MASA-oireyhtymä

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Harvinaiskeskus Norio 24.5.2023

ORPHA:2466
ICD-10: G11.4
OMIM: 303350

Avainsanat: Mental Retardation, Afasia, Shuffling manner of walking, Adducted thumbs, MASA, Spastinen paralegia tyyppi 1; SPG1, L1-oireyhtymä, ent. CRASH syndrome

Lyhyesti

MASA-oireyhtymä luokitellaan nykyisin L1-oireyhtymäkirjoon, tai niin kutsuttuihin L1CAM-liittyviin oireyhtymiin, jotka kaikki aiheutuvat L1CAM-geenin mutaatiosta. MASA-oireyhtymä tulee englanninkielisistä sanoista Mental Retardation, Afasia, Shuffling gait, Adducted thumbs, jotka tarkoittavat suomeksi kehitysvammaisuutta, laahustavaa kävelytyyliä, afasiaa eli vaikeutta ymmärtää tai tuottaa puhuttua tai kirjoitettua kieltä ja peukaloiden taittumista kämmentä vasten. Näiden oireiden lisäksi, potilaalla voi olla aivo-selkäydinnesteen kiertohäiriöstä johtuva hydrokefalia sekä aivokammioiden lievät tai kohtalaiset laajentumat. Oirekuva vaihtelee yksilöllisesti, eikä kaikkia tässä kuvattuja oireita ole kaikilla henkilöillä, joilla on X-oireyhtymä. Vastaavasti oirekuvaan voi liittyä myös joitakin muita piirteitä, joita ei tässä kuvauksessa ole mainittu.

Oireet ja löydökset

MASA-oireyhtymään liittyvä mahdollinen hydrokefalus havaitaan usein poikasikiöillä raskauden aikaisissa ultraäänitutkimuksissa. MASA-oireyhtymän tyypillinen löydös tai tunnuspiirre on myös peukaloiden taittuminen kämmentä vasten (cortical thumb). Tämän virheasennon syynä pidetään joidenkin käden lihasten kehittymättömyyttä.

MASA-oireyhtymän oirekuvaan lukeutuu puheen kehityksen viive. Myös motoristen eli liikkumisen perustaitojen kehityksessä havaitaan viivettä. Tämän taustalla voi olla hypotonia eli alentunut lihasjänteys, joka lapsen vanhetessa muuttuu spastisuudeksi eli lisääntyneeksi lihasjänteydeksi. Jos lihasjäykkyys etenee, alaraajat menettävät usein lihasvoimaansa ja voivat jäykistyä. MASA-oireyhtymään liittyvä laahustava kävelytyyli johtuu mm. näistä muutoksista.

Oireyhtymään liittyvä kehitysvammaisuus on usein lievää tai kohtalaista. Mahdollisen hydrokefalian vaikeusaste ei ole yhteydessä kehitysvammaisuuden laatuun. On nimittäin havaittu, että kehitysvammaisuuden aste voi olla vaikeampi niillä potilailla, joilla on normaali päänympärys kuin niillä, joilla hydrokefalus aiheuttaa makrokefalian eli suuripäisyyden. Epilepsiakohtaukset ovat mahdollisia.

MASA-oireyhtymässä aivokuvantamisessa havaitaan mm. laajentuneet aivokammiot, Sylvian aivonesteviemärin (aqueductus Sylviin) ahtauma, kortikospinaaliradan eli liikehermoaivokuoresta alkavan liikehermoradan vajaakehitys sekä mahdollinen hydrokefalia ja/tai aivokurkiaisen puuttuminen.

MASA-oireyhtymään voi kuulua myös muita löydöksiä, kuten pienikokoisuus ja vaikeaa notkoselkäisyys.

Syy ja perinnöllisyys

MASA-oireyhtymä johtuu geenimutaatiosta L1CAM-geenissä X-kromosomissa (Xq28). L1CAM-geenistä tuotetaan L1 soluadheesiomolekyyliä (L1 cell adhesion molecule, L1CAM), jonka avulla solut ovat yhteydessä toisiinsa ja vuorovaikutuksessa ympäristöönsä. L1CAM on tärkeä osa mm. hermosolujen ulkopintaa rajaavilla solukalvoilla sekä keskus- että ääreishermoston hermosoluissa. L1CAM vastaa mm. hermosolujen kasvusta, migraatiosta eli vaeltamisesta ja kortikospinaaliradan kehittymisestä. Kortikospinaalirata on eräs aivoista selkäytimeen lähtevä liikehermorata, joka kulkee isoaivojen liikeaivokuoren alueelta mm. selkäytimen liikehermoihin. L1CAMS-proteiinin toiminnan merkitys korostuu etenkin sikiöaikaisen ja syntymän jälkeisen hermoston kehityksen aikana. Mutaatiot L1CAM:ssa johtavat L1-oireyhtymään tai niin kutsuttuun L1CAM-oireyhtymäkirjoon, joihin MASA-oireyhtymä siis lukeutuu.

