Pieni ele -keräys

Ajankohtaista

• Ilmoittautuminen vuosien 2018 – 2019 keräyksiin on päättynyt. Kiitos kaikille ilmoittautuneille! (2.3.2018)
• Kiitos kaikille presidentinvaalien keräyksessä mukana olleille yhdistyksille. Nyt on aika ilmoittautua seuraaviin keräyksiin. Ilmoittautuminen tapahtuu nettilomakkeella 4.12.2017 – 1.3.2018.
  Tiedossa on kolmen vaalin keräysputki, johon yhdistys ilmoittautuu kerralla:
  maakuntavaalit (lokakuu 2018)
  eduskuntavaalit (huhtikuu 2019)
  EU-vaalit (touko/kesäkuu 2019)
  HUOM! Jälki-ilmoittautumisia ei oteta vastaan, koska niiden käsittelyyn ei ole aikaa. Jos yhdistyksessä tai lähipiirissä ei ole ketään, jolta nettilomakkeen täyttö onnistuu, yhdistys voi ilmoittautua soittamalla Pieni ele -keräystoimistoon numeroon 0400 887 114 . (4.12.2017)
• Kuntavaalien 2017 keräys tuotti 1,3 miljoonaa euroa. (14.6.2017)

Tietoa keräyksestä

• Pieni ele on keräys kotimaiselle vammais- ja terveystyölle.
• Keräys on jo 110-vuotias. Sen aloitti kirjankustantaja Werner Söderström vuonna 1907.
• Mukana on 17 vammais- ja terveysjärjestöä paikallisyhdistyksineen ja toistakymmentä tuhatta vapaaehtoista.
• Toteutetaan lipaskeräyksenä äänestyspaikoilla. Mahdollista lahjoittaa myös esim. tekstiviestillä, nettimaksulla tai soittamalla lahjoitusnumeroon. Tästä löydät lahjoitustavat.
• Tuottanut 2000-luvun aikana miltei 20 milj. euroa lahjoituksia.
• Puolet lipaskeräyksen tuotosta jää suoraan keräyskuntaan ja jaetaan keräykseen osallistuneiden paikallisyhdistysten kesken.
• Toinen puoli tuotosta käytetään valtakunnalliseen työhön vammaisten ja sairaiden aseman parantamiseksi ja kaikkien terveyden edistämiseksi.
• Tukiliiton osuus keräystuotosta käytetään muun muassa kehitysvammaisten teemaviikon paikallisiin tapahtuma- ja materiaalikuluihin.

Tukiliitto on mukana Pieni ele -keräyksessä. Keräyksen tuotto käytetään kotimaisen vammais- ja terveystyön hyväksi. #lahjoita #pieniele #yhdistykset #järjestöt #yhdessä #yhteistyö #kiitostuesta

Yhdistyksen tehtävät

1. Valitkaa yhdistyksen yhteyshenkilö

• Keräykseen osallistuva yhdistys tarvitsee oman yhteyshenkilön.
• Hän edustaa yhdistystä oman kunnan keräyskokouksissa ja välittää tietoa.
• Keräyskokouksissa sovitaan työnjaosta yhdistysten kesken ja yhdistys sitoutuu järjestämään miehityksen omiin lipasvuoroihinsa.

2. Etsikää vapaaehtoisia lipaskerääjiksi

• Lipaskerääjät voivat olla myös muita kuin yhdistyksen jäseniä. Kannattaa siis markkinoida mahdollisuutta vapaaehtoistoimintaan laajasti myös oman yhdistyksen ulkopuolelle esimerkiksi oppilaitoksiin ja työpaikoille.
• Monet ihmiset haluavat nykyään toimia kertaluonteisesti vapaaehtoisena, joten tässä on hyvä mahdollisuus sen toteuttamiseen. “Tulisitko auttamaan yhdistystämme kahdeksi tunniksi? Tehtävä on helppo: istut ja vahdit keräyslipasta vaalipaikalla ja kiität lahjoittajia, muuta ei tarvita. Yhdistyksemme saa tästä ison avun ja sinä saat auttamisesta hyvän mielen.”
• Pyytäkää kehitysvammaisia ihmisiä mukaan lipasvahdeiksi. Voitte hoitaa lipasvuoron parityönä. Myös kehitysvammaiset ihmiset haluavat toimia vapaaehtoisena ja näin auttaa omaa paikallisyhteisöään ja olla osallisena yhteiskunnan eri toiminnoissa.
• Kokonaisuudessaan lipasvuorojen tuntimäärä riippuu esimerkiksi kunnan äänestyspaikkojen määrästä sekä osallistuvien yhdistysten määrästä ja toimintamahdollisuuksista.
• Useimmilla yhdistyksillä lipasvuorojen tuntimäärä on 10-50 välillä.

3. Vapaaehtoisen lipasvahdin tehtävät

• Työskentelee äänestyspaikan Pieni ele -keräyspisteellä sisätiloissa.
• Huolehtii pöydällä olevasta keräyslippaasta.
• Hymyilee, tervehtii ja kiittää lahjoittajia ystävällisesti.
• Oikeusministeriön ohjeen mukaisesti ehdokkaana oleva henkilö ei voi toimia keräyksen lipasvahtina.

Ajankohtaista tietoa keräyksestä päivitetään sivulle koko ajan.