PKAN-tauti

Pantotenaattikinaasin toimintaan liittyvä hermoston rappeuma (Pantothenate kinase-associated neurodegeneration, PKAN) on harvinainen liikehäiriösairaus, joka aiheuttaa liikunnan ongelmia, jäykkyyttä (spastisuutta), tahattomia liikkeitä ja virheasentoja.

Perinnöllisyyslääkäri Helena Kääriäinen 10.11.2022

ORPHA: 157850
ORPHA: 216873 (subtype)
ORPHA: 216866 (subtype)
OMIM: 234200

Avainsanat: Pantothenate kinase-associated neurodegeneration, Hallervorden—Spatzin tauti

Lyhyesti

Pantotenaattikinaasin toimintaan liittyvä hermoston rappeuma (Pantothenate kinase-associated neurodegeneration, PKAN) on harvinainen liikehäiriösairaus, joka aiheuttaa liikunnan ongelmia, jäykkyyttä (spastisuutta), tahattomia liikkeitä ja virheasentoja. Taudissa esiintyy usein verkkokalvon rappeumaa ja siten näön heikkenemistä. Taudille ei ole suomenkielistä nimeä. Aikaisemmin on käytetty nimeä HallervordenSpatzin tauti, mutta siitä on luovuttu. Liikunnallisen kehityksen vaikeutumisen ohella saattaa esiintyä oppimisen ongelmia tai psykiatrisia oireita. Tauti saattaa alkaa jo leikki-iässä, myöhemmin teini-iässä tai nuorena aikuisena. Tauti periytyy peittyvästi. PKAN-tauti kuuluu harvinaisiin neurologisiin liikehäiriösairauksiin.

Oireet ja löydökset

PKAN-sairauden ensimmäiset oireet alkavat sen ns. klassisessa muodossa leikki-iässä. Ensimmäisiä oireita on kävelyn vaikeutuminen, alaraajojen jäykkyys, tahdosta riippumattomat liikkeet tai virheasennot ja puheen muuttuminen epäselväksi. Liikunnallinen kehitys hidastuu ja joskus on oppimisen ongelmia laajemminkin. Mitä aikaisemmin tauti alkaa, sitä todennäköisemmin esiintyy myös laaja-alaisia oppimisen vaikeuksia. Osalle potilaista kehittyy verkkokalvon pigmenttirappeuma, jonka ensimmäisinä oireina ovat hämäräsokeus ja näkökenttien kapeutuminen.

Klassista muotoa sairastavan oireet etenevät melko nopeasti siten, että potilas menettää kykynsä kävellä noin 10-15 vuoden ikään mennessä. Tauti etenee yksilöllisesti ja yleensä epätasaisesti siten, että nopeita huononemisvaiheita saattaa seurata pitkä tasainen kausi. Suun ja nielun alueen motorisen toiminnan häiriöt saattavat johtaa siihen, että potilaan ravitsemus jää puutteelliseksi. Tauti johtaa ennenaikaiseen kuolemaan, mutta nykyaikainen parantunut hoito näyttää pidentävän elinikää.

Taudin epätyypillinen, lievempi muoto alkaa teini-iässä tai nuorena aikuisena. Ensimmäinen oire saattaa olla erilaiset puheen häiriöt kuten epäselvä puhe, toisteleva puhetyyli tai muut puheen häiriöt. Potilaille ilmaantuu usein erilaisia psykiatrisia oireita kuten persoonallisuuden muuttumista, impulsiivisuutta tai depressiota. Verkkokalvonmuutokset ja niihin liittyvät näköoireet ovat harvinaisia. Liikunnan oireet kuten lihasjäykkyys, vapina tai Parkinsonin tautia muistuttavat oireet kehittyvät hitaasti, mutta saattavat ajan kuluessa johtaa kävelykyvyn menettämiseen. Mitä myöhemmin tauti alkaa, sitä epätodennäköisemmin kehittyy älyllisen tason laskua.

