KIF1A-kytkeytynyt-oireyhtymä

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Harvinaiskeskus Norio 2.4.2024

Avainsanat: KIF1A Associated Neurological Disorder (KAND), NESCAV syndrome (Neurodegeneration and Spasticity with or without Cerebellar Atrophy or Cortical Visual Impairment), Hereditary Spastic Paraplegia type 30 (HSP30), Hereditary Sensory Neuropathy type IIc (HSNIIC).

Lyhyesti

KIF1A-kytkeytynyt hermostonkehityshäiriö tai KIF1A-kytkeytynyt oireyhtymä on etenevä joukko oireita, joiden kirjo vaihtelee henkilöstä toiseen. Oireiden ja löydösten ilmenemisajankohdat, vaikeusasteet ja etenemisvauhti vaihtelevat yksilöllisesti. Monilla oirekuvaan lukeutuvat kognitiivinen kehityshäiriö, spastinen paraplegia eli jalkalihasten etenevä heikkous ja jäykkyys, erilaiset aivojen rakennepoikkeavuudet, näköpulmat sekä neuropatia eli ääreishermojen sairaus. Tässä julkaisussa kuvattuja oireita ei ole kaikilla henkilöillä, joilla on KIF1A-kytkeytynyt oireyhtymä. Vastaavasti oirekuvaan voi liittyä myös joitakin muita piirteitä, joita ei tässä diagnoosikuvauksessa ole mainittu.

Oireet ja löydökset

KIF1A-kytkeytyneen oireyhtymän ensioireet voivat ilmetä heti vastasyntyneellä tai myöhemmin, kuten teini-iässä tai aikuisuudessa. Yleisimmin ensioireet ilmenevät varhaislapsuudessa. Monilla todetaan muutos lihasjänteydessä. KIF1A-kytkeytyneessä oireyhtymässä voi ilmetä sekä hypotoniaa eli alentunutta lihasjänteyttä että spastisuutta eli kohonnutta lihasjänteyttä. Oirekuvalle tyypillistä on spastinen paraplegia, joka on liikkumista hankaloittava jalkalihasten etenevä heikkous ja jäykkyys. KIF1A-kytkeytyneen oireyhtymän muita mahdollisia tuki- ja liikuntaelimistön oireita ovat skolioosi eli selkärangan vinouma tai kyfoosi eli rintarangan kyttyrä tai niin kutsuttu kumararyhti.

Liikkumisen apuvälineet ovat tarpeellisia monille ja heikentynyt liikuntakyky voi johtaa painehaavoihin ja lihasten kontraktuuriin eli jäykistymiin. KIF1A-kytkeytyneen oireyhtymän oirekuvaan kuuluvat myös mm. refleksien hidastuminen, käsien vapina ja ataksia eli tahdonalaisten liikkeiden koordinaatiovaikeudet sekä kömpelyys.

Kehitysviive on yleistä. Se näkyy mm. liikkumisen perustaitojen ja puheen omaksumisen viiveenä. Usein niillä lapsilla, joilla on kehitysviive ja/tai kehitysvamma, on myös spastinen paraplegia.

Aivokuvantamisessa voi olla havaittavissa mm. pikkuaivojen poikkeava rakenne. Noin puolella (50 %) todetaan epilepsia. Oirekuvaan voi lukeutua myös autismikirjon häiriö ja aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö eli ADHD sekä levottomuus.

Ulkonäköpiirteille ominaista ovat usein kasvolihasten diplegia, jossa kasvolihaksen jäykkyys kohdistuu molemmin puolin kasvoja, silmäluomien matala asento, nystagmus eli silmävärve ja näköhermon kaventuma tai atrofia ja mahdollinen karsastus.

Neuropatia eli ääreishermojen sairaus tai toimintahäiriö voi aiheuttaa heikkoutta, tunnottomuutta ja kipuja tai häiritä ääreishermoston säätelemiä elintoimintoja.

