Vammaislainsäädännön uudistus

Vammaislainsäädännön uudistustamistyötä on tehty vuosia.

Vammaispalvelulainsäädännön uudistaminen on käynnissä. Sosiaali- ja terveysministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos järjestivät yhteistyössä kevään 2021 aikana kaikille avoimia kuulemistilaisuuksia vammaispalvelulainsäädännön uudistamisesta. Lisäksi kesäkuun aikana järjestettiin kaksi erillistä tilaisuutta, joissa esiteltiin uuden lain pykäläluonnoksia.

Uudistuksessa on tarkoitus säätää uusi vammaispalvelulaki, joka sisältäisi säännökset vammaisille henkilöille järjestettävistä sosiaalihuollon erityispalveluista. Samalla nykyinen vammaispalvelulaki ja kehitysvammalaki kumottaisiin. Tavoitteena on, että vammaisten henkilöiden yksilölliset tarpeet otetaan jatkossa paremmin huomioon.

Valmistelun pohjana käytetään vammaispalvelulainsäädännön uudistusta koskevaa hallituksen esitystä, joka raukesi keväällä 2019. Lisäksi uudistuksessa hyödynnetään ns. osallisuustyöryhmän raporttia ja siitä saatuja lausuntoja.

Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle kevätistuntokaudella 2022. Laki tulisi voimaan 1.1.2023.

Kehitysvammaisten Tukiliitto on ollut mukana vammaislainsäädännön uudistamistyössä vuosia.

Valmistelun pohjana olevan hallituksen esityksen HE 159/2018 vp mukainen sääntely vahvistaisi kaikkien vammaisten henkilöiden yhdenvertaista oikeutta saada tarvitsemiaan palveluita, kun palveluiden saaminen perustuisi yksilölliseen avun ja tuen tarpeeseen eikä diagnoosiin. Vammaisella henkilöllä olisi pääsääntöisesti subjektiivinen oikeus uuden vammaispalvelulain mukaisiin palveluihin, jos hän ei vammasta tai sairaudesta aiheutuvan pitkäaikaisen toimintarajoitteen takia suoriutuisi tavanomaisessa elämässä ilman lain takaamia palveluita.

Nykyisen soveltamiskäytännön takia niillä henkilöillä, joilla on esimerkiksi autismin kirjoon kuuluva häiriö, on ollut vaikeuksia saada tarvitsemiaan palveluja kehitysvammalain nojalla. Vammaispalvelulakiin kirjatut subjektiiviset oikeudet ovat puolestaan kuuluneet ainoastaan vaikeavammaisille henkilöille, minkä vuoksi lievästi kehitysvammainen henkilö on saattanut jäädä vaille kyseisen lain mukaisia palveluita.

Uuden lain tavoite on ollut turvata palvelut myös niille, jotka ovat joutuneet väliinputoajien asemaan diagnoosiin tai vamman vaikeusasteeseen liittyvissä rajanvetotilanteissa.

Uudistuksen varrella hahmoteltu monia onnistuneita pykäliä

YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen velvoitteet välittyvät uuden vammaispalvelulain valmistelun pohjana olevasta rauenneesta hallituksen esityksestä. Tukiliitto on pitänyt muun muassa seuraavia uuteen lakiin kaavailtuja palveluita YK:n vammaissopimuksen velvoitteiden täyttämisen kannalta tärkeinä:

  • Asumisen tuki, joka tulisi järjestää ensisijaisesti vammaisen henkilön itse valitsemaan kotiin. Asumisen tuesta on suunniteltu säädettävän siten, että tuki määritellään varsin laajasti: se sisältää päivittäisissä toimissa tarvittavan avun ja tuen lisäksi ne palvelut, joita vammainen henkilö tarvitsee hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi sekä osallisuuden, kommunikaation ja perhe-elämän mahdollistamiseksi.
  • Lyhytaikaisella huolenpidolla on tarkoitus vahvistaa vammaisten henkilöiden osallisuutta sen lisäksi, että palvelulla tuetaan perheiden jaksamista.
  • Valmennus ja tuettu päätöksenteko.

Uuden vammaispalvelulain valmistelussa on noussut esiin myös joitakin huolta herättäviä asioita. Esimerkiksi henkilökohtaiseen apuun on yhä kaavailtu voimavararajausta, joka vastaa nykyistä oikeuskäytäntöä.

Kehitysvammaisten Tukiliiton näkemyksen mukaan lain eteneminen olisi tärkeä edistysaskel vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumisen kannalta.

Tukiliiton lausuntoon sosiaali- ja terveysvaliokunnassa voit tutustua täällä: Lausunnot ja kannanotot.

Kehitysvammaisten Tukiliitto on ollut vammaislainsäädännön uudistamiseen liittyen kuultavana eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa 17.1.2019.