Rettin oireyhtymä

Rettin oireyhtymä on yksi yleisimmistä tytöillä/naisilla ilmenevistä neurologisista oireyhtymistä, joihin liittyy kehitysvamma. Oireyhtymässä ilmenee neljä eri jaksoa, joiden aikana tapahtuu selviä muutoksia henkilön oireissa.

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Harvinaiskeskus Norio 19.7.2022

ORPHA:778
ICD-10: F84.2
OMIM: 312750

Avainsanat: Rett-syndrome, RTT

Lyhyesti

Rettin oireyhtymä on neurologinen oireyhtymä, joka koskettaa lähes yksinomaan naissukupuolta. Se on yksi yleisimmistä naisilla ilmenevistä monivammaisuutta aiheuttavista oireyhtymistä. Lasten neurologinen kehitys pysähtyy noin vuoden iässä, jolloin opituissa taidoissa alkaa ilmenee taantumaa. Lapsi on usein pienikokoinen ja hänellä on mm. hengityksen säätelyhäiriöitä, autistisia piirteitä sekä käsien stereotyyppistä liikehdintää. Rettin oireyhtymään liittyy taantuman ja uudelleen oppimisen jaksoja. Klassisen Rettin oireyhtymän lisäksi Rettin oireyhtymästä tunnetaan myös epätyypillisiä muotoja. Ne ovat oirekuvaltaan samankaltaisia, mutta oireiden ilmenemisajankohdassa ja vaikeusasteessa voi olla vaihtelua.

Oireet ja löydökset

Rettin oireyhtymä ollaan perinteisesti jaoteltu neljään eri vaiheeseen: varhaisvaiheeseen, nopean taantumisen jaksoon, tasannevaiheeseen sekä myöhäiseen liikunnallisten kykyjen heikkenemiseen.

Lapset, joilla on Rettin oireyhtymä, kehittyvät vauvaiässä lähes normaalisti. Klassisessa Rettin oireyhtymän muodossa ensioireet puhkeavat 6-18 kuukauden iässä (vaihe 1), jolloin kehitys ja pään kasvu alkavat vähitellen hidastua. Psykomotorinen kehitys taantuu, autistiset piirteet ilmaantuvat ja käsien tarkoituksenmukaiset liikkeet korvautuvat tahattomina, kudontaa muistuttavina, liikkeinä.

Nopean taantuman aikana (vaihe 2) osa siihen mennessä opituista taidoista häviävät osittain tai kokonaan. Kaikki lapset eivät esimerkiksi ennätä oppia puhumaan tai kävelemään ennen ensimmäistä taantumakauttaan. Myös käsien ja sanojen käyttäminen vaikeutuu. Vaihe kaksi ajoittuu 1-4 ikävuoden tienoille ja kestää usein muutamista viikoista kuukausiin.

Taantuma pysähtyy noin neljän vuoden iässä (vaihe 3), jolloin uudelleen oppiminen voi alkaa. Kolmas vaihe oireyhtymän kliinisessä oirekuvassa ajoittuu useimmiten 2-10 ikävuoden tienoille ja voi kestää useita vuosia. Myöhemmin taantuma- ja edistymiskausia esiintyy sykleittäin, mutta ne eivät ole yhtä voimakkaita kuin varhaislapsuudessa esiintynyt vaihe 2.

Liikuntakyvyn voimakas heikkeneminen aloittaa 4. vaiheen, joka voi kestää vuosista vuosikymmeniin. Tässä vaiheessa skolioosi eli selkärangan sivuttainen vinouma, lihasten heikkeneminen ja lisääntynyt lihasjäykkyys eli spastisuus sekä kävelykyky katoavat. Kommunikaatio- ja kädentaidot eivät tässä vaiheessa yleensä heikkene.

