Tukiliitto lausui vammaispalvelulainsäädännön (Valas) uudistamisesta: uusi laki tarvitaan, mutta ehdotusta tulee vielä korjata

Tukiliitto jätti perjantaina 1.4.2022 lausuntopalvelussa lausunnon vammaispalvelulainsäädännön uudistamisesta. Tukiliiton lausunto löytyy kokonaisuudessaan sivultamme kohdasta
Lausunnot ja kannanotot

Tukiliiton lausunnon pääkohtia:

Lakiesityksen keskeiset lähtökohdat hyviä

Pidämme ehdotuksen keskeisiä lähtökohtia pääosin hyvinä. Palveluiden myöntämisen perustana olisivat yksilölliset tarpeet. Palvelut turvattaisiin edelleen pääosin subjektiivisina oikeuksina, eikä vamman vuoksi tarvitusta avusta ja tuesta yleensä perittäisi maksua. Vammaispalveluiden asiakasprosessin on tarkoitus olla asiakasystävällisempi, ja vammaisiin lapsiin on pyritty kiinnittämään valmistelussa erityistä huomiota. Lain toteuttamiseen on varattu nykyisten vammaispalvelulain ja kehitysvammalain mukaisten palveluiden resurssien lisäksi 22 miljoonaa euroa.

Joitain isompia korjausliikkeitä sekä pienempiä parannuksia kuitenkin vielä tarvitaan, jotta uudella vammaispalvelulailla (VPL) pystytään vastaamaan YK:n vammaissopimuksen kanssa sopusoinnussa olevalla tavalla vammansa vuoksi välttämättä apua ja tukea tarvitsevien ihmisten palveluntarpeisiin.

Tukiliitto ehdottaa lausunnossaan muutoksia

Tukiliitto esitti lausunnossaan muun muassa seuraavia muutoksia lakiehdotukseen:

• Pykälien tulkinnanvaraisuutta on vähennettävä esimerkiksi määrittelemällä käsitteet paremmin perusteluissa ja ottamalla perusteluihin soveltamisesimerkkejä. Lisäksi tulisi useammin säätää siitä, mikä vähimmäismäärä kutakin palvelua on myönnettävä, ellei vähempi määrä riitä vastaamaan vammaisen ihmisen yksilöllisiin tarpeisiin.
• Lain soveltamisalaa on korjattava siten, että myös lievemmin kehitysvammaiset ihmiset, jotka nykyään saavat kehitysvammalain mukaista erityishuoltoa, pääsevät VPL:n mukaisten palveluiden piiriin. Myöskään esimerkiksi autismikirjon ihmisten, joilla on tarve VPL:n mukaisille erityispalveluille, ei enää tule jäädä väliinputoajiksi.
• Valmennuksen pykälään on otettava mukaan työhönvalmennus.
• Henkilökohtaisen avun syrjivä voimavararajaus on poistettava. Henkilökohtaista apua on saatava ja voitava käyttää asumismuodosta riippumatta, silloin kun sille on välttämätön tarve.
• Uusi, erityisesti kehitysvammaisille ja vastaavaa tukea tarvitseville ihmisille tärkeitä palveluja sisältävä, erityisen tuen pykälä ei saa olla nyt ehdotetusti niin viimesijainen, että kaikki näitä palveluita tarvitsevat eivät voisi niitä saada. Pykälän on myös tultava kokonaisuudessaan voimaan samaan aikaan kuin muukin laki. Jos henkilökohtaisen avun voimavararajaus jää lakiin, henkilökohtaista apua vaille jäävät saavat tilalle erityistä osallisuuden tukea. Tuettua päätöksentekoa on oltava oikeus saada ihmiselle itselleen merkittäviin päätöksiin ja myös osana muita palveluita niin, että se kirjataan niitä koskeviin palvelupäätöksiin. Vaativan moniammatillisen tuen rajanveto terveydenhuollon palveluihin vaatii vielä selkeytystä.
• Asumisen tuki tulee järjestää ensisijaisesti omaan itse valittuun asuntoon ja asuinpaikkaan. Myös vaikeammin kehitysvammaisilla ja autismikirjon ihmisillä on oltava muitakin vaihtoehtoja kuin ryhmämuotoinen asuminen. Asumisen tuki ei saa rajautua vain päivittäisissä toimissa tarvittavaan apuun ja tukeen. Sen on mahdollistettava asukkaan hyvinvointi, osallisuus, kommunikointi ja perhe-elämä sekä itsemääräämisoikeus. Sen on myös tuettava ihmisen omaa päätöksentekoa.
• Vammaisen lapsen vammansa vuoksi tarvitsemasta kodin ulkopuolisesta asumisesta on tärkeä säätää tässä laissa, jotta lastensuojelun sijaishuoltoon ei enää päädy vammaisia lapsia, joilla ei ole lastensuojelun tarvetta. Lasten asumisen tukeminen ensisijaisesti oman perheen kanssa on yhdistettävä kodin ulkopuolisen asumisen kanssa samaan lapsen asumisen tuen pykälään.
• Päivätoimintaa on saatava yksilöllisten tarpeiden perusteella, eikä sitä pidä rajata työkyvyttömien ja työtoimintaan osallistumaan kykenemättömien työikäisten ihmisten palveluksi.
• Työtoiminnasta on säädettävä subjektiivisena oikeutena vammaispalvelulaissa, eikä sitä tule muuttaa sosiaalihuoltolain mukaiseksi määrärahasidonnaiseksi ja harkinnanvaraiseksi palveluksi.
• Työ- ja päivätoiminnan, lyhytaikaisen huolenpidon, valmennuksen ja erityisen tuen matkojen on sisällyttävä maksuttomina ko. palveluihin sen sijaan, että ne olisivat liikkumisen tukea, josta voidaan periä kuljetusomavastuut.
• Subjektiivisina oikeuksina turvattuja palveluita koskevissa asioissa tulee voida valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen ilman valituslupaa.
• Vammaispalveluista perittävien asiakasmaksujen on perustuttava normaalisuusperiaatteeseen, eikä vamman vuoksi tarvittavasta avusta ja tuesta tule miltään osin periä maksua. Lapsen kodin ulkopuolisen asumisen maksu ei saa olla määrältään monille perheille kohtuuton elatuslain mukaan määräytyvä maksu, vaan sen pitää perustua lapsen omiin tuloihin tai olla muutoin selkeästi ehdotettua maksua kohtuullisempi.

