Vammaislainsäädännön uudistus

Vammaislainsäädännön uudistus on käynnissä.

Pitkään jatkunut vammaislainsäädännön uudistus on edelleen vireillä. Ministeriö on saanut valmiiksi yhteenvedon juhannuksen alla annetusta lausuntopalautteesta. Eri toimijoiden näkemyksiä kysyttiin ministeriön virkatyönä Vammaislakityöryhmän pohjalta laatimiin pykäläluonnoksiin ja hallituksen esityksen perusteluihin. Löydät Tukiliiton vastaukset täältä lausunto vammaislainsäädännön uudistuksesta  Lähestyimme lisäksi kaikkia ministereitä kirjeellä, jossa nostimme esille keskeisimpiä huoliamme lakiluonnoksesta.

Tukiliitto kantoi eniten huolta esityksen soveltamisalasta ja asumisen pykälästä. Esityksen perusteella näyttää siltä, että osa palveluista on tarkoitus järjestää sosiaalihuoltolain perusteella, joka on yleislakina ensisijainen laki. Ongelmana on se, että sosiaalihuoltolain mukaisiin palveluihin ei ole yhtä vahvaa oikeutta kuin erityislain mukaisiin palveluihin. Käytäntö on osoittanut, että sosiaalihuoltolain mukaisia palveluita myönnetään kunnissa heikosti. Sosiaalihuoltolain mukaisista voidaan myös periä maksu, mikä saattaa uhata jo nyt toimeentulon rajamailla olevia kehitysvammaisten henkilöiden toimeentuloa entisestään.

Erityisen huolestuneita olemme esityksen asumispalveluita koskevasta pykälästä. Vastoin Kehas-ohjelman periaatteita, asunto ja palvelut on kytketty yhteen asumisen säännöksessä. Sen lisäksi on tarkoitus, että osa asumisen palveluista järjestetään sosiaalihuoltolain perusteella. Se heikentäisi kehitysvammaisten henkilöiden asemaa huomattavasti nykyisestä.

Positiivista esityksessä on lyhytaikaisen huolenpidon (tilapäishoito) turvaava säännös, jonka tarkoituksena on sekä lisätä kehitysvammaisen henkilön itsenäistymisen mahdollisuuksia että turvata kotona kehitysvammaista henkilöä hoitavien läheisten jaksaminen. Positiivista on myös se, että esityksessä on erityisen tärkeänä pitämämme valmennusta ja tukea koskeva säännös. Toivomme, että säännöksessä säilyy oikeus saada palveluna tuettua päätöksentekoa. Lain kokonaisuuden kannalta on tärkeää, että laissa säilyy subjektiivinen oikeus kaikkiin esitettyihin palveluihin. Vain se varmistaa eri tavoin vammaisten henkilöiden yhdenvertaisen oikeuden palveluihin.

Valmistelu jatkuu lausuntojen pohjalta virkatyönä ministeriöstä. Tarkoituksena on, että eduskunta saa esityksen käsiteltäväksi kevätistuntokaudella 2018.

Uuden vammaislainsäädännön pitäisi tulla voimaan yhtä aikaa Sote-uudistuksen kanssa vuonna 2020.