Jatkuvalla, koko elämän kestävällä, kuntoutuksella on suuri merkitys taitojen säilymiseksi ja ylläpitämiseksi. Esimerkiksi noin 80 % lapsista, joilla on Rettin oireyhtymä, menettää itsenäisen kävelykykynsä oireyhtymän edetessä. Kävelykyvyn menettäminen kestää noin 65 %:ssa tapauksissa alle viikon, kun taas joillakin kävelykyky voi olla kadoksissa yli puoli vuotta. Kävelytaito palautuu usein spontaanisti, ja fysioterapia usein edistää kävelytaidon palautumista. Kaikissa tunnetuissa tapauksissa kävelytaidon menetykselle löydetään jokin ortopedinen, neurologinen, fysiologinen, tunne-elämään, aisteihin tai esimerkiksi lääkitykseen liittyvä syy. Jos mahdollista, kävelytaidon menetyksen aiheuttamaa syy voidaan yrittää poistaa kävelykyvyn palauttamiseksi. Kaikilla kävelytaito ei erilaisista toimista huolimatta kuitenkaan palaudu. Tämä voi johtua siirtymisestä oireyhtymän nk. neljänteen vaiheeseen, joka käsittää myöhäisen liikuntakyvyn heikkenemisen.

Rettin oireyhtymän piirtesiin liittyy hidas pituuskasvu ja painon kehittyminen (85 % – 90 % tapauksista). Kasvunviivästymän ja laihtumisen taustalla voivat olla suun ja ruokatorven motorisen koordinaation vaikeudet sekä refluksi, jotka vaikeuttavat syömistä. Virtsarakon toimintapulmat ja ummetus ovat yleisiä. Skolioosi ilmenee 80 %:lla 25-ikävuoteen mennessä. Oireyhtymään liittyy osteopeniaa eli alentunutta luuntiheyttä (n. 74 % tapauksista) tai osteoporoosia eli luukatoa. Puolella todetaan epilepsia. Heistä 36 %:lla epilepsia on vaikeahoitoinen.

Pääoireiden lisäksi Rettin oireyhtymään voi kuulua valveillaoloaikana poikkeavaa hengityksen säätelyä, jota kuvaavat hengittämättömyyden ja tiheän hengityksen jaksot. Valveillaoloaikana voi ilmetä myös hampaiden narskuttelua. Unihäiriöt ovat yleisiä. Ensimmäisen ikävuoden lopulla voi esiintyä myös tahatonta naurua, kirkumista ja/tai lohdutonta itkua. Myös erilaiset muut käyttäytymiseen liittyvät poikkeavuudet ja pulmat ovat osa Rettin oireyhtymää, kuten ADHD:n eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön kaltaiset oireet ja autistiset piirteet.

Usein Rettin oireyhtymään liittyy tavallista korkeampi kipukynnys ja henkilöillä voi olla kylmät jalat ja kädet. Sydänfilmissä eli elektrokardiografiassa (EKG:ssä) todetaan usein pitkittyneet QT-välit ja T-aallon poikkeavuudet.

Vaikka Rettin oireyhtymässä puheen tuottaminen on vaikeaa tai se ei onnistu lainkaan, vuorovaikutus toisten ihmisten kanssa on tärkeää henkilöille, joilla on Rettin oireyhtymä: he ovat luonteeltaan sosiaalisia ja seuraavat mielellään mitä ympäristössä tapahtuu. Esimerkiksi lapsia ja nuoria kiinnostavat samat asiat kuin heidän ikätovereitaan, kuten esimerkiksi elokuvat, musiikki, meikkaus, kirjat, shoppailu ja vaatteet. Heidän kanssaan voi jutella normaalia ikätasoa vastaavalla tavalla. Kommunikaation apuna voidaan käyttää erilaisia kuvakortteja, tietokoneohjelmia sekä katse-avusteista kommunikaatiota. Musiikki- ja toimintaterapia ovat mahdollisia. Lasten ja nuorten kohtaamiseen ja sujuvaan kommunikaatioon on saatavilla vinkkejä mm. Rett Finland ry:n ja Kehitysvammaisten Tukiliiton kautta.