Ruuansulatuselimistön oireita voivat olla refluksi eli mahansisällön takaisinnousu ruokatorveen tai suuhun, ummetus ja ripuli.

Näköpulmina on todettu näköhermon vajaakehitystä tai surkastumaa ja karsastusta.

Elimistön lämmönsäätelykyky voi olla häiriintynyt. Esimerkiksi kuume voi nousta ilman selvää syytä, kuten ilman infektiota.

Oirekuva on aina yksilöllinen ja oireet voivat kehittyä ja muuttaa luonnettaan ajan myötä.

Syy ja perinnöllisyys

KIF1A-kytkeytynyt oireyhtymä johtuu KIF1A (kinesin family member 1A)-geenin mutaatiosta kromosomissa 2 (2q37.3). Oireyhtymää aiheuttavia mutaatioita tunnetaan yli 100 erilaista ja niiden ajatellaan selittävän osan oirekirjon suuresta vaihtelusta. Myös mutaation periytymistavalla on vaikutusta KIF1A-kytkeytyneen oireyhtymän oirekuvaan.

KIF1A-geenin toiminta on tärkeä hermosolujen toiminnalle. Geenistä valmistuu proteiini, joka kuljettaa välittäjä- ja ravintoaineita hermosolun sisällä. Mutaatio KIF1A-geenissä häiritsee hermosolun sisäistä kuljetusta ja vaikeuttaa hermosolujen normaalia toimintaa.

KIF1A-kytkeytynyt oireyhtymä periytyy joko autosomissa dominoivasti eli vallitsevasti tai resessiivisesti eli peittyvästi. Näistä vallitseva periytymistapa on tyypillisempi kuin peittyvä periytyminen.

Autosomissa vallitsevalle periytymiselle on ominaista, että oireyhtymä ilmenee, kun toisessa KIF1A-geeniparin geenissä, isältä tai äidiltä perityssä, on oireyhtymää aiheuttava mutaatio. Jos perheen toisella vanhemmalla on KIF1A-geenin mutaatio, perheen todennäköisyys saada lapsi, jolla on KIF1A-kytkeytynyt oireyhtymä, on 50 %. Lapsen oirekuva voi olla kuitenkin erilainen kuin hänen vanhemmallaan.

Jos oireyhtymä periytyy autosomissa resessiivisesti eli peittyvästi, molemmissa KIF1A-geeneissä on oltava mutaatiot, jotta henkilölle kehittyy KIF1A-kytkeytynyt oireyhtymä. Henkilö, jolla on perimässään autosomissa resessiivisesti periytyvä mutaatio, on KIF1A-kytkeytyneen oireyhtymää aiheuttavan mutaation kantaja. Kantajat ovat useimmiten oireettomia. Kantaja-vanhempien todennäköisyys saada lapsi, jolla on KIF1A-kytkeytynyt oireyhtymä, on 25 %. Todennäköisyys, että heidän lapsensa ei peri lainkaan oireyhtymää aiheuttavaa mutaatiota on 25 %. Vanhempien todennäköisyys saada lapsi, jolla on mutaatio vain toisessa geeniparin KIF1A-geenissä, on 50 %. Tällöin lapsi on oireeton tai hyvin lieväoireinen kantaja, kuten vanhempansakin. Nämä periytymistodennäköisyydet ovat samat raskaudesta toiseen kaikissa edellä kuvatuissa tapauksissa.

Useimmiten KIF1A-kytkeytynyt oireyhtymä on seurausta uudesta, niin kutsutusta de novo-mutaatiosta. Vanhempien perimäntutkimuksista ei tällöin löydetä KIF1A-geenin mutaatiota. De novo-mutaatio syntyy hedelmöitykseen osallistuvan sukusolun, munasolun tai siittiön, kypsyessä tai pian hedelmöityksen jälkeen. De novo-mutaatioiden syntyyn ei voi vaikuttaa, eivätkä ne johdu mistään asiasta, jonka vanhemmat ovat tehneet tai jättäneet tekemättä. De novo-mutaatioiden toistumistodennäköisyys perheessä on noin prosentin (1 %) eli yhden sadasosan luokkaa.

