INCL - Infantiili neuronaalinen seroidilipofuskinoosi

INCL-oireyhtymä on etenevä keskushermostoa rappeuttava sairaus, joka johtaa lapsen syvään kehitysvammaisuuteen ja ennenaikaiseen kuolemaan. INCL on osa suomalaista tautiperimää. INCL-oireyhtymä johtuu aineenvaihdunnassa olevasta entsyymipuutoksesta.

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Harvinaiskeskus Norio 10.1.2022, päivittänyt perinnöllisyyslääkäri Helena Kääriäinen 19.10.22

ORPHA:79263
ICD-10: E75.4
OMIM: 256730

Avainsanat: Santavuori-Haltian tauti, Santavuoren tauti, NCL1, CLN1 disease, Infantile neuronal ceroid lipofuscinosis (INCL)

Lyhyesti

INCL-oireyhtymä on varhaislapsuudessa alkava etenevä keskushermoston sairaus, joka johtaa syvään kehitysvammaisuuteen ja lapsen ennenaikaiseen kuolemaan. Taudille ei ole suomenkielistä nimeä. Yleisesti käytetty INCL-nimitys tulee englanninkielisistä sanoista Infantile Neuronal Ceroid Lipofuscinosis. INCL kuuluu CLN1-tauteihin (neuronal ceroid lipofuscinosis type 1), jotka ovat alkamisiältään ja oirekuvaltaan laajempi tautiryhmä. INCL on osa suomalaista tautiperintöä; se periytyy peittyvästi eli resessiivisesti.

Oireet ja löydökset

INCL-oireyhtymään sairastuvat lapset ovat vastasyntyneinä oireettomia ja varhainen kehitys tuntuu sujuvan normaalisti. Imeväisiän loppupuolella, noin 6-18 kuukauden iässä vauvalla tai taaperolla alkaa ilmaantua ensimmäisiä oireita. Lapsen kehitys tuntuu pysähtyvän ja hän alkaa menettää oppimiaan taitoja esimerkiksi liikuntakyvyssään. Lapset saattavat tehdä käsillään kudontaa muistuttavia liikkeitä. Oireisiin kuuluu hypotonisuus eli alhainen lihasjänteys, ataksiat eli tahdonalaisten liikkeiden koordinaatiohäiriöt, tahdosta riippumattomat lihasnykäykset sekä pakkoliikkeet. Lapsille ilmaantuu epileptisiä kohtauksia. Liikunnan niukentuessa nivelet saattavat jäykistyä virheasentoihin.

Näkökyky heikentyy vähitellen 1 – 2 vuoden iässä. Lapsi sokeutuu oireyhtymän edetessä.

Lapsen aivojen kehitys hidastuu, jolloin myös pään kasvu hidastuu ja jää alle normaalikäyrien (mikrokefalia). INCL-taudin edetessä epilepsiakohtaukset yleistyvät ja vaikeutuvat. Lapsille kehittyy 3 – 4 ikävuoteen mennessä syvä kehitysvamma.

Useimmat INCL-lapset nauttivat läheisyydestä ja esimerkiksi musiikista. He tunnistavat lähipiirinsä jäsenet ja usein osaavat ilmaista tunteitaan ja toiveitaan elein ja äänin.

Syy ja perinnöllisyys

INCL-oireyhtymä aiheutuu siitä, että PPT1 geenin tuottamaa palmityyliproteiinitioesteraasi -nimistä entsyymiä ei muodostu normaalisti. Syynä on PPT1 -geenissä oleva mutaatio, jollaisen lapsi on perinyt sekä isältään että äidiltään. Entsyymillä on soluissa tärkeitä tehtäviä, se mm. pilkkoo seroidilipofuskiini -nimisiä aineenvaihdunnan tuotteita. Kun pilkkominen ei tapahdu normaalisti, ainetta kertyy elimistöön. Lisääntyvä kertyminen selittää taudin oireiden pahenemisen vuosien kuluessa. Etenkin hermosolut vaurioituvat tämän aineenvaihduntatuotteen kertyessä, josta seuraa vähitellen hermosolujen rappeutuminen ja kuolema. Hermosolujen kuolema johtaa nopeaan kehityksen taantumiseen, aivojen kasvun pysähtymiseen ja mikrokefaliaan.

Yleisin PPT1-geenin mutaatio Suomessa (ns. valtamutaatio) merkitään c.364A>T, p.(Arg122Trp). Tämä mutaatio on 98 %:lla suomalaisista INCL-potilaista. Geenin muunlaiset mutaatiot ovat Suomessa hyvin harvinaisia; ne saattavat joskus johtaa myöhemmin alkaviin ja hitaammin eteneviin CLN1-ryhmän tauteihin.

INCL-oireyhtymä periytyy peittyvästi eli resessiivisesti. Lapsi sairastuu, mikäli hän on perinyt geenin, jossa on tautia aiheuttava mutaatio, molemmilta vanhemmiltaan. Nämä ovat itse terveitä, koska heillä on mutaatio vain toisessa kyseisen geeniparin geeneistä. Tällaisia henkilöitä kutsutaan tautimutaation kantajiksi. Kun kantajapariskunta hankkii lapsia, on joka kerta 25% mahdollisuus (yksi mahdollisuus neljästä), että lapsi perii mutaation molemmilta vanhemmiltaan ja sairastuu. Todennäköisyys, että lapsi perii geenimutaation vain toiselta vanhemmaltaan, on 50 %. Tällainen lapsi on mutaation oireeton kantaja, kuten vanhempansakin.