Rettin oireyhtymässä voidaan harrastaa eri liikuntamuotoja lähes normaalisti eri apuvälineiden ansiosta, joita voi tiedustella mm. MALIKE:sta.

Suurin osa lapsista ja nuorista, joilla on Rettin oireyhtymä, opiskelee erityisluokilla koulussa, ja osallistuminen yleisopetukseen voi myös joissakin tapauksissa olla mahdollista henkilökohtaisen avustajan turvin. Usein nuoret voivat osallistua työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaan koulutukseen. Oppimista on tuettava läpi elämän.

Syy ja perinnöllisyys

Oireyhtymä aiheutuu noin 90 %:lla MECP2-geenin mutaatiosta X-kromosomissa (Xq28). MECP2-geeni näyttäisi ohjaavan tiettyjen geenien ilmenemistä hermosoluissa, jotka ovat tärkeitä hermosolujen synaptisten yhteyksien kehittymiseksi ja ylläpitämiseksi aivoissa. Erilaisia MECP2-geenin mutaatiota on tunnetaan satoja. Hiljattain on myös kuvattu tapauksia, joissa oireet muistuttavat Rettin oireyhtymää. Näissä tapauksissa geenimutaatiot ovat kohdistuneet CDKL5– ja  NTNG1 (Netrin G1)-geeneihin.

Rettin oireyhtymä johtuu lähes aina (99,5 % tapauksista) biologisesti sattumalta syntyneestä ja uudesta de novo-mutaatiosta. Oireyhtymän taustalla voi olla myös vanhempien sukusolumosaikismi, josta halutessasi voit lukea lisää Harvinaiskeskus Norion sivuilta kohdasta 70 kysymystä ja vastausta perimästä ja perinnöllisyydestä: Mosaikismi. Rettin oireyhtymä periytyy siis hyvin harvoin. Niissä harvinaisissa tapauksissa, joissa oireyhtymä on periytynyt, oireyhtymä on periytynyt X-kromosomissa dominantisti eli vallitsevasti. Periytyvyyden mekanismit eivät kuitenkaan ole täysin selvillä. Esimerkiksi X-kromosomin vinoutunut inaktivaatio voi vaikuttaa oireyhtymän ilmenemiseen. Tästä lisätietoa löydät Harvinaiskeskus Norion sivuilta kohdasta: Tunnetuimmat epätyypilliset periytymistavat. Rettin oireyhtymän uusiutumisriski perheen sisaruksilla on noin 1 %:n luokkaa.

Yleisyys

Oireyhtymän kansainvälinen yleisyys on ollut eri arvioiden mukaan 1:10 000 – 1:15 000 syntyvää tyttöä kohti. Suomessa arvioidaan olevan noin 50-100 lasta, nuorta ja/tai aikuista, joilla on Rettin oireyhtymä. Rettin oireyhtymä ilmenee pääasiassa naissukupuolella. Muutamia miessukupuolenedustajia, joilla on Rettin oireyhtymä, on kuitenkin kuvattu lääketieteellisissä julkaisuissa.

Diagnoosi ja hoito

Diagnoosi perustuu kliiniseen tutkimukseen ja diagnostisiin kriteereihin. Geenitesti vahvistaa tai poissulkee diagnoosin.

Erotusdiagnostiikassa on otettava huomioon mm. autismi, Angelmanin oireyhtymä, kaihi, retinopatia eli verkkokalvon sairaus, mahdollisten syntymää ennen ja jälkeen tapahtuneiden aivovaurioiden historia, synnynnäiset aineenvaihduntasairaudet ja hermostonrappeumataudit sekä hermoston vauriot, jotka ovat syntyneet pään traumasta tai infektioista.