On mahdollista, joskin erittäin harvinaista, että oireyhtymä on seurausta sukusolumosaikismista. Silloin osassa vanhemman sukusoluja on KIF1A-geenin mutaatio ja osassa ei. Nykyiset verikokeeseen perustuvat perimäntutkimukset eivät voi poissulkea tai vahvistaa sukusolumosaikismin mahdollisuutta. Sukusolumosaikismi nostaa jonkin verran, muttei merkittävästi, perheen todennäköisyyttä saada toinen lapsi, jolla on KIF1A-kytkeytynyt oireyhtymä. Sukusolumosaikismista voit halutessasi lukea lisää Harvinaiskeskus Norion sivuilta kohdasta 70 kysymystä ja vastausta perimästä ja perinnöllisyydestä: Mosaikismi.

Perhe voi halutessaan keskustella perinnöllisyysneuvonnassa oireyhtymän toistumistodennäköisyydestä jo ennen seuraavaa mahdollista raskautta. Harvinaiskeskus Norion sivuilta löytyy tietoa myös perhesuunnittelusta tilanteissa, joissa perheessä on mahdollisesti kohonnut todennäköisyys johonkin harvinaissairauteen: Perhesuunnittelu ja raskaus. Kaikista näistä aiheista voi myös keskustella ilman lähetettä ja veloituksetta Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajan kanssa. Yhteystiedot keskustelutukeen ja neuvontaan löydät tämän julkaisun lopusta.

Yleisyys

Perheitä, joita KIF1A-kytkeytynyt oireyhtymä jollakin tavalla koskettaa, on yli 500. Henkilöitä, joilla on KIF1A-kytkeytynyt oireyhtymä, tunnetaan maailmalla ainakin 300. Oireyhtymä on todennäköisesti alidiagnosoitu, koska sillä on yhteneväisiä piirteitä muidenkin neurologisten oireyhtymien ja tilojen kanssa.

Harvinaiskeskus Norion vertaistukirekisteristä voi tiedustella suomalaisista, joilla on KIF1A-kytkeytynyt oireyhtymä. Lisää Harvinaiskeskus Norion tarjoamasta vertaistuesta voit lukea tämän sivun lopusta.

Diagnoosi ja hoito

KIF1A-kytkeytyneen oireyhtymän diagnoosi voi viivästyä, sillä sitä voi olla pelkän oirekuvan perusteella vaikea erottaa monista muista hermoston kehityshäiriöistä ja/tai hermoston rappeumasairauksista. Erotusdiagnoosissa on hyvä tarkastella esimerkiksi Rettin oireyhtymää, CP-vammaa ja Chargot-Marie-Toothin oireyhtymää.

Lääkärin vastaanotolla selvitetään sukuhistoriaa mahdollisten KIF1A-kytkeytyneen oireyhtymän oireiden suhteen ja tarkastellaan potilaan oireita. Pelkän oirekuvan perusteella diagnoosia on vaikea asettaa ja siksi geneettiset eli perimään liittyvät tutkimukset ovat välttämättömiä. KIF1A-kytkeytyneen oireyhtymän diagnoosi voidaan asettaa, jos geenitutkimustulos on yhteneväinen tunnetun KIF1A-kytkeytyneen oireyhtymän oirekuvan ja potilaalla olevien oireiden kanssa.

KIF1A-kytkeytynyttä oireyhtymää ei voida parantaa, mutta sen yksittäisiä oireita pystytään hoitamaan. Hoitoa koordinoi moniammatillinen asiantuntijaryhmä, johon kuuluvat mm. neurologi, silmälääkäri ja neuropsykologi sekä fysio-, puhe- ja toimintaterapeutti. Hoito suunnitellaan potilaalla olevien oireiden mukaisesti. Koko perheen tukeminen on tärkeää.

