Beare-Stevensonin oireyhtymä

Beare-Stevensonin oireyhtymän oirekuvaan kuuluvat mm. kranyosynostoosi, keskikasvojen erityispiirteet, ihomuutokset, nenänielun rakennepoikkeavuus ja kehitysvammaisuus.

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Harvinaiskeskus Norio 26.10.2021

ORPHA:1555
ICD-10: Q87.8
OMIM: 123790

Avainsanat: Beare-Stevenson syndrome (BSS), Beare-Stevensonin cutis gyrata oireyhtymä, Cutis gyrata-acanthosis nigricans-craniosynostosis, Cutis gyrate syndrome of Beare and Stevenson

Lyhyesti

Beare-Stevensonin oireyhtymä on vaikea synnynnäinen ja geneettinen oireyhtymä, johon liittyy merkittävä kraniosynostoosi eli yhden tai useamman kallon sauman ennenaikainen luutuminen. Kraniosynostoosin lisäksi oireyhtymään liittyy mm. ihomuutoksia, nenänielun synnynnäinen umpeuma ja keskivaikeat tai vaikeat keskikasvojen epämuodostumat sekä huomattava navan tynkä (umbilical stump) tai napatyrä. Kehitysvammaisuuden taso on usein vaikea.

Oireet ja löydökset

Kraniosynostoosin aste vaihtelee ja yli puolella tapauksissa kallon muoto muistuttaa apilanlehteä. Joillakin voi esiintyä nk. tornikallo. Kallon luusaumojen ennenaikainen luutuminen vaikeuttaa aivojen normaalia kasvua ja kehitystä sekä aiheuttaa epämuodostumia pään muotoon ja kasvojen piirteisiin.

Beare-Stevensonin oireyhtymään liittyviin ihomuutoksiin lukeutuvat paksut ihopoimut ja uurteet (cutis gyria) mm. pään, kaulan, korvien, kämmenten ja jalkapohjien alueilla. Toinen tyypillinen ihomuutos on taivetummuus (acanthosis nigricans), joka on ihon tummentuma ja paksuuntuma taivealueilla, kuten kaulassa, kainaloissa ja joskus myös suurissa taipeissa, kuten sukupuolielinten alueella. Lisäksi Beare-Stevensonin oireyhtymään liitty ihon polyypit (skin tags), jotka useimmiten ovat täysin vaarattomia ihon pehmeitä fibroomia, sidekudoskasvaimia. Oireyhtymään voi liittyä myös hirsutismiä eli liikakarvoitusta.

Keskikasvojen poikkeavaan ulkonäköön lukeutuvat Crouzonin oireyhtymää muistuttavat piirteet, kuten toisistaan etäällä olevat silmät, silmien ulospäin pullistuminen, korvien poikkeava muoto, kapeat korvakäytävät ja yläleuan vajaakehitys.

Vastasyntyneellä voi olla ylähengitysteissä tukos, jonka vuoksi lapsi joudutaan intuboimaan. Noin 60 %:lle potilaista tehdään trakeostomia eli avanne henkitorveen kaulan ihon läpi hengityksen turvaamiseksi. Trakeostomiasta huolimatta osalla potilaista on vakavia hengityskomplikaatioita.

Lähes kaikilla todetaan huomattava navan tynkä (umbilical stump) tai napatyrä (yli 90 %:lla tapauksista) sekä virtsa- ja sukupuolielinten poikkeavuuksia, joita voivat olla esimerkiksi peräaukon poikkeava sijainti, tyttölapsilla vajaakehittyneet häpyhuulet ja poikalapsilla hypospadia eli virtsaputken suun sijainti peniksen alapuolella.

Niillä lapsilla, jotka selviytyvät ensimmäisestä elinvuodestaan, todetaan usein merkittäviä kehitysviiveitä ja vaikea-asteinen kehitysvammaisuus.

Syy ja perinnöllisyys

Oireyhtymän aiheuttaa mutaatio FGFR2-geenissä kromosomissa 10 (10q26.13). Useita eri mutaatioita on kuvattu, joista kaksi yleisimpää johtavat geenituotteen aminohappomuutokseen (Tyr375Cys tai Ser372Cys). Nämä aminohappomuutokset muuttavat fibroblastisolujen kasvutekijäreseptorin tyyppi-2:n (FGFR2) rakennetta ja toimintaa. FGFR2-reseptorin kautta solu saa tietoa ympäristöstään, ja reseptorin aktivoituminen ohjaa solun kasvua ja kehitystä. Beare-Stevensonin oireyhtymässä FRFR2-reseptori on jatkuvasti aktiivinen ja tästä seuraa mm. luuston ja ihon kehityshäiriöitä. Huomioitavaa on, että osassa tapauksista oireyhtymän aiheuttaa jokin muu kuin FGFR2-geenin mutaatio.

