PURA-oireyhtymä

PURA-oireyhtymä on vasta hiljattain kuvattu erittäin harvinainen kehitysvammaoireyhtymä, johon liittyy moninaisia oireita eri puolilla kehoa.

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Harvinaiskeskus Norio 19.1.2022

ORPHA:438213
ICD-10: G40.4
OMIM: 616158

Avainsanat: PURA, Purine-rich element binding protein A, PURA-related severe neonatal hypotonia-seizures-encephalopathy syndrome

Lyhyesti

PURA-oireyhtymälle ovat tyypillisiä vaikea kehitysvammaisuus, epilepsia sekä vastasyntyneiden hypotonia eli alentunut lihasjänteys, joka johtaa mm. syömisvaikeuksiin. Näiden pääoireiden lisäksi PURA-oireyhtymään liittyy hyvin usein myös mm. hengitysvaikeuksia, hypotermiaa eli alilämpöisyyttä, hypersomniaa eli liikaunisuutta sekä ongelmia mahan ja suoliston sekä silmien toiminnoissa. Lisäksi oireisiin voi kuulua endokriinisiä eli hormonitoimintaan ja aineenvaihduntaan liittyviä häiriöitä. Kasvonpiirteissä on havaittavissa vähäistä epämuodostumaa.

Oireet ja löydökset

Seuraavat löydökset perustuvat 32 potilaaseen, jolla on PURA-oireyhtymä; yli puolet vauvoista (56 %) oli syntyneet raskausviikon 41 jälkeen. Vastasyntyneet olivat hypotonisia eli heillä oli alentunut lihasjänteys, joka johti syömisvaikeuksiin (81 %). Apneat eli hengityskatkokset sekä synnynnäinen hypoventilaatio eli hengityksen hitaus olivat tyypillisiä 48 %:ssa tapauksista. Vastasyntyneille annettiin sairaalassa usein lisähappea ja heitä avustettiin syömisessä. Reilu kolmannes (37 %) oli alilämpöisiä ja vauvoilla esiintyi liikaunisuutta. Säikkymisrefleksi oli monella vauvalla tavallista herkempi.

Kehitysvammaisuuden taso oli lievää tai keskivaikeaa. Siihen liittyi vaikeat viiveet puheen ja motoriikan eli liikkeiden perustaitojen oppimisessa. Useimmat eivät oppineet puhumaan (91 % tapauksista; 29/32 henkilöä), mutta he ymmärsivät puhetta ja elekieltä paremmin kuin osasivat ilmaista itseään sanallisesti. Myös lyhyiden ohjeiden noudattaminen onnistui.

Ne, jotka oppivat kävelemään, ottivat ensiaskeleensa 28 kuukauden ja 7 ikävuoden välisenä aikana. Motorisiin taitoihin lukeutuu monia erityispiirteitä, jotka vaihtelevat potilaiden välillä. Liikehäiriöihin voivat lukeutua mm. dystonia ja korea-liikkeet.

Aivokuvauksessa on todettavissa poikkeavuutta aivokurkiaisen rakenteessa sekä myeliinisaatiossa eli hermosolujen ympärillä olevan valkoisen aineen koostumuksessa. Puolella oli epilepsia. Epilepsiatyypit vaihtelivat yksilöittäin, kuten myös ensimmäisten epilepsiakohtausten ilmaantumisajankohta. Suurimmalla osalla ensimmäiset epilepsiakohtaukset ilmenivät 2-4 vuoden iässä. Osalla epilepsiakohtaukset haittasivat opittujen taitojen säilymistä.