Mahdollisia käyttäytymispulmia voivat helpottaa arjen toistuva rakenne, joka tuo turvallisuuden tunnetta ja lisää mahdollisuutta ennakoida arkipäiväisiä tilanteita ja tapahtumia.

Ennuste

KIF1A-kytkeytyneen oireyhtymän oirekuva ja etenemisnopeus vaihtelevat merkittävästi. Vaikeassa oirekuvassa eliniänennuste voi jäädä varhaislapsuuteen. Osalla oireyhtymän ensioireet puhkeavat vasta aikuisuudessa.

Historia

Ihmisillä KIF1A-geeni tunnistettiin vuonna 1995. Silloin geenimutaation ajateltiin johtavan kolmeen eri oirekokonaisuuteen: perinnölliseen spastiseen paraplegiaan (SPG30), NESCAV-oireyhtymään ja perinnölliseen sensoriseen neuropatia tyyppi IIC:tä (Hereditary Sensory Neuropathy type IIc, HSNIIC). Nykykäsityksen mukaan joidenkin oirekuva ja periytymistapa voivat sopia melko hyvin edellä mainittuihin oirekuviin, mutta joillakin toisilla ei. Siksi nykyisin KIF1A-geenin mutaatiosta johtuvaa oirekirjoa kutsutaan KIF1A-kytkeytyneeksi oireyhtymäksi.

Kokemustietoa

Onko sinulla omakohtaista kokemusta tästä diagnoosista? Keräämme kokemustietotarinoita ja sinäkin voit osallistua. Lue lisää Kokemustietoa-sivulta.

Kokemustietoa englanniksi: Gino Zurich

KIF1A.org: Category: Superhero Stories

Tukipalvelut

Harvinaiskeskus Noriosta voi tiedustella vertaistukea. Lue lisää Vertaistuki-sivultamme.

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista. Lue lisää Keskustelutuki ja neuvonta -sivultamme tai soita 044 5765 439.

Tukiliiton sivuilta löytyy runsaasti tietoa erilaisista palveluista: Tuki ja neuvot.

Facebookista löytyy hakusanalla ”KIF1A” oma englanninkielinen keskusteluryhmä läheisille, joita oireyhtymä koskettaa. Facebook-ryhmän nimi on KIF1A Family Support Group. Jäseneksi ryhmään pääsee pyytämällä ryhmän jäsenyyttä.

Aiheesta muualla

Health Centre for Genetics Education: Health conditions caused by changes in the KIF1A gene

Online Mendelian Inheritance in Man (OMIM): kinesin family member 1a; KIF1A

National Organization for Rare Disorders (NORD): KIF1A-Related Disorder

RareChromo.org: KIF1A syndrome

Child Neurology Foundation – Creating a Community of Support: KIF1A Associated Neurological Disorder (KAND)

KIF1a.ORG  – maailmanlaajuinen yhteisö

ERN-ITHACA (European Reference Network for Rare Malformation Syndromes, Intellectual and Other Neurodevelopmental Disorders)-osaamisverkosto.

Lähteet

Nair, A., Greeny, A., Rajendran, R., Abdelgawad, M. A., Ghoneim, M. M., Raghavan, R. P., … & Kim, H. (2023). KIF1A-Associated Neurological Disorder: An Overview of a Rare Mutational Disease. Pharmaceuticals, 16(2), 147. https://doi.org/10.3390/ph16020147

Boyle, L., Rao, L., Kaur, S., Fan, X., Mebane, C., Hamm, L., … & Chung, W. K. (2021). Genotype and defects in microtubule-based motility correlate with clinical severity in KIF1A-associated neurological disorder. Human Genetics and Genomics Advances, 2(2). https://doi.org/10.1016/j.xhgg.2021.100026

Julkaistu ensimmäisen kerran Harvinaiskeskus Norion sivuilla 2.4.2024.