JNCL - juveniili neuronaalinen seroidilipofuskinoosi

JNCL on etenevä aineenvaihduntasairaus, joka on yleisin lasten hermostoa rappeuttavista oireyhtymistä. JNCL:n ensioireina ovat usein näköhäiriöt ja jo opittujen taitojen taantuminen. JNCL on osa suomalaista tautiperimää.

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Harvinaiskeskus Norio 10.1.2022

ORPHA:79264
ICD-10: E75.4

Avainsanat: CLN3, Batten-Spielmeyer-Vogt-tauti, Battenin tauti, Spielmeyer-Vogt-Sjögren-tauti, Juvenile Neuronal Ceroid Lipofuscinosis Type III

Lyhyesti

Juveniili neuronaalinen seroidilipofuskinoosi eli JNCL-tauti kuuluu neuronaalisiin seroidilipofuskinooseihin eli NCL-tauteihinlysosomaalisiin kertymäsairauksiin ja suomalaiseen tautiperintöön. JNCL-tauti on yleisin NCL-taudeista ja se on myös yleisin lasten neurodegeneratiivisista eli hermostoa rappeuttavista sairauksista.

Oireet ja löydökset

Lapsi vaikuttaa aluksi terveeltä. Ensioireet ilmaantuvat noin 4-10 vuoden iässä. Klassisen JNCL:n ensioireina on usein nopea näkökyvyn heikkeneminen sekä aikaisemmin opittujen psykomotorisen taitojen heikentyminen. Myös puhevaikeuksia voi ilmetä. Näkökyvyn heikkeneminen johtuu verkkokalvon ja näköhermon rappeutumisesta, mitkä tapahtuvat keskimäärin noin kuuden vuoden iässä. Lapsi sokeutuu muutaman vuoden sisällä, useimmiten kymmenvuotiaana.

Näkökyvyn lisäksi kognitiiviset taidot eli tiedonkäsittelyä vaativat taidot, kuten abstrakti ajattelu ja ongelmaratkaisukyvyt,  alkavat heiketä ja lapsella voi ilmetä epilepsiaa. Vähitellen alkaa esiintyä myös pahenevaa dementiaa. Liikkumiskyky vaikeutuu, ja lapsella ilmenee kömpelyyttä ja tasapainovaikeuksia. Monelle kehittyy kyfoskolioosi eli selkärangan sivuttaisen vinouman (skolioosin) ja kumararyhdin (kyfoosin) yhdistelmä.

Psykiatrisina oireina voi esiintyä aggressiivisuutta ja lapsen persoonallisuus voi muuttua. Aggressiivisen käyttäytymisen syyt tulisi aina selvittää, koska sen taustalla voi olla myös epämiellyttävä olo tai kivun tuntemukset. Uniongelmat ovat yleisiä.

Jos lapsella todetaan epilepsia ja dementia ilman näkökyvyn menetystä, kyseessä voi olla Pohjoinen epilepsia, joka kuuluu myös NCL-tautiperheen ryhmään.

Syy ja perinnöllisyys

JNCL-taudin aiheuttaa rasvoista ja proteiineista koostuvien lipopigmenttien kertyminen etenkin hermosoluihin, jotka ovat erityisen herkkiä kaikelle biologiselle epätasapainolle. Oireyhtymän aiheuttaa pääasiassa CLN3-geenin mutaatio kromosomissa 16 (16p12.1). Suomessa CLN3-geenin valtamutaatio (p.(gly154Alafs*29)) kattaa 90 % JNCL-potilaiden mutaatioista. Nykyisin tunnetaan useita erilaisia CLN3-geenin mutaatiotyyppejä sekä muita geenimuutoksia, joista seuraa klassisen JNCL:n oireita. Maailmalla CLN3-geenin mutaatio todetaan noin 80 %:lla heistä, joilla on JNCL.

JNCL periytyy autosomissa resessiivisesti eli peittyvästi. Tämä tarkoittaa useimmissa tapauksissa sitä, että lapsi on perinyt JNCL-tautia aiheuttavan geenimutaation molemmilta vanhemmiltaan. Tällaisessa perheessä JNCL-taudin toistumistodennäköisyys on jokaisen raskauden kohdalla 25 %. Todennäköisyys, että lapsi perii geenimutaation vain toiselta vanhemmaltaan, on 50 %. Tällöin jälkeläinen on mutaation oireeton kantaja, kuten vanhempansakin. Jälkeläisten periytymistodennäköisyydet ovat muuttumattomat raskaudesta toiseen.

