Proudin oireyhtymä

Proudin oireyhtymä ilmenee pääasiassa pojilla/miehillä sen X-kromosomaalisen periytymistapansa vuoksi. Oireyhtymälle tyypillistä on mm. kehitysvammaisuus, virtsa- ja sukupuolielinten rakennepoikkeavuudet ja erilaiset lihasoireet.

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Harvinaiskeskus Norio 19.1.2022

Avainsanat: Proud-Levine-Carpenter syndrome, Corpus callosum agenesis-abnormal genitalia syndrome, ACC-abnormal genitalia syndrome, Microcephaly-corpus callosum agenesis-abnormal genitalia syndrome

Lyhyesti

Proudin oireyhtymä on harvinainen oireyhtymä, joka on luokiteltu ARX-geenin mutaatiosta johtuvien oireyhtymien kirjoon. Usein lapsen poikkeava kehitys voidaan havaita jo raskauden aikaisissa tutkimuksissa. Oireyhtymän tyyppioireita ovat virtsa- ja sukupuolielinten poikkeavuudet, spastisuus eli lisääntynyt lihasjäykkyys, aivokurkiaisen puuttuminen sekä hermoston toimintaan liittyvät neurologiset löydökset. Koska oireyhtymän aiheuttava geeni sijaitsee X-kromosomissa, oireet ilmenevät pääasiassa pojilla/miehillä ja ovat heillä vaikeammat kuin tytöillä/naisilla. Oireet vaihtelevat yksilöllisesti.

Oireet ja löydökset

Lasten pään kasvu hidastuu varhaislapsuudessa, mikä voi johtaa mikrokefaliaan eli pienipäisyyteen. Usein potilaiden pituuskasvu on normaalijakaumaa heikompaa. Neurologisia oireina ovat mm. kehitysvammaisuus, kehitysviiveet, epilepsia ja dystonia eli liikehäiriöt, joihin liittyy lihasjäntevyyden muutoksia. Miehillä kehitysvammaisuus on usein vaikeaa.

Virtsa- ja sukupuolielinten poikkeavuuksiin lukeutuvat mm. laskeutumattomat kivekset, hypospadia eli virtsaputken kehityshäiriö, jossa virtsa-aukko sijaitsee peniksen alapuolella, munuaisten kehityshäiriöt sekä poikkeavat sukupuolielinten rakenteet.

Oireyhtymään voi liittyä tuki- ja liikuntaelinten oireita, kuten skolioosia eli selkärangan sivuttaista vinoumaa sekä kontraktuuria eli jäykistymiä raajoissa.

Proudin oireyhtymään liittyy joitakin poikkeavia kasvopiirteitä, kuten suuret silmät ja toisistaan etäällä olevat silmät. Joillakin on todettu näköhermon surkastuma, joka johtaa eriasteisiin näköpulmiin. Nystagmusta eli silmävärvettä voi esiintyä. Myös kuulovammoista on raportoitu lääketieteellisissä julkaisuissa.

Syy ja perinnöllisyys

Oireyhtymän aiheuttava geenimuutos on paikannettu X-kromosomissa (Xp21.3) sijaitsevaan geeniin ARX (Aristaless related homeobox). ARX-geenistä tunnetaan lukuisia erilaisia mutaatioita ja niiden laatu määrittelee paljon oirekirjoa. Esimerkiksi mutaatiot, jotka keskeyttävät ARX-geenistä valmistettavan proteiinin valmistamisen, aiheuttavat eniten rakennepoikkeavuuksia.

ARX-geenistä valmistuu proteiinia, joka on tärkeä monien muiden geenien aktiivisuudelle ja alkion kehityksen aikana monien eri elinten, kuten aivojen, lihasten, munuaisten ja kivesten muodostumiselle.

Proudin oireyhtymä periytyy X-kromosomissa. Tämän vuoksi se ilmenee herkemmin miehillä, joilla on perimässään vain yksi X-kromosomi, toisin kuin naisilla, joilla X-kromosomeja on kaksi. Tytöillä/naisilla geenimuutoksen aiheuttamat oireet voivat vaihdella, mutta ovat usein lievempiä kuin miehillä. Naiset, joilla on ARX-mutaatio perimässään, voivat olla myös täysin oireettomia. Geenimuutoksen kantajina heillä on 50 %:n todennäköisyys siirtää ARX-geenin mutaatio lapsilleen. Mies ei voi siirtää oireyhtymää aiheuttavaa geenimuutostaan pojalleen sen X-kromosomaalisen periytymistavan vuoksi, mutta hänen tyttärensä ovat ARX-geenimutaation kantajia.

Yleisyys

Harvinaisen Proudin oireyhtymän yleisyydestä ei ole olemassa luotettavia tietoja.

Diagnoosi ja hoito

Harvinaisten sairauksien tunnistaminen on haasteellista, koska potilaita on maailmassa vähän. Geenimutaation löytäminen auttaa oikean diagnoosin asettamisessa, kun potilaan oireet ja geenimutaation laatu sopivat aikaisempaan tietämykseen harvinaisesta sairaudesta.

Erotusdiagnoosissa on otettava huomioon muut ARX-geenin mutaatiosta johtuvat X-kromosomaaliset kehitysvammaoireyhtymät, kuten esimerkiksi Ohtaharan oireyhtymä, Westin oireyhtymä ja Partingtonin oireyhtymä. Lääketieteellinen kirjallisuus kuvaa myös potilaita, joilla ARX-geenimuutos johtaa nk. ei-syndromaattiseen kehitysvammaisuuteen, toisin sanoen kehitysvammaisuuteen, joka ei ARX-geenimutaatiosta huolimatta muodosta samaa tunnistettavaa oirekokonaisuutta eli oireyhtymää.

Proudin oireyhtymää ei voida parantaa, joten hoito on kunkin potilaan oireiden mukaista. Spastisuutta voidaan hoitaa lääkityksen ja/tai fysioterapian avulla. Mahdolliseen epilepsiaan pyritään löytämään hyvä hoitotasapaino. Tarvittaessa kirurgisilla toimenpiteillä voidaan edistää esimerkiksi munuaisten parempaa toimintaa. Toimintaterapia voi auttaa arjessa.

Ennuste

Eliniänodotteesta ei ole saatavilla tietoa.

Historia

Virginia K. Proud, C. Levine, ja N. J. Carpenter kuvasivat oireyhtymän vuonna 1992. ARX-geenimutaatio identifioitiin vuonna 2002.

Tukipalvelut

Harvinaiskeskus Noriosta voi tiedustella vertaistukea. Lue lisää vertaistuki-sivultamme.

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista. Lue lisää Keskustelutuki ja ohjaus -sivultamme tai soita 044 5765 439.

Aiheesta muualla

Genetic and Rare Diseases Information Center (GARD): Proud syndrome

Lähteet

Orphanet: Corpus callosum agenesis-abnormal genitalia syndrome
Online Mendelian Inheritance in Man (OMIM): Corpus Callosum, agenesis of, with abnormal genitalia
Roger E. Stevenson, Charles E. Schwartz ja R. Cutis Rogers. Atlas of X-linked Intellectual Disability Syndromes. Oxford University Press. Second Edition (2012).

Julkaistu ensimmäisen kerran Harvinaiskeskus Norion sivuilla 26.3.2020.