Hoito on oireiden mukaista ja se pyrkii tukemaan yksilön jo olemassa olevia taitoja. Moniammatillinen osaaminen takaa parhaan tuloksen. Perheiden psykososiaalinen auttaminen ja uusien kommunikaatiotaitojen opettaminen on tärkeää. Skolioosin ja spastisuuden eli lisääntyneen lihasjänteyden tai nk. raajajäykkyyden kehittymiseen on kiinnitettävä huomiota, ja esimerkiksi fysioterapian avulla pyritään estämään mm. virheasentojen syntyminen sekä ylläpitämään jo olemassa olevaa liikuntakykyä. Lääkityksellä voidaan usein hoitaa epilepsiaa, stereotyyppisiä liikkeitä sekä uni- ja hengityshäiriötä. Lääkityksessä on tärkeä pyrkiä välttämään lääkeaineita, jotka pidentävät EKG:ss näkyvää QT-väliä.

Ennuste

Rettin oireyhtymän kliininen oirekuva kehittyy useiden vuosien aikana ja yksilölliset erot ovat suuria. Oireyhtymään liittyy kohonnut riski äkillisiin ja hengenvaarallisiin sydämen rytmihäiriöihin, joille ovat tyypillisiä pitkät QT-ajat EKG:ssä. Usein aikuisikä kuitenkin saavutetaan. Lyhentyneen eliniän syynä voivat olla sydän- ja hengitysperäiset syyt. Epätyypillisessä Rettin oireyhtymässä elinikä yltää yli 70 %:lla tapauksista noin 45-ikävuoteen.

Historia

Andreas Rett kuvasi oireiston vuonna 1966.

Huomioitavaa

MECP2-duplikaatio-oireyhtymä johtuu MECP2-geenin kahdentumisesta X-kromosomissa. Se siis johtuu mutaatiosta, josta seuraa MECP2-geenin ylimäärä perimässä. Rettin oireyhtymän selittää MECP2-geenin muun tyyppiset mutaatiot.

Kokemustietoa

Kokemustietoa tästä oireyhtymästä löydät Harvinaiskeskus Norion sivuilta täältä.

Tukipalvelut

Harvinaiskeskus Noriosta voi tiedustella vertaistukea. Lue lisää vertaistuki-sivultamme.

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista. Lue lisää Keskustelutuki ja ohjaus -sivultamme tai soita 044 5765 439.

Rett ry

Facebookista löytyy hakusanalla ”Rett Finland” suljettu keskusteluryhmä niille läheisille, joita oireyhtymä koskettaa. Jäseneksi ryhmään pääsee pyytämällä ryhmän jäsenyyttä.

Aiheesta muualla

Kehitysvammaisten Tukiliitto (2013): Rett-oireyhtymä, Kommunikaatio-opas
MALIKE – Matkalla, Liikkeelle, Keskelle Elämää
Socialstryrelsen: Retts syndrom
Nationellt Center for Rett Syndrom & närliggande diagnoser

Rett syndrome Europe

ERN-ITHACA – European Reference Network for Rare Malformation Syndromes, Intellectual and Other Neurodevelopmental Disorders

ERN-ITHACA: Patient journey (created by patients themselves): Rett syndrome, Williams Syndrome, Prader Willi Syndrome, Spida Bifida, Pitt-Hokins Syndrome

Gillian S. Townend, Theresa E. Bartolotta, Anna Urbanowicz, Helena Wandin, Leopold M.G. Curfs. Rett Syndrome Communication Guidelines: A handbook for therapists, educators and families. (2020).

Lähteet

Orphanet: Rett syndrome
Online Mendelian Inheritance in Man (OMIM): Rett-syndrome; RTT
National Organization for Rare Disorders (NORD): Rett syndrome
GeneReviews®: MECP2 Disorders

Rett ry: Rettin oireyhtymä, Rett-esite

Jeffrey L. Neul et al. Revised diagnostic criteria for Rett Syndrome, typical and variant forms. Annals of Neurology 2010; 68: 944-950.

Julkaistu ensimmäisen kerran Harvinaiskeskus Norion sivuilla 16.3.2016.