Sote-uudistus

Sote-uudistus Tukiliiton näkökulmasta.

Huom: sivua päivitetään (23.4.2021)

Sote-uudistus tiivistetysti

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa valmistellaan peruspalveluiden parantamista. Uudistuksessa kunnilta siirretään sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastuspalvelut hyvinvointialueille.

  • Koko julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto uudistetaan. Samalla uudistetaan pelastustoimen palvelut.
  • Hyvinvointialueet ovat jatkossa vastuussa siitä, että ihmiset saavat sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen palvelut.
  • Ihmiset saavat jatkossakin lähipalveluja omalta asuinseudultaan.
  • Kunnat vastaavat jatkossakin muun muassa päivähoidosta, opetuksesta, liikunnasta ja kulttuurista.

Tukiliiton näkemyksiä sote-uudistuksesta

Pidämme sote-uudistusten keskeisiä tavoitteita (hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen, palvelujen yhdenvertaisuuden ja saatavuuden parantaminen sekä kustannusten kasvun hillitseminen) tärkeinä ja kannatettavina.

Toimivat palveluketjut ja yhteen sovitetut palvelukokonaisuudet ehdottoman tärkeitä. Yhteen sovitetuilla palvelukokonaisuuksilla on monen vammaisen henkilön perusoikeuksien toteutumisen kannalta keskeinen merkitys. Niiden toimimattomuus johtaa helposti hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden vaarantumiseen. Vammaisten lasten ja nuorten kohdalla yhteen sovitetut palvelut ovat keskeinen tekijä turvaamassa lapsen kasvua ja kehitystä sekä vammaisen nuoren ikätasoon kuuluvaa itsenäistymistä. Palveluilla on suuri merkitys perheiden kokonaisuuden tukemisessa, vanhempien työelämäosallisuuden toteutumisessa ja sisarusten terveen kasvun mahdollistamisessa.

Vahva julkinen järjestäjä turvaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden ja potilaiden perusoikeuksia, ja sen tulee vastata julkisen vallan käytöstä, kuten palvelutarpeiden arvioinneista, palvelusuunnitelmien laatimisesta ja palvelupäätöksistä. Tämä ei koske laissa säädettyjä poikkeuksia, kuten rajoitustoimien käyttöä myös tietyissä yksityisissä vammaispalveluiden ja lastensuojelun yksiköissä.

Vahvan julkisen järjestäjän ohella muun muassa vammaisten ihmisten asumispalveluiden toteutuksessa tarvitaan yksityisiä toimijoita, joista myös pienemmille, esimerkiksi järjestötaustaisille toimijoille tulee turvata sote-uudistuksessa yhdenvertaiset toimintaedellytykset.

Yksityisiä palveluita on aina järjestettävä ja hankittava sellaisella tavalla, joka on hankittavan palvelun luonteeseen sopiva ja turvaa palvelun asiakkaiden oikeuksien toteutumisen. Esimerkiksi yksilöllisiin tarpeisiin perustuvia välttämättömiä ja usein elämänmittaisia vammaispalveluita, kuten vammaisten henkilöiden asumispalveluita, ei niiden luonteen vuoksi tule kilpailuttaa, vaan ne tulee hankkia ensisijaisesti asiakkaan omaan valintaan perustuvilla menettelyillä, kuten palvelusetelipalveluna tai henkilökohtaisella budjetilla, tai esimerkiksi julkisista hankinnoista annetun lain 110 §:n tarkoittamalla suorahankinnalla.

Eduskunta tunnisti Ei myytävänä -kansalaisaloitetta käsitellessään tällaisten vammaispalveluiden kilpailuttamiseen liittyvät laajamittaiset ongelmat ja edellytti niihin puuttumista, mikä on välttämätöntä huomioida myös sote-uudistuksesta säädettäessä.

Tukiliiton vastaus lausuntopyyntöön hallituksen esitysluonnoksesta eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta ja maakuntien perustamista koskevaksi lainsäädännöksi 25.9.2020 (pdf)

Tukiliiton lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamisesta 1.4.2020 (pdf)

Tukiliiton lausunto valinnanvapauslaista joulukuu 2017 (pdf)

Tukiliiton lausunto valinnanvapautta koskevasta hallituksen esityksestä kevät 2017 (pdf)

Tukiliiton lausunto maakunta-, sote- ja valinnanvapausuudistukseen liittyvistä hallituksen esityksistä kevät 2017 (pdf)