten DNA-katkoksia, jotka aiheuttavat Varsovan oireyhtymässä ilmenevät oireet. Riski DNA-vaurioista johtuvaan syöpään on epäselvä ja tarvitsee siten lisää tutkimustietoa.

Varsovan oireyhtymä periytyy autosomissa resessiivisesti eli peittyvästi. Tämä tarkoittaa sitä, että lapsen molemmissa, isältä ja äidiltä perityissä, DDX11-geeneissä on oltava oireyhtymää aiheuttava mutaatio, jotta lapsella ilmenee Varsovan oireyhtymä. Useimmissa tapauksissa lapsen molemmat vanhemmat kantavat tietämättään perimässään DDX11-geenin mutaatiota. Kantajilla on perimässään yksi toimiva kopio DDX11-geenistä, ja siksi he ovat oireettomia tai lieväoireisia.

Oireyhtymän toistumistodennäköisyys kaikissa seuraavissa raskauksissa vanhemmilla, joista molemmat kantavat DDX11-geenin mutaatiota perimässään, on 25 %. Todennäköisyys, että lapsi on kantaja ja hänellä on perimässään vain toisessa DDX11-geenissä mutaatio, on 50 %. Lapsen todennäköisyys siihen, ettei hänellä ole DDX11-geeniparissaan lainkaan mutaatiota on 25 %. Nämä periytymistodennäköisyydet ovat siis samat jokaisessa raskaudessa.

Perhe voi halutessaan keskustella perinnöllisyysneuvonnassa oireyhtymän toistumistodennäköisyydestä jo ennen seuraavaa mahdollista raskautta. Harvinaiskeskus Norion sivuilta löytyy tietoa myös perhesuunnittelusta, tilanteissa, joissa perheessä on mahdollisesti kohonnut todennäköisyys johonkin harvinaissairauteen: Perhesuunnittelu ja raskaus. Kaikista näistä aiheista voi myös keskustella ilman lähetettä ja veloituksetta Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajan kanssa. Yhteystiedot keskustelutukeen ja neuvontaan löydät tämän julkaisun lopusta.

Yleisyys

Varsovan oireyhtymän yleisyydeksi on arvioitu alle 1 henkilö miljoonaa elävänä syntynyttä vastasyntynyttä kohden ( <1: 1 000 000). Lääketieteellinen kirjallisuus on kuvannut tähän mennessä lähes kaksikymmentä henkilöä, joilla oireyhtymä on.

Diagnoosi ja hoito

Erotusdiagnoosissa on otettava huomioon mm. seuraavat oireyhtymät; Bloomin oireyhtymä, Cornelia de Langen oireyhtymä, Fanconin anemia, Nijmegenin oireyhtymä (eng. Nijmegen breakage syndrome), Robertsin oireyhtymä ja Xeroderma pigmentosum.

Varsovan oireyhtymän kolme keskeisintä kliinistä löydöstä ovat siis mikrokefalia, hidas kasvu ja sensorineuraalinen huonokuuloisuus. Laboratoriokokeilla voidaan havaita tavanomaista voimakkaampaa perimän epästabiilisuutta eli epävakautta, vaikkakaan testi ei ole diagnostinen. Esimerkiksi verinäytteestä eristettyjen lymfosyyttien eli imusolujen käsittely DNA:ta vaurioittavilla kemikaaleilla saa aikaan runsaasti kromosomikatkoksia.

Diagnoosin vahvistaa tai poissulkee geenitutkimustulos, joka on yhtenevä oireiden kanssa.

Varsovan oireyhtymää ei voi parantaa, mutta sitä voidaan hoitaa. Hoito on yksilöllistä ja oireiden mukaista. Syömistä ja kasvua voidaan edistää lisäravintovalmisteilla tai tarvittaessa asentamalla lapselle ravitsemusletku. Kuuloaistimusta voidaan yrittää parantaa sisäkorvaistutteen tai muiden kuuloapuvälineiden avulla. Kommunikaatiotaitojen tukemiseksi lapselle voidaan opettaa kuvakommunikaatiota ja/tai apuviittomia. Lisäksi puhe- ja kuuloterapia sekä huonokuuloisille suunnitellut oppimisympäristöt auttavat lasta saavuttamaan oman kehityskapasiteettinsa. Mahdollisten rakennepoikkeavuuksien kirurgisen hoitotarpeen määrittelevät alan erikoislääkärit. Kasvun ja puheen kehityksen seuranta ja jatkuva oppimistarpeiden kartoitus ovat myös tärkeitä lapsen kehityksen tukemiseksi.

Ennuste

Lääketieteellisissä julkaisuissa ei ole tietoa lyhentääkö oireyhtymä eliniän odotetta vai ei.

Historia

Van der Leij kuvasi tutkimuskollegoineen oireyhtymän ensikerran vuonna 2010. Oireyhtymän nimi juontaa Varsovan kaupunkiin, jossa ensimmäinen potilas tutkittiin. Vuonna 2018 Alkhunaizi kollegoineen ehdotti, että oireyhtymästä käytettäisiin nimitystä ”Warsaw syndrome”, koska kromosomikatkoksien määrä vaihtelee yksilöllisesti, eikä sitä siksi voida käyttää diagnostisena kriteerinä.

Kokemustietoa

Onko sinulla omakohtaista kokemusta tästä diagnoosista? Keräämme kokemustietotarinoita, ja sinäkin voit osallistua. Lue lisää Kokemustietoa-sivulta.

Tukipalvelut

Harvinaiskeskus Noriosta voi tiedustella vertaistukea. Lue lisää Vertaistuki-sivultamme.

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista. Lue lisää Keskustelutuki ja ohjaus -sivultamme tai soita 044 5765 439.

Facebookista löytyy hakusanalla ”Warsaw syndrome” tai ”Warsaw Breakage Syndrome” englanninkielisiä keskusteluryhmiä läheisille, joita oireyhtymä koskettaa. Jäseneksi ryhmiin pääsee pyytämällä ryhmien jäsenyyttä.

Aiheesta muualla

Genetic and Rare Diseases Information Center (GARD): Warsaw breakage syndrome
MedlinePlus: Warsaw breakage syndrome

Lähteet

Orphanet: Warsaw breakage syndrome
Online Mendelian Inheritance in Man (OMIM): Warsaw breakage syndrome; WABS
GeneReviews®: Warsaw syndrome

Julkaistu ensimmäisen kerran Harvinaiskeskus Norion sivuilla 23.1.2023