Vammaislainsäädännön uudistus

Vammaislainsäädännön uudistustamistyötä on tehty vuosia.

Hallituksen esitys uudesta vammaispalvelulaista on rauennut maaliskuussa 2019. Kehitysvammaisten Tukiliitto on ollut mukana vammaislainsäädännön uudistamistyössä vuosia.

Viimeksi vireillä ollut vammaispalvelulakiehdotus olisi vahvistanut kaikkien vammaisten henkilöiden yhdenvertaista oikeutta saada tarvitsemiaan palveluita, kun palveluiden saaminen perustuisi yksilölliseen avun ja tuen tarpeeseen eikä diagnoosiin. Vammaisella henkilöllä olisi pääsääntöisesti subjektiivinen oikeus uuden vammaispalvelulain mukaisiin palveluihin, jos hän ei vammasta tai sairaudesta aiheutuvan pitkäaikaisen toimintarajoitteen takia suoriutuisi tavanomaisessa elämässä ilman lain takaamia palveluita.

Nykyisen soveltamiskäytännön takia niillä henkilöillä, joilla on esimerkiksi autismin kirjoon kuuluva häiriö, on ollut vaikeuksia saada tarvitsemiaan palveluja kehitysvammalain nojalla. Vammaispalvelulakiin kirjatut subjektiiviset oikeudet ovat puolestaan kuuluneet ainoastaan vaikeavammaisille henkilöille, minkä vuoksi lievästi kehitysvammainen henkilö on saattanut jäädä vaille kyseisen lain mukaisia palveluita.

Uuden lain tavoite oli turvata palvelut myös niille, jotka ovat joutuneet väliinputoajien asemaan diagnoosiin tai vamman vaikeusasteeseen liittyvissä rajanvetotilanteissa.

Monia onnistuneita pykäliä

YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen velvoitteet välittyivät lakiehdotuksessa uudeksi vammaispalvelulaiksi ja esimerkiksi seuraavista palveluista, jotka lakiehdotuksessa oli taattu:

  • Valmennus ja tuki on joustava, yksilöllisten tarpeiden mukaan toteutettava palvelu, jota voi saada esimerkiksi sosiaalisessa vuorovaikutuksessa tarvittavien taitojen harjoitteluun, kommunikaatioon tai elämän muutostilanteisiin. Valmennus ja tuki pitää sisällään myös tuetun päätöksenteon, jolla lisätään vammaisen henkilön mahdollisuuksia tehdä omaa elämäänsä koskevia valintoja.
  • Uuden lain mukaan asumisen tuki tulisi järjestää ensisijaisesti vammaisen henkilön itse valitsemaan kotiin. Lisäksi asumisen tuki määritellään varsin laajasti: se sisältää päivittäisissä toimissa tarvittavan avun ja tuen lisäksi ne palvelut, joita vammainen henkilö tarvitsee hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi sekä osallisuuden, kommunikaation ja perhe-elämän mahdollistamiseksi.
  • Lyhytaikaisella huolenpidolla on uuden lain mukaan tarkoitus vahvistaa vammaisten henkilöiden osallisuutta sen lisäksi, että palvelulla tuetaan perheiden jaksamista.

Esitys uudeksi vammaispalvelulaiksi sisältää myös joitakin huolta herättäneitä kohtia. Henkilökohtaiseen apuun sisältyy ensinnäkin yhä voimavararajaus, joka vastaa nykyistä oikeuskäytäntöä.

Kriittistä keskustelua on herättänyt myös se, että valittaminen korkeimpaan hallinto-oikeuteen vaatisi jatkossa valitusluvan myös subjektiivisten oikeuksien osalta. Tämän on arveltu mahdollisesti heikentävän vammaisten henkilöiden oikeusturvaa.

Lain kohtalo on epävarma

Vammaispalvelulain uudistaminen on kytköksissä muun muassa maakunta- ja sote-uudistukseen sekä itsemääräämisoikeutta koskevan lainsäädännön uudistamiseen.

Koska maakunta- ja sote-uudistus eivät edenneet, esitys uudeksi vammaispalvelulaiksi pitäisi kirjoittaa muotoon, jossa kunnat vastaisivat yhä lain mukaisten palvelujen järjestämisestä. Laki toimisi sisällöllisesti myös kuntamaailmassa.

Kehitysvammaisten Tukiliiton näkemyksen mukaan lain eteneminen olisi tärkeä edistysaskel vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumisen kannalta.

Kehitysvammaisten Tukiliitto oli kuultavana eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa 17.1.2019.

Tukiliiton lausuntoon sosiaali- ja terveysvaliokunnassa voit tutustua täällä: Lausunnot ja kannanotot