Kannustamme kaikkia lausumaan – Vammaislakiuudistus toteutettava ja lakiesityksen ongelmakohdat korjattava

Tukiliiton liittohallitus käsitteli kokouksessaan 19.3.2022 esitystä uudeksi vammaislainsäädännöksi (Valas). Hallitus pitää tärkeänä, että uudistus toteutetaan tällä hallituskaudella niin, että se astuu ensi vuoden alussa. Tällä hetkellä vammaispalveluihin sovellettavat erityislait (laki kehitysvammaisten erityishuollosta ja vammaispalvelulaki) eivät enää sellaisinaan ole soveltamiskelpoisia palvelurakenteissa, jotka astuvat voimaan 1.1.2023 sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen myötä.

Esitys vammaislainsäädännön uudistamiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi (VN/12531/2021) on parhaillaan lausuntokierroksella. Tukiliitto ja muut kehitysvamma-alan järjestöt katsovat, että lakiesitys on monilta osin kannatettava. Siihen on kuitenkin jäänyt myös korjattavaa, jotta se täyttäisi YK:n vammaissopimuksen velvoitteet ja tosiasiassa vahvistaisi tavoitteensa mukaisesti kaikkien vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja osallistumista yhteiskunnassa.

Yksi keskeinen huolemme on, että lakiesityksen soveltamisalaan kirjattu varsin rajaava vammaisen henkilön määritelmä voi itsessään kumota edellä mainittujen tavoitteiden toteutumista. Ehdotetussa muodossa lakiesitys mitä todennäköisimmin vaikeuttasi ja monimutkaistaisi vammaispalveluiden piiriin pääsemistä, ja lisäisi väliinputoamisia. Myös kehitysvammaisiin ihmisiin kohdistuva merkittävä asiakasmaksurasitteen kasvu voi olla este palveluiden käytölle.

Erityinen huolemme koskee tiettyjä pykäliä ja joihinkin pykäliin tehtyjä muutoksia, jotka lisäisivät toteutuessaan vammaisten henkilöiden maksutaakkaa muun muassa lisääntyvien omavastuiden kautta.

Lakiesityksen kriittisiä kohtia

• 2 § Lain soveltamisala ja suhde muuhun lainsäädäntöön. Soveltamisalassa määritellään, millainen vammainen henkilö olisi oikeutettu palveluihin. Määritelmä ei vastaa YK:n vammaisoikeuksien sopimusta. Siitä puuttuu yksi olennainen toimintakyvyn osa-alue: sosiaalinen toimintakyky. Tämä ja toimintakyvyn olennaisen heikentymisen vaatimus rajaisivat todennäköisesti soveltamisalan ulkopuolelle esimerkiksi lievemmin kehitysvammaisia ja autismikirjon henkilöitä.
• 5 § Päätöksenteko ja palveluiden toteuttaminen. Pykälään on palautettava lain 1 luvun säännöksistä ehdotuksen tehneen sosiaali- ja terveysministeriön osallisuustyöryhmän esittämä asiakasosallisuutta selkeästi parantava, helposti toteutettava kirjaus: Asiakkaan esittämästä avun ja tuen tarpeesta tai palvelun toteuttamistavasta voidaan poiketa vain perustellusta syystä, joka on kirjattava päätökseen.
• 9 § Henkilökohtainen apu. Esitysluonnos sisältää edelleen voimavararajauksen vastoin YK:n vammaissopimusta ja yhdenvertaisuusperiaatteita. Rajausta on sanallisesti pyritty muotoilemaan lievemmäksi, mutta se ei poista tosiasiaa, että henkilöllä on oltava kykyjä ilmaista tahtonsa sisältö.
• 12 § Erityinen tuki. Pykälä astuisi osittain voimaan vasta 2025, kaksi vuotta muuta vammaislainsäädäntöä myöhemmin. Tämä vaikeuttaisi perusteettomasti monien kehitysvammaisten ihmisten pääsyä tarvitsemiensa palvelujen piiriin. Erityistä tukea ei myöskään tulisi rajata viimesijaiseksi palveluksi.
• 14 § Asumisen tuki. Pykälä on kirjoitettu liian kapea-alaiseksi. Asumisen tuen tulisi sisältää päivittäisissä toimissa tarvittavan avun ja tuen lisäksi ne palvelut, joita henkilö tarvitsee hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi, osallisuuden, kommunikaation ja perhe-elämän mahdollistamiseksi sekä päätöksenteon tukemiseksi ja itsemääräämisoikeuden toteutumiseksi. Lisäksi tulisi korostaa vahvemmin sitä, miten asumisen tuki järjestetään myös vaativampia tuen tarpeita omaaville, kuten vaikeammin kehitysvammaisille ihmisille, ensisijaisesti vammaisen henkilön itse valitsemaan asuntoon ja asuinpaikkaan, kuten YK:n vammaissopimuksen 19 artikla edellyttää.
• 15 § Lapsen asuminen kodin ulkopuolella. Lapsen tulee voida ehdotetuin tavoin saada kodin ulkopuolinen asuminen lastensuojelulain sijasta vammaispalvelulain nojalla, kun tarve palvelulle perustuu lapsen vammaan. 15 § tulisi yhdistää lapsen oman perheen kanssa asumisen ensisijaista tukemista koskevan 14.4 §:n kanssa yhdeksi lapsen asumisen tuen kokonaisuudeksi. Kodin ulkopuolisesta asumisesta perittäviksi ehdotettuja maksuja tulee selkeästi kohtuullistaa.
• 19 § Päivätoiminta. Pykälä rajaisi toteutuessaan päivätoiminnan vain niille työikäisille henkilöille, jotka ovat työkyvyttömiä tai eivät pysty osallistumaan työtoimintaan. Tämä tuottaisi väliinputoajia ja vaikeuttaisi työllistymistä tukevan työtoiminnan, tuetun työn työhönvalmennuksen ja osallisuutta tukevan päivätoiminnan joustavaa yhdistämistä. Päivätoimintaa tulee säätää myönnettäväksi yksilöllisen tarpeen perusteella ilman kategorisia rajauksia.

Kuka tahansa voi jättää lausunnon

Lausuntokierros jatkuu 4. huhtikuuta asti ja lausuntopalvelussa voi kuka tahansa jättää lausunnon. Lausunnossa voi ottaa kantaa muutamaan tai vaikka vain yhteen kysymykseen. Lausuttaessa on tärkeää myös kannattaa niitä asioita, joiden toivotaan pysyvän mukana lakipaketissa. Kuka tahansa voi jättää lausuntonsa täällä: Lausuntopalvelu (siirry sivulle)

Tukiliiton oikeuksienvalvonnan tiimi on laatinut vastausmalleja, jotka helpottavat lausunnon jättämistä. Löydät aineiston kokonaisuudessaan täältä:

• Vastausmallit Valas-lausuntopyyntökyselyyn (sivu)
• Vastausmallit Valas-lausuntopyyntöön (pdf-tiedosto)

#Valas-uudistus toteutettava ja lakiesityksen ongelmakohdat korjattava. Tukiliitto kokosi lausunnon jättämistä helpottavan tietopaketin. #YKvammaissopimus #OikeusPalveluihin