FG-oireyhtymä-1

FG-oireyhtymä-1 todetaan etupäässä pojilla/miehillä ja siihen lukeutuu kehitysvammaisuuden lisäksi joukko erilaisia fyysisiä oireita.

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Harvinaiskeskus Norio 4.1.2022

ORPHA:93932
ICD-10: Q87.8
OMIM: 305450

Avainsanat: FG syndrome 1, FGS1, Opitz-Kaveggia syndrome, OKS, Keller syndrome

Lyhyesti

FG-oireyhtymä-1 on X-kromosomaalinen kehitysvammaoireyhtymä, joka esiintyy pääasiassa miessukupuolella. FG-oireyhtymä-1:n oireisiin ja löydöksiin kuuluvat fyysiset poikkeavuudet ja kehitysvammaisuus. Fyysisiin poikkeavuuksiin lukeutuvat mm. tietyt kasvonpiirteet, epilepsia, usein osittainen aivokurkiaisen puuttuminen, hypotonia eli alentunut lihasjänteys, krooninen ummetus, umpeutunut tai ahdas peräaukko, virtsa-, sukupuoli- ja ruuansulatuselinten poikkeavuuksia. Joillakin todetaan synnynnäinen sydänvika, sensorineuraalinen eli sisäkorvaan liittyvä kuulonmenetys ja nivustyrä. Puheliaisuus, uteliaisuus, ylivilkkaus ja heikko keskittymiskyky kuuluvat oireyhtymän käyttäytymispiirteisiin.

Oireet ja löydökset

FG-oireyhtymä-1:ssä kasvonpiirteille tunnusomaista ovat mm. makrokefalia eli suuripäisyys, korkea ja leveä otsa, toisistaan etäällä olevat silmät, alaspäin suuntautuneet silmäluomiraot, pienet korvat sekä pitkä ja korostunut otsa. FG-oireyhtymä-1:een kuuluvat luustopoikkeavuudet ovat usein lieviä ja käsittävät mm. leveät peukalot ja isovarpaat, rintalastan ja selkärangan. Lihasten hypotonia muuttuu ajan myötä spastisuudeksi eli raajajäykkyydeksi ja nivelkontraktuuriksi.

Pojilla virtsa- ja sukupuolielinten poikkeavuuksina voivat olla esimerkiksi laskeutumattomat kivekset, vesikivekset sekä virtsaputken kehityshäiriö, jossa virtsaputken aukko sijaitsee peniksen alapuolella.

FG-oireyhtymä-1:ssä sosiaaliset taidot ja kyky selviytyä arjessa sujuvat paremmin kuin sanallinen kommunikaatio ja kielelliset kyvyt. FG-oireyhtymä-1:n luonteenpiirteille tyypillistä ovat mm. ystävällisyys, huomionhakuisuus, puheliaisuus, uteliaisuus, ylivilkkaus ja heikko keskittymiskyky. Toisinaan voi esiintyä aggressiivisia tunteenpurkauksia.

Kehitysvammaisuuden aste vaihtelee lievästä vaikeaan.

Syy ja perinnöllisyys

Suurin osa FG-oireyhtymä-1-tapauksista johtuu MED12-geenin muutoksesta X-kromosomissa (Xq13). Kuitenkin myös muita geenimuutoksia on löydetty eripuolilta X-kromosomia, jotka voivat johtaa FG-oireyhtymän eri muotoihin. Nämä ovat geenimuutos FLNA-geenissä kromosomialueella Xq28 (FG-oireyhtymä-2) ja CASK-geenissä kromosomialueella Xp11 (FG-oireyhtymä-4). FG-oireyhtymä tyypit-3 ja -5 on puolestaan paikannettu kromosomialueelle Xp22.3.

MED12-geenistä valmistetaan MED12-proteiinia, joka säätelee geenien aktiivisuutta, toisin sanoen geenien luentaa geenituotteiksi. MED12-geenituotteen toiminta on tärkeää sekä syntymää edeltävälle että syntymän jälkeiselle kehitykselle. On kuitenkin epäselvää, miten MED12-geenin muutokset vaikuttavat kehitysvammaisuuden, käyttäytymismuutosten ja oireyhtymässä esiintyvien fyysisten ominaisuuksien syntyyn.

Oireyhtymä periytyy X-kromosomissa. Tämä tarkoittaa sitä, että etupäässä pääasiassa miessukupuolen edustajilla on FG-oireyhtymän oireita. Naisilla oireita ilmenee harvoin tai ne ovat lieviä. Tämä johtuu siitä, että pojilla/miehillä on vain yksi X-kromosomi, jolloin mutaatio johtaa välittömästi oireyhtymän kehittymiseen jo kohdussa. Tytöillä/naisilla on puolestaan kaksi X-kromosomia, joista toista voidaan mahdollisesti käyttää toimivan geenituotteen valmistamiseen. Ainakin osittain tämän vuoksi tytöt/naiset ovatkin useimmiten oireyhtymään johtavan mutaation oireettomia tai lieväoireisia kantajia.

