Jackson-Weissin oireyhtymä

Jackson-Weissin oireyhtymän keskeinen ilmentymä on kallon saumojen ennenaikainen luutuminen seurauksineen, jotka vaihtelevat yksilöllisesti. Oireyhtymään ei yleensä liity kehitysvammaisuutta.

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Harvinaiskeskus Norio 10.1.2022

ORPHA:1540
ICD-10: Q87.8
OMIM: 123150

Avainsanat: JWS, Jackson-Weissin kraniosynostoosi, Craniosynostosis-midfacial hypoplasia-foot abnormalities syndrome

Lyhyesti

Jackson-Weissin oireyhtymä kuuluu oireyhtymäperheeseen, joka aiheutuu FGFR-geenien mutaatioista. Tähän oireyhtymäperheeseen lukeutuvat myös mm. ApertinCrouzoninMuenkenBeare-Stevensonin ja Pfeifferin oireyhtymät. Jackson-Weissin oireyhtymän tunnuspiirteitä ovat jalkojen epämuodostumat (mm. nilkassa ja isovarpaissa) ja joissakin tapauksissa kraniosynostoosi eli kallonsaumojen ennenaikainen luutuminen. Kraniosynostoosi voi aiheuttaa mm. kasvon epämuodostumia. Oireet ovat hyvin vaihtelevia yksilöstä toiseen, jopa saman perheen sisällä.

Oireet ja löydökset

Jackson-Weissin oireyhtymään mahdollisesti liittyvä kraniosynostoosi aiheuttaa akrokefalian eli suipon ja korkean pään muodon. Tämä johtuu takaraivosauman ja kietosauman ennenaikaisesta luutumisesta. Näillä potilailla voi esiintyä myös päänsärkyä ja näkövaikeuksia sekä hydrokefaliaa eli aivo-selkäydinnesteen kiertohäiriöitä. Kraniosynostoosin aiheuttamiin kasvonpiirteisiin voivat lukeutua mm. vajaakehittyneet keskikasvot. Silmät voivat sijaita etäällä toisistaan, niissä voi olla riippuluomet tai ne voivat karsastaa. Silmät eivät yleensä ole kuitenkaan ulospäin pullistuneet, kuten Crouzonin oireyhtymässä, joka on eräs toinen kraniosynostoottinen oireyhtymä. Nenänselkä voi olla matala ja yläleuka vajaakehittynyt. Lapsella voi olla suulakihalkio ja korvat voivat olla poikkeavan muotoiset.

Jaloissa tyypillisenä piirteenä ovat usein mm. toisen ja kolmannen varpaan yhdysvarpaisuus sekä tavallista lyhyemmät ja leveämmät varpaat. Lisäksi isovarpaat saattavat kääntyä sisäänpäin. Jalkapöydän, kantapään ja nilkan luut voivat olla fuusioituneet eli liittyneet yhteen. Joillakin nivelten liikkuminen voi olla rajoittunutta ja mm. jalat voivat olla kääntyneet sisäänpäin.  Käsissä ei yleensä havaita rakenteellisia poikkeavuuksia.

Oireyhtymässä todetaan harvoin älyllistä kehitysvammaisuutta, mutta lääketieteellisessä kirjallisuudessa on mainintoja myös heistä, joilla on Jackson-Weissin oireyhtymän lisäksi kehitysvamma.

Syy ja perinnöllisyys

Yleensä oireyhtymän taustalla on mutaatio FGFR2-geenissä kromosomissa 10 (10q26.13). Lääketieteellisessä kirjallisuudessa on kuvattu kuitenkin ainakin yksi Jackson-Weissin oireyhtymätapaus, jossa mutaatio onkin ollut FGFR1-geenissä. Lisäksi huomionarvoista on, että FGFR3-geenin mutaatio aiheuttaa samantyyppisiä muutoksia ulkonäköön kuin mitkä ovat tyypillisiä Jackson-Weissin oireyhtymälle.

Eri FGFR-geeneistä valmistetaan soluissa fibroblastien kasvutekijäreseptoreja (fibroblast growth factor receptor, FGFR), jotka osallistuvat useisiin biologisiin prosesseihin, kuten kudosten kehittymiseen ja uusiutumiseen sekä verisuonten muodostumiseen. FGFR-reseptoreiden toiminta on erityisen kriittistä alkion ja sikiön kehityksen aikana.

Jackson-Weissin oireyhtymä periytyy autosomaalisesti dominantisti eli vallitsevasti. Tämä tarkoittaa sitä, että vain yksi mutaatio toisessa oireyhtymää aiheuttavassa geeniparissa riittää aikaan saamaan Jackson-Weissin oireyhtymän. Jackson-Weissin oireyhtymän toistumistodennäköisyys perheessä on jokaisen raskauden kohdalla 50 %.