Oireyhtymän syy, periytyvyys ja yleisyys

PKAN-tauti johtuu pantotenaattikinaasi-2 eli PANK2 -geenin virheellisestä toiminnasta, mikä johtaa muutoksiin hermokudoksessa ja sen toiminnassa, mm. rautakertymiin aivojentyvitumakkeiden alueella.  Sairastuva henkilö on perinyt molemmilta vanhemmiltaan PANK2-geenin, jossa on mutaatio. Siten hänellä ei ole lainkaan normaalisti toimivaa PANK2-geeniä. Periytymistapa on siis autosominen peittyvä eli resessiivinen. Vanhemmat ovat terveitä, koska heillä on mutaatio vain toisessa PANK2-geenissään, mutta kyseisen geenin pari on normaalisti toimiva. Perheessä, jossa molemmat vanhemmat ovat terveitä geenimutaation kantajia, on joka kerta lapsia hankittaessa yksi mahdollisuus neljästä (25%), että syntyy sairastuva lapsi. Perheen terveillä lapsilla on kahden kolmasosan riski olla vanhempien tavoin oireettomia geenimutaation kantajia. Periytyvyydestä saa tarkempaa tietoa perinnöllisyysneuvonnassa.

Kun lapsella on tunnistettu tautia aiheuttavat mutaatiot, on  sairaus mahdollista todeta jo sikiöaikana sikiön soluista (yleensä istukkabiopsia) tehtävän geenitutkimuksen avulla niin varhain, että raskaus on vielä mahdollista keskeyttää.

PKAN-tauti on erittäin harvinainen; sen esiintyvyydeksi arvioidaan 1-3 tapausta miljoonaa ihmistä kohden.

Diagnoosi ja hoito

Leikki-ikäisen tyypilliset oireet ja tutkimuksissa havaittavat erityiset muutokset aivojen MRI-kuvauksessa saattavat johtaa juuri tämän sairauden epäilyyn. Tällöin voidaan tutkia PANK2-geenin mutaatioita. Nykyään on tavallisempaa, että potilaasta tutkitaan jokin laboratorion suunnittelema neurologisten sairauksien paneelitutkimus, jolloin tutkitaan kymmeniä tai satoja mahdollisesti kysymykseen tulevia geenejä. Saatetaan myös harkita kaikkien tunnettujen geenien tutkimista eli ns. eksomitutkimusta. Kaikilla näillä tavoilla on mahdollista löytää tautia aiheuttavat mutaatiot PANK2-geenistä. Myöhemmin alkava tautimuoto on oirekuvaltaan epämääräisempi ja diagnoosi saattaa viivästyä, jos oireet tulkitaan esimerkiksi psykiatriseksi oireistoksi.

Näin harvinaisen sairauden hoito tapahtuu yliopistosairaalatasolla. Taudin oireita pystytään hoitamaan monin tavoin. Kysymykseen tulee vaativat lääkehoidot tai erityiset neurokirurgiset toimenpiteet, jollaisia harkitaan tapauskohtaisesti. Lisäksi potilas tarvitsee monialaista arkielämän tukea, kuten ravinnon saannista huolehtimista, mahdollisen näkövamman huomioimista, fysio-, toiminta- ja puheterapiaa ja päivähoito/koulumuodon pohdintaa. Nämäkin suunnitellaan yksilöllisesti. Seurannassa tulee mm. seurata lapsen kasvua ja kehitystä sekä tarkkailla mahdollisen näkövamman kehittymistä ja ehkäistä ja lääkitä kiputiloja.

Eliniän ennuste

Klassinen leikki-iässä alkava tauti johtaa yleensä ennenaikaiseen kuolemaan aikuisiässä, mikä myöhemmin alkavissa tautimuodoissa on harvinaisempaa. Tautitapaukset saattavat myös olla epätyypillisiä ja taudin kulkua on vaikea ennakoida.

Historia

Taudin kliiniset oireet tunnistettiin ja kuvattiin jo 1920-luvun alussa. Raportin kirjoittajien mukaan tauti nimettiin Hallervorden-Spatz -oireyhtymäksi, mutta nimen käytöstä on luovuttu. Taudin yhteys PANK2 -geeniin tunnistettiin 2000-luvun alussa.

Tukipalvelut

Harvinaiskeskus Noriosta voi tiedustella vertaistukea. Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista. Lue lisää Keskustelutuki ja ohjaus -sivultamme tai soita 044 5765 439.

Liikehäiriösairauksien liitto

Lähteet

GeneReviews: Pantothenate kinase-associated neurodegeneration

Orphanet: Panthothenate kinase-associated neurodegeneration