Lujan-Frynsin oireyhtymä

Lujan-Frynsin oireyhtymä on kehitysvammaoireyhtymä. Osalla älykkyys voi kuitenkin olla normaali tai lähes normaali. Aivokurkiaisen osittainen tai täydellinen puuttuminen on eräs tyypillisimmistä tähän oireyhtymään kuuluvista aivojen rakennepoikkeavuuksista.

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Harvinaiskeskus Norio 4.1.2022

ORPHA:776
ICD-10: Q87.8

Avainsanat: LFS, X-linked mental retardation (XLMR) with marfanoid habitus syndrome, Lujan syndrome

Lyhyesti

Lujan-Frynsin oireyhtymä on synnynnäinen X-kromosomissa periytyvä kehitysvammaoireyhtymä. Siihen liittyy lievä tai keskivaikea kehitysvammaisuus, pitkä ja hoikka olemus, tietyt kasvonpiirteet sekä käyttäytymisongelmat.

Oireet ja löydökset

Lujan-Frynsin oireyhtymälle tyypillistä ovat pitkä ja hoikka kehonmalli ts. marfanoidinen olemus, joka tulee esiin etenkin murrosiän jälkeen. Myös sormet ja varpaat ovat pitkät ja hoikat, ja ne voivat olla myös ylitaipuisat. Lujan-Frynsin oireyhtymän ulkonäöllisiin piirteisiin voi kuulua myös lyhyt isovarvas.

Kasvonpiirteille ominaista on mm. makrokefalia eli suuripäisyys, pitkä otsa ja kapeat kasvot. Vajaakehittynyt yläleuka ja pieni alaleuka voivat aiheuttaa mm. purentaongelmia. Nenä on pitkä ja nenänselkä on korkea ja kapea. Nenän ja ylähuulen välillä oleva ylähuulen vako on lyhyt ja syväuurteinen. Ylähuuli on ohut ja kitalaki erittäin kaareutunut. Korvat voivat sijaita alhaalla ja tavallista taaempana kasvoissa.

Hypernasaalinen ääni ja yleinen hypotonia eli alentunut lihasjänteys ovat yleisiä. Sekundaaristen sukupuoliominaisuuksien kehitys on normaali. Joillakin henkilöillä voi esiintyä kuulo- ja näköongelmia, synnynnäisiä sydänvikoja, kroonista ummetusta sekä peräaukon umpeuma. Osalla voi esiintyä pectus excavatum eli kuopparinta ja kyfoskolioosi eli selän ja selkärangan käyristymä ja vinous.

Kehitysvammaisuus todetaan noin 70 %:lla. Se on useimmiten lievää tai keskivaikeaa. Eräs yleisimmistä aivojen rakennepoikkeavuuksista (yli 75 %:lla) tässä oireyhtymässä on aivokurkiaisen puuttuminen, joka voi olla osittaista tai täydellistä. Osalla voi ilmetä myös epilepsia.

Poikkeaviin käyttäytymispiirteisiin lukeutuvat mm. tunne-elämän epävakaus, aggressiivisuus, ylivilkkaus ja ujous. Joillakin voi esiintyä autisminkirjon häiriöitä, jotka vaikuttavat mm. sosiaaliseen kanssakäymiseen ja kommunikointiin. Psykiatrisina häiriöinä voi ilmetä esimerkiksi skitsofreniaa ja psykoottisia jaksoja näkö- ja kuulohallusinaatioineen.

Huomioitavaa on, että maailmalla on kuvattu älykkyydeltään ja käytökseltään täysin normaaleja Lujan-Frynsin oireyhtymätapauksia.

Syy ja perinnöllisyys

Lujan-Frynsin oireyhtymä on kehityksellinen oireyhtymä, jonka syy löytyy perimästä. Geenimuutoksia on havaittu mm. MED12-geenissä X-kromosomissa (Xq13.1). Joissakin Lujan-Frynsin oireyhtymätapauksissa geneettinen syy on UPF3B-geenin (Xq25-Xq26) ja ZDHHC9-geenin (Xq26.1) mutaatioissa. MED12-geenistä valmistuva geenituote voi edistää tai estää tiettyjen geenien luentaa DNA:sta lähetti-RNA:ksi (mRNA).