Lakiehdotuksen korjaustarpeista huolimatta on tärkeää, että tämä pitkään valmisteltu lakiuudistus etenee nyt vihdoin tällä hallituskaudella maaliin. Lakiuudistuksen valmistelutyö jatkuu sosiaali- ja terveysministeriössä, ja lakiesitys on tarkoitus antaa eduskunnalle käsiteltäväksi syyskuun alussa. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2023. Sen toimeenpanon tukeminen on aloitettava heti, kun lakiesitys on annettu eduskunnalle, jotta hyvinvointialueet osaavat ja pystyvät soveltamaan uutta lakia asianmukaisesti heti vuodenvaihteesta lähtien.

Pitkäaikaiset palvelupäätökset helpottaisivat ruuhkaa

Nykyisten vammaispalvelu- ja kehitysvammalakien perusteella tänä vuonna tehtävät palvelupäätökset on erittäin tärkeä tehdä olemaan voimassa pidemmälle ensi vuoteen, jotta hyvinvointialueilla ei ole edessä valtavaa päätöksentekoruuhkaa heti uuden lain astuttua voimaan. Päätösten muuttamiselle uuden lain mukaisiksi ehdotetaan kahden vuoden siirtymäaikaa, joten mikään kiire saattaa päätöksiä uuden lain mukaisiksi heti lain tultua voimaan ei ole. Päätösten muuttamisen tulee perustua yksilölliseen arviointiin, ja vammaisen asiakkaan osallisuus päätöksiä tehtäessä on aina turvattava lainsäädännön edellyttämällä tavalla.

Tukiliitto seuraa vammaispalvelulainsäädännön uudistuksen etenemistä tarkasti. Jaamme uudistuksesta tietoa jäsenistölle ja muille kiinnostuneille eri kanavissamme. Syksylle on suunnitelmissa myös uudistusta koskevia koulutuksia, joista tiedotamme lähempänä tarkemmin.

Tukiliitto lausui vammaispalvelulainsäädännön (#Valas) uudistamisesta: Keskeiset lähtökohdat hyviä, mutta ehdotusta tulee vielä korjata. #Vammaispalvelut #TukiliittoVaikuttaa