Perhe voi halutessaan keskustella tarkemmin perinnöllisyysneuvonnassa oireyhtymän toistumistodennäköisyydestä jo ennen seuraavaa mahdollista raskautta. Harvinaiskeskus Norion sivuilta löytyy tietoa myös perhesuunnittelusta, tilanteissa, joissa perheessä on mahdollisesti kohonnut todennäköisyys johonkin harvinaissairauteen: Perhesuunnittelu ja raskaus. Kaikista näistä aiheista voi myös keskustella ilman lähetettä ja veloituksetta Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajan kanssa. Yhteystiedot keskustelutukeen ja neuvontaan löydät tämän julkaisun lopusta.

Yleisyys

INCL kuuluu suomalaiseen tautiperintöön. Sen esiintymistiheys on siis Suomessa huomattavasi suurempi (1:12 500) kuin muualla maailmassa (1: 1 000 000). Suomessa syntyy vuosittain noin 3-4 lasta, joilla on INCL.

Diagnoosi ja hoito

Epäily taudista herää oireiden perusteella. Diagnoosiepäily varmistetaan geenitestillä. Jos lääkäri pitää INCL-tautia hyvin todennäköisenä, hän pyytää laboratoriota tutkimaan PPT1-geenin valtamutaation. Usein epäily on epämääräisempi: kehitys tuntuu hiukan jäävän jälkeen ja halutaan kenties poissulkea vakavan sairauden mahdollisuus. Tällöin saatetaan pyytää laajempia geenitestejä, joissa tutkitaan useiden oireiltaan hiukan samantapaisten tautien geenejä. Näinkin toimien suomalainen valtamutaatio löytyy. Ennen geenitutkimusten kehittymistä taudin diagnoosiin tarvittiin kudospaloista tehtyjä erityistutkimuksia, joissa voitiin nähdä lipofuskiinikertymiä. Nykyään diagnoosi lähes aina selviää pelkällä geenitestillä; geenitutkimukset tehdään veren valkosoluista.

INCL-oireyhtymään ei ole parantavaa hoitoa, vaan lapsen oloa pyritään helpottamaan hänellä ilmenevien oireiden mukaisesti. Hoitoa suunnittelemaan ja koordinoimaan tarvitaan moniammatillinen tiimi. Lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia tukevat mm. epilepsia- ja kipulääkitys. Lääkitystä voidaan käyttää myös ataksian ja mahdollisen levottomuuden hoitoon. Fysioterapian avulla voidaan helpottaa mahdollisia kipuja, jotka johtuvat nivelten jäykistymisestä ja virheasennoista.

Kun lapsella tehdään INCL-taudin diagnoosi, on perhe tapana ohjata perinnöllisyysneuvontaan. Kun tautia perheessä aiheuttavat mutaatiot tunnetaan (tavallisimmin suomalainen valtamutaatio molemmilta vanhemmilta perittynä) on mahdollista niin haluttaessa tutkia lähisukulaisten kantajuustilanne. Tautiin on olemassa sikiödiagnostiikka.

Ennuste

INCL-oireyhtymä johtaa yleensä ennenaikaiseen kuolemaan, tavallisimmin suunnilleen kymmenvuotiaana, joskus muutamia vuosia aikaisemmin tai myöhemmin. Vuosien kuluessa on tehty joitain hoitokokeiluprojekteja, mutta parantavaa tai taudinkulkua hidastavaa hoitoa ei edelleenkään ole näköpiirissä.

Historia

Oireyhtymän kuvasi ensimmäisenä lastenneurologi Bengt Hagberg Ruotsissa vuonna 1968. Pirkko Santavuori, Matti Haltia, Juhani Rapola ja Christina Raitta kuvasivat INCL-oireyhtymän suomalaisilla potilailla vuosina 1973. Tämän vuoksi INCL-oireyhtymästä on käytetty myös nimitystä Santavuori-Haltian tauti. Taudin taustalla oleva geeni ja suomalainen valtamutaatio tunnistettiin 1995.

Kokemustietoa

Kokemustietoa INCL-oireyhtymästä löydät Tukiliiton sivuilta tarinat-osiosta: Aaron opettaa onnellisuudesta ja Sara kävi täällä.

Onko sinulla omakohtaista kokemusta tästä diagnoosista? Keräämme kokemustietotarinoita, ja sinäkin voit osallistua. Lue lisää Kokemustietoa-sivulta.

Tukipalvelut

Harvinaiskeskus Noriosta voi tiedustella vertaistukea. Lue lisää vertaistuki-sivultamme.

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista. Lue lisää Keskustelutuki ja ohjaus -sivultamme tai soita 044 5765 439.

Lisätietoa tukipalveluista löytyy Tukiliiton sivuilta Palvelut: oppaat ja materiaalit.

Suomen INCL-yhdistys

Aiheesta muualla

Harvinaiset verkosto: INCL
Verneri.net: INCL ja NCL-taudit
Socialstyrelsen: Infantil neuronal ceroidlipofuscinos

E. F. Augustine, H. R. Adams, E. de los Reyes et al. (2021) Management of CLN1-Disease: International Clinical Consensus. Pediatric Neurology 120: 38-51.

Lähteet

Orphanet: Infantile neuronal ceroid lipofuscinosis
Online Mendelian Inheritance in Man (OMIM): Ceroid lipofuscinosis, Neuronal, 1; CLN1

Julkaistu ensimmäisen kerran Harvinaiskeskus Norion sivuilla vuonna 2017.