L1CAM-geenimutaation tyyppi vaikuttaa oireyhtymän vaikeusasteeseen. Usein pistemutaatio (missense variant), jossa yksi geenin koodaamista aminohapoista on muuttunut toiseksi, aiheuttaa lievemmät oireet kuin mutaatio (truncating mutation), joka estää täyspitkän L1CAM-geenituotteen valmistumisen tai johtaa geenituotteen täydelliseen puuttumiseen hermosoluista. Huomionarvoista on, että oireyhtymän oirekuva voi vaihdella yksilöiden välillä, vaikka heillä olisikin sama geenimuutos perimässään.

MASA-oireyhtymä periytyy X-kromosomaalisesti. Koska pojilla on vain yksi X-kromosomi perimässään, heillä oireet ilmenevät herkemmin kuin tytöillä/naisilla, joilla on perimässään tavanomaisesti kaksi X-kromosomia. Tytöillä/naisilla toisen X-kromosomin geeni, jossa ei ole oireyhtymää aiheuttavaa mutaatiota, voi mahdollisesti tuottaa riittävästi toimivaa geenituotetta. Tämän vuoksi heillä oireet ovat usein lieviä tai oireita ei ole lainkaan. Lääketieteellisen kirjallisuuden mukaan noin 5 % naisista, joilla on L1CAM-geenin mutaatio, ovat oireisia, ja silloinkin oireet ovat useimmiten lieviä. Maailmalla tunnetaan vain muutama tapaus, joissa naisella on todettu L1CAM-geenimutaation aiheuttama vaikea hydrokefalia.

X-kromosomaalisen periytymistavan mukaan isä ei voi siirtää oireyhtymää aiheuttavaa geenimuutosta pojalleen, mutta kaikista hänen tyttäristään tulee oireyhtymää aiheuttavan mutaation lieväoireisia tai oireettomia kantajia. Naisella, jolla on perimässään MASA-oireyhtymää aiheuttava geenimuutos, on 25 %:n todennäköisyys saada poikalapsi, jolla on MASA-oireyhtymä ja 25 %:n todennäköisyys saada tytär, jolla on perimässään sama geenimutaatio kuin hänellä itselläänkin on. Todennäköisyys, ettei kantajaäidin pojalla ole oireyhtymää aiheuttavaa geenimutaatiota perimässään on 25 %. Tämä periytymistodennäköisyys on saman myös kantajaäidin tyttärellä (25 %). Nämä periytymistodennäköisyydet ovat samat raskaudesta toiseen. Huomion arvoista on, että lapsen oirekuva voi olla erilainen kuin hänen vanhemmallaan.

Osalla MASA-oireyhtymä ei ole periytynyt vanhemmalta, vaan oireyhtymä on seurausta uudesta niin kutsutusta de novo-mutaatiosta. Vanhempien perimäntutkimuksista ei tällöin siis löydetä L1CAM-geenin mutaatiota. De novo-mutaatio syntyy hedelmöitykseen osallistuvan sukusolun, munasolun tai siittiön, kypsyessä, tai pian hedelmöityksen jälkeen. De novo-mutaatioiden syntyyn ei voi vaikuttaa, eivätkä ne ole kenenkään syytä. De novo-mutaatioiden toistumistodennäköisyys perheessä on noin prosentin (1 %) luokkaa.

On mahdollista, joskin erittäin harvinaista, että oireyhtymä on seurausta sukusolumosaikismista. Silloin osassa vanhemman sukusoluja on L1CAM-geenin mutaatio ja osassa ei. Nykyiset verikokeeseen perustuvat perimäntutkimukset eivät voi poissulkea tai vahvistaa sukusolumosaikismin mahdollisuutta. Sukusolumosaikismi nostaa jonkin verran, muttei huomattavasti, perheen todennäköisyyttä saada lapsi, jolla on MASA-oireyhtymä. Sukusolumosaikismista lisää tietoa löytyy Harvinaiskeskuksen sivuilta kohdasta: 70 kysymystä ja vastausta perimästä ja perinnöllisyydestä: Mosaikismi.

Perhe voi halutessaan keskustella perinnöllisyysneuvonnassa oireyhtymän toistumistodennäköisyydestä jo ennen seuraavaa mahdollista raskautta. Harvinaiskeskus Norion sivuilta löytyy tietoa myös perhesuunnittelusta, tilanteissa, joissa perheessä on mahdollisesti kohonnut todennäköisyys johonkin harvinaissairauteen: Perhesuunnittelu ja raskaus. Kaikista näistä aiheista voi myös keskustella ilman lähetettä ja veloituksetta Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajan kanssa. Yhteystiedot keskustelutukeen ja neuvontaan löydät tämän julkaisun lopusta.

Yleisyys

MASA-oireyhtymä on erittäin harvinainen. Oireyhtymän yleisyys vaihtelee 1:25 000 ja 1:60 000 välillä. Oireyhtymän kliiniset oireet esiintyvät pääasiassa miessukupuolella. Arvioidaan, että MASA-oireyhtymä selittäisi miessukupuolella havaittavista hydrokefalustapauksista noin 10 %.

