GABA-transaminaasin puutos

GABA-transaminaasin puutos aiheuttaa GABA-välittäjäaineen kertymisen keskushermostoon, josta seuraa erilaisia kognitiivisiin toimintoihin, liikkumiseen, uni-valverytmiin ja kehitykseen liittyviä keskushermosto-oireita. Oireet vaihtelevat yksilöllisesti.

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Harvinaiskeskus Norio 18.10.2022

ORPHA: 2066
ICD-10: E72.8
ICD-11: 5C59.1
OMIM: 613163

Avainsanat: GABA (gamma-aminobutyruc acid)-transaminase deficiency, ABAT-deficiency

Lyhyesti

Gamma-aminobutyyrihappo (GABA)-transaminaasin puutos on erittäin harvinainen synnynnäinen epileptinen enkefalopatia eli epileptinen aivosairaus, joka ilmenee lapsuudessa. Siinä GABA-välittäjäainetta hajottava entsyymi ei toimi normaalisti, mikä johtaa GABA-välittäjäaineen kertymiseen keskushermostossa. Tästä seuraa vastasyntyneisyyskaudella tai varhaislapsuudessa epilepsia sekä liikehäiriöitä (koreoatetoosi), korostunutta uneliaisuutta, hypotoniaa eli alentunutta lihasjänteyttä, hyperrefleksiaa, joka puolestaan tarkoittaa refleksien eli heijasteiden kiihtyneisyyttä. Oirekuvaan lukeutuu myös kehitysvammaisuus. Lisäksi lapsen pituuskasvu voi olla keskimääräistä suurempaa, vaikka syömisvaikeudet voivat haitata kasvua ja painon kehitystä. Oirekuva ja elinikä vaihtelevat huomattavasti yksilöstä toiseen.

Oireet ja löydökset

Perinnöllisyyslääkäri Helena Kääriäinen kuvaa varhaislapsuudessa tai pian sen jälkeen ilmeneviä epileptisiä enkefalopatioita seuraavasti; varhaislapsuudessa ilmenevät epileptiset enkefalopatiat ovat vaikeita keskushermoston sairauksia, joiden ensimmäisinä oireina on usein vastasyntyneenä tai muutaman kuukauden iässä alkava epilepsia. Epileptisiin enkefalopatioihin liittyy usein kehitysviiveitä silloinkin, jos epilepsia onnistutaan hillitsemään lääkkein. Aikaisemmin epileptisiä enkefalopatioita luokiteltiin oirekuvan perusteella, mutta nykyään yhä useammin oireiden aiheuttajaksi löytyy mutaatio jossakin tietyssä geenissä. Geenien nimen perusteella luokiteltuja epileptisiä enkefalopatioita tunnetaan jo lähes sata erilaista. Kun epileptinen enkefalopatia luokitellaan sitä aiheuttavan geenin mukaan, on mahdollista, että geenimuutos aiheuttaa useampia toisistaan poikkeavia oireistoja. Tästä johtuu, että oireyhtymän kirjo ja oireiden vaikeusaste voivat poiketa henkilöstä toiseen.

GABA-transaminaasin puutoksessa vastasyntynyt on usein hypotoninen ja hänen herkkyytensä reflekseille on kasvanut (hyperrefleksia). Psykomotorisessa kehityksessä ilmenee viiveitä. Lapsi voi olla letarginen eli uneliaan oloinen tai kuin olisi horroksessa. Itkuääni voi olla korkea. Epilepsia puhkeaa usein varhaislapsuudessa, mutta voi lievittyä ajan myötä. Pituuskasvu voi olla kiihtynyt, mutta painon kehitys tavanomaista hitaampaa. Oirekuvaan kuuluu kehitysvammaisuus.

Syy ja perinnöllisyys

Oireyhtymän aiheuttaa ABAT (4-aminobutyraattiaminotransferaasi) -geenin mutaatio kromosomissa 16 (16p13.2). Geeni tuottaa 4-aminobutyraattiaminotransferaasi (GABA-T)- entsyymiä. Sen tehtävä on jouduttaa GABA-välittäjäaineen hajoamista. GABA on eräs tärkeimmistä keskushermoston toimintaa hillitsevistä välittäjäaineista eli niin kutsuttu inhibitorinen välittäjäaine. GABA suojaa hermosoluja mm. signaalitulvalta ja osallistuu hermosolujen erilaistumiseen. Kun GABA-T-entsyymi ei toimi, GABA-välittäjäainetta ja beta-alaniinia kertyy hermosoluihin, mistä seuraa aivojen enkefalopatia sen eri oireineen. Koska GABA:n runsas määrä lisää kasvuhormonin eritystä, oireyhtymään liittyy usein tavanomaista voimakkaampaa pituuskasvua.

