Yleistä perintöoikeudesta

Testamentin tekeminen on ainoa tapa itse määrätä, kuinka oma omaisuus jaetaan kuoleman jälkeen. Jos testamenttia ei ole, omaisuus jaetaan laissa (perintökaari) määrätyssä järjestyksessä. Ellei perillisiä ole, perintö menee tietyin poikkeuksin valtiolle.
Sivulta löydät myös videotallenteen perintöoikeudesta ja testamentista.

Lain mukaan ensisijaisia perillisiä ovat rintaperilliset eli lapset, lapsenlapset ja heidän lapsensa. Mikäli rintaperillisiä ei ole, perinnön saavat perittävän vanhemmat. Elleivät vanhemmat ole elossa, heidän sijaansa tulevat sisarukset tai heidän rintaperillisensä. Jos heitäkään ei ole, perivät isovanhemmat tai heidän sijaansa tulevat heidän lapsensa eli tädit, sedät ja enot. Serkut eivät lain mukaan enää ole perillisasemassa.

Aviopuoliso perii ensin kuolleen puolison omaisuuden vain, jos lapsia tai heidän jälkeläisiään ei ole. Silloin, kun on kyseessä aviopari, perittävän omaisuuden määräytymiseen vaikuttaa esimerkiksi se, ovatko puolisot tehneet avioehdon. Jos avioehtoa ei ole, toisen puolison kuollessa, tehdään ensin omaisuuden ositus, jossa selvitetään, mikä omaisuus kuuluu leskelle ja mitä jää kuolinpesään jaettavaksi. Vasta sen jälkeen tehdään perinnönjako. Leski ei siis peri enää osuutta kuolinpesään kuuluvasta omaisuudesta, ellei siitä ole erikseen tehty testamenttia.

Videolla asianajaja, varatuomari Mika Miesmäki kertoo perintöoikeudesta ja testamentista.

Tekstit on kirjoittanut ja koonnut Tukiliiton johtava lakimies Sirkka Sivula (tekstit on julkaistu 2017).

Tukiliiton lakineuvonta ei valitettavasti pysty vastaamaan perintöoikeuteen ja testamenttiin liittyviin kysymyksiin. Yhteistyökumppanimme Asianajotoimisto Facta Oy auttaa testamenttiin liittyvissä asioissa.