Jackson-Weissin oireyhtymä voi olla myös seurausta uudesta niin kutsutusta de novo-mutaatiosta. Vanhempien perimäntutkimuksista ei tällöin löydetä oireyhtymää aiheuttavaa geenimutaatiota. De novo-mutaatio syntyy hedelmöitykseen osallistuvan sukusolun, munasolun tai siittiön, kypsyessä, tai pian hedelmöityksen jälkeen. De novo-mutaatioiden syntyyn ei voi vaikuttaa, eivätkä ne ole kenenkään syytä. De novo-mutaatioiden toistumistodennäköisyys perheessä on noin prosentin (1 %) luokkaa.

Vaikka vanhemmat olisivat verikokeella tehdyn perimäntutkimuksen perusteella negatiivisia Jackson-Weissin oireyhtymää aiheuttavan geenimutaation suhteen, nykymenetelmin ei kuitenkaan pystytä selvittämään onko lapsen oireyhtymä seurausta jommallakummalla vanhemmalla olevasta sukusolumosaikismista. Sukusolumosaikismissa osassa sukusoluja on Jackson-Weissin oireyhtymää aiheuttava geenimutaatio ja osassa ei. Sukusolumosaikismi nostaa jonkin verran, muttei huomattavasti, perheen todennäköisyyttä saada lapsi, jolla on Jackson-Weissin oireyhtymä. Sukusolumosaikismista lisää tietoa löytyy Harvinaiskeskuksen sivuilta kohdasta: 70 kysymystä ja vastausta perimästä ja perinnöllisyydestä: Mosaikismi.

Perhe voi halutessaan keskustella perinnöllisyysneuvonnassa oireyhtymän toistumistodennäköisyydestä jo ennen seuraavaa mahdollista raskautta. Harvinaiskeskus Norion sivuilta löytyy tietoa myös perhesuunnittelusta, tilanteissa, joissa perheessä on mahdollisesti kohonnut todennäköisyys johonkin harvinaissairauteen: Perhesuunnittelu ja raskaus. Kaikista näistä aiheista voi myös keskustella ilman lähetettä ja veloituksetta Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajan kanssa. Yhteystiedot keskustelutukeen ja neuvontaan löydät tämän julkaisun lopusta

Yleisyys

Oireyhtymän yleisyydestä ei ole luotettavaa tietoa. Se luokitellaan erittäin harvinaiseksi, alle yksi tapaus miljoonaa syntynyttä lasta kohden (1:1000 000).

Diagnoosi ja hoito

Diagnoosi asetetaan kliinisen tutkimuksen ja eri kuvantamismenetelmien avulla. Diagnoosin poissulkee tai vahvistaa perimäntutkimuksien tulos.

Jackson-Weissin oireyhtymän hoito on oireidenmukaista ja moniammatillista. Kraniosynostoosia, hydrokefaliaa sekä luuston rakennepoikkeavuuksia voidaan usein hoitaa kirurgisesti. Fysio- ja toimintaterapiat ovat hyödyllisiä lapsen liikkumisen ja kehityksen tukemiseksi.

Ennuste

Eliniänodote on normaali.

Historia

Oireyhtymä kuvasi C. E. Jackson vuonna 1976 suuressa Amissien suvussa Yhdysvalloissa. Tässä suvussa 88 henkilöllä oli Jackson-Weissin oireyhtymä ja toisia samankaltaisia tapauksia tunnettiin 50 lisää. Tämän lisäksi on kuvattu myös muita perheitä sekä yksittäisiä henkilöitä, joilla on ollut Jackson-Weissin oireyhtymä. Heillä oireyhtymä on ollut ainutlaatuinen suvussa ja on siksi selitettävissä täysin uuden de novo-mutaation aiheuttamaksi.

Kokemustietoa

Onko sinulla omakohtaista kokemusta tästä diagnoosista? Keräämme kokemustietotarinoita, ja sinäkin voit osallistua. Lue lisää Kokemustietoa-sivulta.

Tukipalvelut

Harvinaiskeskus Noriosta voi tiedustella vertaistukea. Lue lisää vertaistuki-sivultamme.

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista. Lue lisää Keskustelutuki ja ohjaus -sivultamme tai soita 044 5765 439.

Aiheesta muualla

CRANIO ry: Kallon ja kasvonluiden kasvuhäiriöitä sairastavien tuki
J. Hukki, P. Saarinen, M. Kangasniemi ja M. Niemelä. Plastiikkakirurgia; Yksinkertaiset kraniosynostoosit. Duodecim 2007:123:967-76.

Lähteet

Orphanet: Jackson-Weiss syndrome
Online Mendelian Inheritance in Man (OMIM): Jackson-Weiss syndrome; JWS
National Organization for Rare Disorders (NORD): Jackson-Weiss Syndrome
GeneReviews: FGFR-Related Craniosynostosis Syndromes

Bissonnette, Bruno. Syndromes: Rapid Recognition and Perioperative Implications, 2nd edition. McGraw-Hill Education (2019).

Julkaistu ensimmäisen kerran Harvinaiskeskus Norion sivuilla vuonna 2018.