Huomioitavaa on, että MED12-geenin mutaatio aiheuttaa myös FG-oireyhtymän.

Oireyhtymä periytyy X-kromosomissa resessiivisesti eli peittyvästi. Tämä tarkoittaa sitä, että tytöllä, jolla on Lujan-Frynsin oireyhtymä, on molemmissa X-kromosomeissaan Lujan-Frynsin oireyhtymän aiheuttavat geenimuutokset. Yleensä ne tytöt, joilla on vain yksi Lujan-Frynsin oireyhtymään johtava geenimuutos perimässään ovat terveitä geenimutaation kantajia. Koska pojilla on vain yksi X-kromosomi perimässään, heillä oireyhtymän puhkeamiseen riittää vain yksi geenimutaatio. Huomioitavaa on ettei mies, jolla on Lujan-Frynsin oireyhtymä, voi saada poikalasta, jolla on Lujan-Frynsin oireyhtymä. Tämä johtuu oireyhtymän X-kromosomaalisesta periytyvyydestä: pojat perivät X-kromosominsa äideiltään.

Yleisyys

Oireyhtymä ilmenee pääasiassa vain miessukupuolella ja sen esiintyvyydestä ei ole luotettavia tietoja. Ainakin 60 potilasta, joilla on Lujan-Frynsin oireyhtymä, on kuvattu lääketieteellisessä kirjallisuudessa.

Diagnoosi ja hoito

Diagnoosi perustuu kliinisiin löydöksiin, kuten hoikkaan yleisolemukseen, hypotoniaan, lievään tai keskivaikeaan kehitysvammaisuuteen, hypernasaaliin ääneen, oireyhtymälle tyypillisiin kasvonpiirteisiin ja normaaliin sekundaaristen sukupuoliominaisuuksien kehittymiseen. Diagnoosin asettaminen usein viivästyy, koska oireet tulevat selvemmin esiin vasta nuoruudessa. Geenitutkimus varmistaa diagnoosin. Jos perheessä tai suvussa esiintyy oireyhtymää, perhe voi halutessaan hakautua perhesuunnittelun tarjoaman tuen piiriin.

Erotusdiagnoosissa on otettava huomioon fragiili X-oireyhtymäMarfanin oirehtymä, homokysteinuria, Loyes-Dietzin oireyhtymä, Shprintzen-Goldbergin oireyhtymäSnyder-Robinsonin oireyhtymä sekä skitsofrenia.

Oireyhtymän hoito on potilaiden oireiden mukaista. Toiminta-, fysio- ja puheterapiasta on hyötyä. Potilaat tarvitsevat erikoisjärjestelyjä mm. oppimisen tukemiseksi ja säännöllistä terveydentilan seurantaa, kuten kuulo- ja näkötarkastuksia. Psykiatrisista oireista psykoosi tulisi diagnosoida mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, koska se parantaa ennustetta.

Ennuste

Eliniän ennustetta on vaikea arvioida, koska suurin osa lääketieteellisessä kirjallisuudessa kuvatuista tapauksista ovat nuoria tai nuoria aikuisia. Liitännäissairaudet ja käyttäytymishäiriöt voivat vaikuttaa eliniän pituuteen.

Historia

Oireyhtymä on saanut nimensä lastenlääkäri J. Enrique Lujanin ja belgialaisen geneetikon Jean-Pierre Frynsin mukaan, jotka kuvasivat oireyhtymän 1980-luvulla.

Tukipalvelut

Harvinaiskeskus Noriosta voi tiedustella vertaistukea. Lue lisää vertaistuki-sivultamme.

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista. Lue lisää Keskustelutuki ja ohjaus -sivultamme tai soita 044 5765 439.

Aiheesta muualla

Genetic and Rare Diseases Information Center (GARD): Lujan syndrome
MedlinePlus: Lujan syndrome

Lähteet

Orphanet: X-linked intellectual disability with marfanoid habitus
Online Mendelian Inheritance in Man (OMIM): Lujan-Fryns syndrome
GeneReviews®: MED12-Related Disorders
Bissonnette, Bruno. Syndromes: Rapid Recognition and Perioperative Implications, 2nd edition. McGraw-Hill Education (2019).