Yleisyys

JNCL-tautia esiintyy maailmanlaajuisesti, mutta se on yleisin Pohjois-Euroopassa, Skandinavian alueella. Suomessa JNCL:n aiheuttavan mutaation kantajatiheys on jopa 1:70 ja oireyhtymän esiintyvyys on 1:20 000 luokkaa, kun se muualla maailmassa on noin 1:100 000 – 1:145 000.

Diagnoosi ja hoito

Diagnoosi perustuu kliinisen tutkimuksen perusteella tehtyyn JNLC-epäilyyn, joka vahvistetaan tai poissuljetaan geenitutkimuksella. Potilaan verinäytteestä tehdyssä mikroskooppinäytteessä voidaan havaita veren lymfosyyteissä vakuoleja eli rakkuloita. Suomalaisen valtamutaation löytyminen molemmista geeneistä (homotsygoottinen mutaatio) tai suomalainen valtamutaatio yhdessä toisen JNCL-oireyhtymää aiheuttavan mutaation kanssa (yhdistelmäheterotsygotia), vahvistaa JNCL diagnoosin.

Erotusdiagnoosissa on syytä ottaa huomioon retinitis pigmentosa eli verkkokalvorappeuma sekä jotkin mitokondriosairaudet.

Parantavaa hoitokeinoa ei ole, joten jokaisen lapsen hoito on oireiden mukaista. Hän tarvitsee mm. toiminta-, fysio- ja puheterapiaa oireyhtymän eri vaiheissa. Perheen kokonaisvaltainen tuki perheenjäsenen harvinaissairausdiagnoosin myötä on erittäin tärkeää.

Ennuste

JNCL:n eliniänennuste vaihtelee yksilöllisesti. Useimmiten oireyhtymä johtaa hermoston rappeuman etenevän luonteen vuoksi kuolemaan 15-30 ikävuoden tienoilla. Tiedossa on kuitenkin myös yli 30-vuotiaiksi eläneitä henkilöitä, joilla on JNCL-oireyhtymä.

Historia

Oireyhtymän kuvasi ensimmäisen kerran norjalainen lääkäri Otto Christian Stengel Frederick jo vuonna 1826. Kuitenkin vasta Frederick E. Battenin julkaisu vuonna 1903 toi oireyhtymälle laajemman julkisuuden ja myös yhden sen nimistä, Battenin oireyhtymä. Suomalaiset Konrad von Bagh ja Herman Hortling kuvasivat oireyhtymälle tyypilliset lymfosyyttien vakuolit eli solunsisäiset rakkulat vuonna 1948.

Huomioitavaa

JNCL-taudin toinen nimi on Battenin tauti. Englanninkielisissä julkaisuissa ’Batten Disease’ kuvaa yleensä kuitenkin kaikkia NCL-tauteja, eikä vain JNCL-tautia.

Tukipalvelut

Harvinaiskeskus Noriosta voi tiedustella vertaistukea. Lue lisää vertaistuki-sivultamme.

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista. Lue lisää Keskustelutuki ja ohjaus -sivultamme tai soita 044 5765 439.

Suomen JNCL-perheiden tukiyhdistys ry

Facebookista löytyy hakusanalla ”JNCL” oma suomenkielinen keskusteluryhmä, ”Suomen JNCL-perheiden tukiyhdistys ry”, niille läheisille, joita oireyhtymä koskettaa. Jäseneksi ryhmään pääsee pyytämällä ryhmän jäsenyyttä.

Aiheesta muualla

Harvinaiset-verkosto: JNCL-tauti
Socialstyrelsen: Juvenil neuronal ceroidlipofuscinos
Tatja Ikosen ja Pihla Tannisen opinnäytetyö: JNCL-tautia sairastavien nuorten kokemuksia elämästään. Diakonia-amk, Helsinki (2011).
MedlinePlus: CLN3 disease

Lähteet

Orphanet: Juvenile neuronal ceroid lipofuscinosis
Online Mendelian Inheritance in Man (OMIM): Ceroid Lipofuscinosis, neuronal 3; CLN3
National Organization for Rare Disorders (NORD): Juvenile CLN3 Disease
Bissonnette, Bruno. Syndromes: Rapid Recognition and Perioperative Implications, 2nd edition. McGraw-Hill Education (2019).