Pohjoinen epilepsia

Pohjoinen epilepsia on kertymäaineenvaihduntasairaus. Se on osa suomalaista tautiperintöä. Oireyhtymässä on etenevä hermoston rappeumasairaus, jossa toistuvat epilepsiakohtaukset johtavat kehitysvammaisuuteen.

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Harvinaiskeskus Norio 18.1.2022

ORPHA:1947
ICD-10: E75.4
OMIM: 610003

Avainsanat: EPMR (Epilepsy with mental retardation), Hirvasniemen pohjoinen epilepsia, Neuronaalinen seroidilipofuskinoosi 8, CLN8

Lyhyesti

Pohjoinen epilepsia on lapsuusiän neurodegeneratiivinen eli hermoja rappeuttava lysosomaalinen kertymäsairaus, joka kuuluu suomalaiseen tautiperintöön. Pohjoinen epilepsia kuuluu myös Neuronaalisiin seroidilipofuskinoosi (NCL)-tauteihin. Taudista on olemassa kaksi muotoa; lievempi ja vaikeampi.

Oireet ja löydökset

Pohjoista epilepsian pääoireet ovat toonis-klooniset kouristuskohtaukset ja etenevä kehitysvammaisuus. Näkökyvyn menettäminen on vaihtelevaa, eikä niinkään luonnehdi Pohjoisen epilepsian oirekirjoa, kuten muissa NCL-tautimuodoissa. Tauti puhkeaa lapsuudessa, useimmiten 5-10 vuoden iässä ja etenee siitä alkaen. Epilepsiakohtauksia jatkuu aikuisuuteen saakka saavuttaen lukumäärällisesti tiheimmän kauden murrosiässä, jolloin kohtauksia on 1-2 viikossa. Aikuisuudessa epilepsiakohtausten määrä vähenee itsestään noin kuuteen kertaan vuodessa. Tästä huolimatta taudin eteneminen jatkuu. Psyykkinen hyvinvointi alkaa laskea 2-5 vuoden kuluttua kohtausten alkamisesta ja kehitysvammaisuuden taso vaihtelee lievästä hyvin vaikeaan.

Syy ja perinnöllisyys

Pohjoinen epilepsia johtuu kromosomissa 8 (8p23.3) olevan CLN8 (CLN8 transmembrane ER and ERGIC protein)-geenin pistemutaatiosta (c.70>G, p. (Arg24Gly)). CLN8-geenin tuote, CLN8-proteiini, osallistunee lipidien eli rasva-aineiden synteesiin, kuljetukseen tai niiden solunsisäiseen tunnistukseen.

Pohjoinen epilepsia on toistaiseksi kuvattu ainoastaan Suomesta. Kaikkien sairastuneiden sukujuuret johtavat Kainuuseen. Suomessa Pohjoisen epilepsia on rikastunut siis Kainuun alueelle. Kainuun väestössä CLN8-geenin mutaation kantajuus on luokkaa 1:46, kun se muualla suomalaisväestössä on 1:135.

Pohjoisen epilepsia periytymistapa on autosomissa resessiivinen eli peittyvä. Tämä tarkoittaa useimmissa tapauksissa sitä, että lapsi on perinyt oireyhtymää aiheuttavan geenimutaation molemmilta vanhemmiltaan. Koska vanhemmilla on vain yksi oireyhtymän aiheuttava mutaatio perimässään, he ovat oireyhtymään johtavan geenimuutoksen oireettomia kantajia. Jos molemmat vanhemmat ovat kantajia, heillä on 25 %:n todennäköisyys saada lapsi, jolla oireyhtymä on. Todennäköisyys, että lapsi perii geenimutaation vain toiselta vanhemmaltaan, on 50 %. Tällöin jälkeläinen on mutaation oireeton kantaja, kuten vanhempansakin. Jälkeläisten periytymistodennäköisyydet ovat muuttumattomat raskaudesta toiseen.

Perhe voi halutessaan ottaa yhteyttä perinnöllisyysneuvontaan selvittääkseen tarkemmin esimerkiksi oireyhtymän toistumistodennäköisyyttä jo perheensuunnitteluvaiheessa, ennen seuraavaa raskautta.

Diagnoosi ja hoito

Diagnoosi perustuu kliiniseen kuvaan, sukuhistorian selvittämiseen, aineenvaihduntatuotteiden tunnistamiseen kudosnäytteistä elektronimikroskoopin avulla ja geenidiagnostiikkaan.

Erotusdiagnostiikassa on huomioitava mm. muut dementian ja epilepsiakohtausten syyt, jotka puhkeavat kouluiässä, kuten muut epätyypilliset Neuronaaliset seroidilipofuskinoosit (NCL-taudit) sekä mitokondriotaudot ja krooniset enkefaliitit.

Pohjoisen epilepsiaan ei ole parantavaa hoitoa, vaan hoito on oireiden mukaista. Epilepsian mahdollisimman hyvä hoito hidastaa taudin etenemistä.

Yleisyys

Pohjoisen epilepsian yleisyydeksi on arvioitu Suomessa 1: 10 000.

Ennuste

Vaikka Pohjoisen epilepsiassa todetaan kognitiivisten taitojen taantumista, eliniänodote on pidempi kuin muissa lapsuudessa tai nuoruudessa puhkeavissa NCL-taudeissa. Henkilö, jolla on Pohjoisen epilepsia, voi elää 50-60-vuotiaaksi.

Historia

Kajaanilainen lastenneurologi Aune Hirvasniemi kuvasi taudin vuonna 1994. Ilmari Kianto lienee kuvaillut jo 1920-1930-luvuilla ihmisiä, joilla on ollut Pohjoisen epilepsia, teoksissaan Kuhmon kulmista ja Vanha postineiti.

Tukipalvelut

Harvinaiskeskus Noriosta voi tiedustella vertaistukea. Lue lisää vertaistuki-sivultamme.

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista. Lue lisää Keskustelutuki ja ohjaus -sivultamme tai soita 044 5765 439.

Epilepsialiitto: Harvinaisepilepsiat

Aiheesta muualla

Mediuutiset (2004): Pohjoisen epilepsian geeni löytyi
MedlinePlus: CLN8 disease
Batten Disease Family Association (BDFA): CLN8 Disease, EPMR and late infantile variant

Lähteet

Orphanet: Progressive epilepsy-intellectual disability syndrome, Finnish type
Online Mendelian Inheritance in Man (OMIM): Ceroid Lipofuscinosis, Neuronal, 8, Northern epilepsy variant

Ranta, A. Hirvasniemi, R. Herva, M. Haltia ja A-L. Lehesjoki. Pohjoisen epilepsia ja sen taustalla oleva geenivirhe. Duodecim 2002;118:1551–8:

Reijo Norio: Suomi-neidon geenit – tautiperinnön takana juurillemme johtamassa. Otava 2000.