Diagnoosi ja hoito

Erotusdiagnostiikassa on otettava huomioon muut L1-oireyhtymäkirjoon kuuluvat kaksi muuta oireyhtymää: HSAS-oireyhtymä (X-linked hydrocephalus with stenosis of the aqueduct of Sylvius, tai toiselta nimeltään Bickers-Adamsin oireyhtymä) ja X-kromosomiin kytkeytynyt aivokurkiaisen synnynnäinen puuttuminen (X-linked complicated corpus callosum agenesis), jotka myös johtuvat L1CAM-geenin mutaatiosta. Muita varteenotettavia oireyhtymiä ovat mm. Renpenningin oireyhtymä, Fragiili-X oireyhtymä, Allan-Herndon Dudleyn oireyhtymä, Sutherlan-Haan oireyhtymä, Juberg-Marsidin oireyhtymä ja Angelmanin oireyhtymä.

Diagnoosi asetaan oirekuvan ja perimästä osoitetun L1CAM-geenimutaation perusteella. Oireyhtymän sikiödiagnostiikka on mahdollista.

Hoito on moniammatillista. Aivo-selkäydinnestekierron häiriöstä johtuvaa hydrokefaliaa ja sen aiheuttamaa aivopainetta voidaan tarvittaessa hoitaa kirurgisesti mm. asentamalla päähän suntti. Suntin avulla aivoselkäydinnestettä johdetaan silikonisen letkun ja pienen laitteiston avulla pois aivokammioista joko mahalaukkuun tai verenkiertoon. Säännölliset toimintaterapiat ovat erittäin tärkeitä lapsen ja nuoren kehityksen tukemiseksi. Fysioterapian avulla voidaan lievittää lihasjäykkyydestä johtuvia mahdollisia virheasentoja ja/tai kipuja ja ylläpitää alaraajojen parempaa toimintakykyä. Neurologin säännölliset arvioinnit ja kehityksen seuranta ovat tärkeitä.

Ennuste

Eliniänodote voi vaihdella L1CAM-mutaation laadun mukaan. Ennuste voi mahdollisesti olla heikompi heillä, joilla L1CAM-geenin mutaatio johtaa geenituotteen toimimattomuuteen tai sen täydelliseen puuttumiseen hermosoluista. Näillä lapsilla oireet ovat vakavammat, ja heistä arviolta noin puolet (50 %) menehtyy usein jo ennen kolmen vuoden ikää. Jos oireyhtymä johtuu L1CAM-geenin mutaatiosta, joka heikentää geenituotteen toimintaa vähän, arviolta lähes yhdeksän kymmenestä (90 %) elää yli kolmevuotiaiksi. Lieväoireiset MASA-oireyhtymä-potilaat voivat elää aikuisiksi.

Historia

Josette W. Bianchine ja Royce C. Lewis kuvasivat ensimmäisenä oireyhtymän vuonna 1974. MASA-oireyhtymästä on käytetty myös nimitystä CRASH-oireyhtymä (Corpus callosum, hypoplasia, Retardation, Adducted thumbs, Spastic paralegia, Hydrocephalus), mutta tämän nimen käytöstä on luovuttu.

Kokemustietoa

Onko sinulla omakohtaista kokemusta tästä diagnoosista? Keräämme kokemustietotarinoita, ja sinäkin voit osallistua. Lue lisää Kokemustietoa-sivulta.

Tukipalvelut

Harvinaiskeskus Noriosta voi tiedustella vertaistukea. Lue lisää Vertaistuki-sivultamme.

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista. Lue lisää Keskustelutuki ja ohjaus -sivultamme tai soita 044 5765 439.

Tukiliiton sivuilta löytyy runsaasti tietoa erilaisista palveluista: Tuki ja neuvot.

Suomalaisilla perheillä on oma ryhmä, johon pääset mukaan ottamalla yhteyttä Harvinaiskeskus Norioon.

Facebookista löytyy hakusanalla ”L1 syndrome” englanninkielinen ja suljettu keskusteluryhmä, L1CAM SYndrome Family and Relatives, niille henkilöille, joita L1CAM-oireyhtymä koskettaa. Jäseneksi ryhmään pääsee pyytämällä ryhmän jäsenyyttä.

Aiheesta muualla

Genetic and Rare Diseases Information Center (GARD): L1 Syndrome
MedlinePlus: L1 Syndrome
National Organization for Rare Disorders (NORD): L1 Syndrome

Lähteet

Orphanet: MASA syndrome
Online Mendelian Inheritance in Man (OMIM): MASA syndrome
GeneReviews®: L1 Syndrome

Bissonnette, Bruno. Syndromes: Rapid Recognition and Perioperative Implications, 2nd edition. McGraw-Hill Education (2019).

Julkaistu ensimmäisen kerran Harvinaiskeskus Norion sivuilla vuonna 26.8.2019.