X-kromosomaalisen periytymistavan mukaisesti näillä kantajanaisilla on 25 %:n todennäköisyys saada poikalapsi, jolla on FG-oireyhtymä ja 25 %:n todennäköisyydellä poika on terve; 25 %:n todennäköisyydellä tytöllä on äitinsä tavoin toisessa X-kromosomissa oireyhtymää aiheuttava mutaatio, toisin sanoen tyttö on kantaja, ja 25 %:n todennäköisyydellä tytöllä ei ole oireyhtymää aiheuttavaa mutaatiota lainkaan perimässään. Jos mies, jolla on FG-oireyhtymä, pystyy lisääntymään, hänen kaikki tyttärensä ovat FG-oireyhtymän aiheuttavan mutaation kantajia. Mies ei voi siirtää FG-oireyhtymää pojalleen, sillä poika perii ainoan X-kromosominsa aina äidiltään. Nämä periytymistodennäköisyydet ovat samat raskaudesta toiseen.

Perhe voi halutessaan keskustella perinnöllisyysneuvonnassa oireyhtymän toistumistodennäköisyydestä jo ennen seuraavaa mahdollista raskautta. Harvinaiskeskus Norion sivuilta löytyy tietoa myös perhesuunnittelusta, tilanteissa, joissa perheessä on mahdollisesti kohonnut todennäköisyys johonkin harvinaissairauteen: Perhesuunnittelu ja raskaus. Kaikista näistä aiheista voi myös keskustella ilman lähetettä ja veloituksetta Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajan kanssa. Yhteystiedot keskustelutukeen ja neuvontaan löydät tämän julkaisun lopusta.

Yleisyys

FG-oireyhtymä-1:n yleisyydestä ei ole luotettavia tietoja. Oireyhtymä on todennäköisesti ylidiagnosoitu, koska useat oireet ja löydökset löytyvät myös muista oireyhtymistä. Toisin sanoen, joillekin henkilöille asetettu FG-oireyhtymädiagnoosi ei olekaan hänen kehitysvammaisuutensa ja muiden oireidensa perimmäinen syy. Geenitesti voi selventää asiaa.

Diagnoosi ja hoito

FG-oireyhtymä-1:n diagnoosin tekeminen on haastavaa. Erotusdiagnoosissa on hyvä ottaa huomioon Lujan-Frynsin oireyhtymä, jonka taustalla voi myös olla MED12-geenin mutaatio.

FG-oireyhtymä-1:een ei ole parantavaa hoitoa. Oireiden mukaiseen hoitoon osallistuvat mm. lastenlääkärit, neurologit, kardiologit, kirurgit, gastroenterologit sekä psykologit. Varhaisessa vaiheessa aloitettu toimintakykyä ylläpitävä ja kehittävä kuntoutus, kuten fysio-, toiminta- ja puheterapia, ovat tärkeitä yksilön kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta.

Ennuste

Eliniänodotetta voivat rajoittaa varhaislapsuudesta alkaen sydänpulmat, ruuansulatuselimistön epämuodostumat tai hengitystiekomplikaatiot. Useita yli 50-vuotiaiksi eläneitä FG-oireyhtymä-1-potilaita tunnetaan maailmalla.

Historia

Opitz ja Kaveggia kuvasivat oireyhtymän vuonna 1974. He nimesivät oirekokonaisuuden FG-oireyhtymäksi tutkimukseen osallistuneiden potilaiden sukunimien alkukirjainten mukaan.

Kokemustietoa

Onko sinulla omakohtaista kokemusta tästä diagnoosista? Keräämme kokemustietotarinoita, ja sinäkin voit osallistua. Lue lisää Kokemustietoa-sivulta.

Tukipalvelut

Harvinaiskeskus Noriosta voi tiedustella vertaistukea. Lue lisää Vertaistuki-sivultamme.

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista. Lue lisää Keskustelutuki ja ohjaus -sivultamme tai soita 044 5765 439.

Lisätietoa tukipalveluista löytyy Tukiliiton sivuilta Palvelut: oppaat ja materiaalit.

Facebookista löytyy hakusanalla ”FG syndrome” suljettu englanninkielinen keskusteluryhmä, ”Families of FG Syndrome”, niille, joita oireyhtymä koskettaa. Jäseneksi ryhmään pääsee pyytämällä ryhmän jäsenyyttä.

Aiheesta muualla

Genetic and Rare Diseases Information Center (GARD): FG syndrome
MedlinePlus: FG syndrome

Lähteet

Online Mendelian Inheritance in Man (OMIM): Opitz-Kaveggia Syndrome; OKS
National Organization for Rare Disorders (NORD): FG Syndrome Type 1

Bissonnette, Bruno. Syndromes: Rapid Recognition and Perioperative Implications, 2nd edition. McGraw-Hill Education (2019).

Julkaistu ensimmäisen kerran Harvinaiskeskus Norion sivuilla 27.8.2019.