Syy ja perinnöllisyys

Oireyhtymän geenimuutos on paikallistettu kromosomiin 5 (5q31.2-5q31.3). Kyseisellä kromosomialueella sijaitsee PURA (purine-rich element binding protein A)  geeni, jonka puutteellisen toiminnan ajatellaan aiheuttavan PURA-oireyhtymälle tyypilliset hermoston kehityksen ja toiminnan haasteet. PURA-geenin tuote osallistuu mm. perimäaineksen eli DNA:n käytön säätelyyn, kuten DNA:n kahdentumiseen, transkriptioon eli lähetti-RNA:n (mRNA:n) valmistamiseen, mRNA:n kuljetukseen sekä DNA:n korjaamiseen. Eläinkokeet ovat osoittaneet, että PURA-geenin mutaatiot johtavat samankaltaisiin oireisiin koe-eläimissä kuin ihmisissä. Ihmisillä PURA-geenin mutaatiotyyppejä on löydetty useita, eivätkä ne aina korreloi oirekirjoon tai oirekirjon vaikeusasteeseen.

Oireyhtymä periytyy autosomissa dominantisti eli vallitsevasti. Toisin sanoen vain toisen PURA-geenin mutaatio riittää aikaan saamaan PURA-oireyhtymän kehittymisen kohdussa. Useimmiten aikaisempaa sukuhistoriaa suvussa ei esiinny, joten kyse on uudesta ja sattumalta syntyneestä nk. de novo-mutaatiosta. Tällöin vanhemmilta ei löydy PURA-geenin mutaatiota perimästään. Mutaatioiden syntyyn ei voi vaikuttaa, eivätkä ne ole kenenkään syytä.

Yleisyys

Ainakin 70 potilasta on kuvattu lääketieteellisessä kirjallisuudessa. PURA-oireyhtymätapauksien ajatellaan käsittävän vähemmän kuin yhden prosentin kaikista kehitysvammaoireyhtymätapauksista.

Diagnoosi ja hoito

Kliinisesti PURA-oireyhtymää on vaikea tunnistaa. Erotusdiagnostiikassa on huomioitava mm. Prader-Willin oireyhtymä, ääreishermoston hermo-lihassairaudet, kuten spinaalinen lihasatrofia SMA (spinal muscular atrophy), Rettin ja Angelmanin oireyhtymät sekä myotoninen dystrofia. Geenitutkimus vahvistaa tai poissulkee oireyhtymädiagnoosin asettamisen.

Oireyhtymään ei ole parantavaa hoitoa, mutta sen monia oireita voidaan lievittää neurologien, silmälääkärien, endokrinologien, ortopedisten kirurgien ja lastenlääkärien ammattitaidoilla. Epilepsia on usein vaikeimmin hallittavissa. Jos epilepsiakohtauksia ei saada hyvään hoitotasapainoon, kohtaukset voivat viivästyttää tai estää kehityksen virstanpylväiden saavuttamisen.

Historia

PURA-oireyhtymä on hiljattain kuvattu harvinaissairaus; ensimmäinen lääketieteellinen julkaisu tehtiin vuonna 2014.

Kokemustietoa

Kokemustietoa tästä oireyhtymästä löydät Tukiliiton sivuilta täältä.

Tukipalvelut

Harvinaiskeskus Noriosta voi tiedustella vertaistukea. Lue lisää vertaistuki-sivultamme.

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista. Lue lisää Keskustelutuki ja ohjaus -sivultamme tai soita 044 5765 439.

Facebookista löytyy hakusanalla ”PURA” suljettu englanninkielinen keskusteluryhmä, ”Parents of PURA Syndrome (POPS)”, niille läheisille, joita oireyhtymä koskettaa. Jäseneksi ryhmään pääsee pyytämällä ryhmän jäsenyyttä.

Aiheesta muualla

Unique: PURA and 5q31.3 deletion syndrome
Patientworthy: How to Find Joy in Daily Life with PURA Syndrome
PURA Syndrome Foundation

Lähteet

Orphanet: PURA-related severe neonatal hypotonia-seizures-encephalopathy syndrome

Margot R. F. Reijnders, Robert Janowski, Mohsan Alvi et al. PURA syndrome: clinical delineation and genotypephenotype study in 32 individuals with review of published literature Journal of Medical Genetics (2018); 55:104–113). DOI: 10.1136/jmedgenet-2017-104946.