GABA-transaminaasin puutos noudattaa autosomissa resessiivistä eli peittyvää periytymistapaa. Tämä tarkoittaa sitä, että perimän molemmissa ABAT-geeniparin geeneissä on oltava mutaatio, jotta henkilöllä on GABA-transaminaasin puutos. Useimmissa tapauksissa lapsi on siis perinyt oireyhtymää aiheuttavat geenimutaatiot molemmilta vanhemmiltaan. Koska vanhemmilla on vain yksi oireyhtymän aiheuttava mutaatio perimässään, he ovat tähän oireyhtymään johtavan geenimuutoksen oireettomia kantajia. Tällaisissa tapauksissa vanhempien todennäköisyys saada toinen lapsi, jolla on GABA-transaminaasin puutos, on 25 %. Todennäköisyys, että lapsi perii vain toiselta vanhemmaltaan ABAT-geenin mutaation on 50%. Tällöin lapsi on oireyhtymään johtavan geenin oireeton kantaja, kuten vanhempansakin. Vanhempien todennäköisyys saaada lapsi, jolla ei ole perimässään lainkaan ABAT-geenin mutaatiota on 25 %. Nämä todennäköisyydet ovat samat raskaudesta toiseen.

Perhe voi halutessaan keskustella perinnöllisyysneuvonnassa oireyhtymän toistumistodennäköisyydestä tarkemmin jo ennen seuraavaa mahdollista raskautta. Harvinaiskeskus Norion sivuilta löytyy tietoa myös perhesuunnittelusta tilanteissa, joissa perheessä on mahdollisesti kohonnut todennäköisyys johonkin harvinaissairauteen: Perhesuunnittelu ja raskaus. Kaikista näistä aiheista voi myös keskustella ilman lähetettä ja veloituksetta Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajan kanssa. Yhteystiedot keskustelutukeen ja neuvontaan löydät tämän julkaisun lopusta.

Yleisyys

GABA-transaminaasin puutoksen esiintyvyydeksi on arvioitu alle 1 lapsi miljoona elävänä syntynyttä lasta kohden (<1: 1 000 000). Lääketieteellinen kirjallisuudessa on mainintoja vain muutamista lapsista, joilla on tämän entyymin puutos.

Diagnoosi ja hoito

Erotusdiagnoosina on huomioitava mm. sukkinaatti-semi-aldehydidehydrogenaasi-entsyymin puutos, Pelizaeus-Merzbacherin tauti sekä muut varhain alkavat epileptiset enkefalopatiat, joihin liittyy liikehäiriöitä.

GABA-transferaasin puutoksessa selkäydinnesteestä (ja verestä) löydetään kohonneet GABA- ja beta-alaniini pitoisuudet. Aivosähkökäyrässä eli EEG:ssä todetaan poikkeavuuksia. Diagnoosin vahvistaa tai poissulkee homotsygoottinen ABAT-geenimuutos potilaan perimässä ts. mutaatio löytyy potilaan molemmista, sekä isältä että äidiltä perityistä, ABAT-geeneistä.

Ennuste

Eliniänodotetta on pidetty aikaisempina vuosina heikkona, ja monilla se on yltänyt vain lapsuuden kahteen ensimmäiseen elinvuoteen. Raportoitujen tapausmäärien kasvettua on havaittu, että elinikä voi ulottua myöhempään lapsuusaikaan tai aikuisiän kynnykselle. Oireyhtymän eliniänodote voi siis olla aikaisemmin oletettua pidempi.

Historia

GABA-transaminaasin puutos kuvattiin ensimmäisen kerran vuonna 1984.

Kokemustietoa

Onko sinulla omakohtaista kokemusta tästä diagnoosista? Keräämme kokemustietotarinoita, ja sinäkin voit osallistua. Lue lisää Kokemustietoa-sivulta.

Tukipalvelut

Harvinaiskeskus Noriosta voi tiedustella vertaistukea. Lue lisää Vertaistuki-sivultamme.

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista. Lue lisää Keskustelutuki ja ohjaus -sivultamme tai soita 044 5765 439.

Tukiliiton sivuilta löytyy runsaasti tietoa erilaisista palveluista: Tuki ja neuvot.

EpiCare: a European Reference Network (ERN) for rare and complex epilepsies
EpiCare: Patient leaflets and journeys

Aiheesta muualla

MedlinePlus: GABA-transaminase deficiency
Genetic and Rare Diseases Information Center (GARD): Gamma aminobutyric acid transaminase deficiency

Lähteet

Orphanet: Gamma-amonibutyric acid transaminase deficiency 
Online Mendelian Inheritance in Man (OMIM): GABA-Transaminaase deficiency
PM. K. Koenig, R. Hodgeman, J. J. Riviello yms. Phenotype of GABA-transaminase deficiency. Neurology 2017 16; 88(20): 1919-1924.

Julkaistu ensimmäisen kerran Harvinaiskeskus Norion sivuilla 14.5.2021.