Beare-Stevensonin oireyhtymä periytyy autosomissa dominoivasti eli vallitsevasti. Tämä tarkoittaa sitä, että vain toisessa ihmisen FGFR2-geenissä oleva mutaatio riittää Beare-Stevensonin oireyhtymän kehittymiseksi kohdussa. Kaikki lääketieteellisessä kirjallisuudessa julkaistut tapaukset ovat olleet seurausta täysin uudesta nk. de novo-mutaatiosta. Toisin sanoen yksikään lapsi ei ole perinyt vanhemmiltaan oireyhtymään johtavaa geenimutaatiota, vaan geneettinen muutos on syntynyt sattumalta hedelmöitykseen osallistuneessa sukusolussa tai pian hedelmöityksen jälkeen. Tärkeää on ymmärtää, ettei oireyhtymän syntyyn ole voinut vaikuttaa, eikä se ole ollut kenenkään syytä.

Muita oireyhtymiä, jotka johtuvat FGFR2-geenin mutaatiosta ovat mm. ApertinCrouzoninJackson-WeissinPfeifferin ja Saethre-Chotzenin oireyhtymät.

Yleisyys

Beare-Stevensonin oireyhtymän yleisyydestä tiedetään vähän. Mahdollisesti noin 25 oireyhtymätapausta on kuvattu maailmalla. Oireyhtymää esiintyy molemmilla sukupuolilla.

Diagnoosi ja hoito

Diagnoosi perustuu oirekuvaan, sukuanamneesiin eli suvusta saatavien esitietojen selvitykseen sekä geenitutkimukseen. Huomionarvista on, ettei kaikissa Beare-Stevensonin oireyhtymätapauksissa esiinny kraniosynostoosia tai mutaatiota FGFR2-geenissä.

Hoito on vaativaa ja oireiden mukaista. Kraniosynostoosin vaikeusasteen vuoksi kirurgiset toimenpiteet ovat usein välttämättömiä. Kallon laajennusleikkauksella pyritän luomaan tilaa syntymänjälkeiselle aivojen kasvulle. Jos hengitystiet eivät ole avoinna tai hengittäminen on vaikeaa, turvaudutaan trakeostomiaan eli henkitorviavanteeseen. Myös muut oireiden mukaiset leikkaustoimenpiteet ovat mahdollisia.

Ennuste

Eliniän ennuste on yleensä huono. Oireyhtymän harvinaisuuden vuoksi luotettavaa elinennustetta ei ole. Erään tutkimuksen mukaan, kolmasosa potilaista menehtyi ennen puolen vuoden ikää ja useimmat ennen toista ikävuotta. Menehtymisen syynä todettiin muun muassa vakava sydän- ja hengitystiekomplikaatio. Vanhin tunnettuhenkilö, jolla on Beare-Stevensonin oireyhtymä, on elänyt 13-vuotiaaksi.

Historia

Brittiläinen ihotautilääkäri John Martin Beare kuvasi oireyhtymän ensimmäisen kerran vuonna 1969. R. E. Stevenson täsmensi oirekuvaa lähes kymmenen vuotta myöhemmin vuonna 1978. D. W. Smith nimesi oireyhtymän Beare-Stevensonin cutis gyrata oireyhtymäksi vuonna 1986.

Tukipalvelut

Harvinaiskeskus Noriosta voi tiedustella vertaistukea. Lue lisää vertaistuki-sivultamme.

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista. Lue lisää Keskustelutuki ja ohjaus -sivultamme tai soita 044 5765 439.

Facebookista löytyy hakusanalla ”Moms of the Children with Beare Stevensin Syndrome” englanninkielinen keskusteluryhmä niille läheisille, joita oireyhtymä koskettaa. Jäseneksi ryhmään pääsee pyytämällä ryhmän jäsenyyttä.

Aiheesta muualla

Genetic and Rare Diseases Information Center (GARD): Beare-Stevenson cutis gyrate syndrome
MedlinePlus: Beare-Stevenson cutis gyrate syndrome

Kokemustietoa

Global news 2018: Alberta boy born with rare illness no big deal for classmates: “Are we going to play?”

Lähteet

Orphanet: Cutis gyrate-acanthosis nigricans-cranyosynostosis syndrome
Online Mendelian Inheritance in Man (OMIM): Beare-Stevenson cutis gyrate syndrome; BSTVS
GeneReviews®: FGFR-Related Craniosynostosis Syndromes

Nitin Ron, Samuel Leung, Erin Carney, Alexis Gerber and Kare Laurie David. A Case of Beare-Stevenson Syn-drome with Unusual Manifestatios. American Journal of Case Reports. 2016; 17: 254-258. doi: 10.12659/AJCR.897177

Bissonnette, Bruno. Syndromes: Rapid Recognition and Perioperative Implications, 2nd edition. McGraw-Hill Education (2019).

Julkaistu ensimmäisen kerran Harvinaiskeskus Norion sivuilla 1.3.2019.