Fukosidoosi

Fukosidoosi on etenevä neurodegeneratiivinen oireyhtymä, jonka oirekirjo vaihtelee yksilöllisesti lievästä vaikeaan.

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Harvinaiskeskus Norio 5.1.2022

Avainsanat: Alfa-L-fukosidaasi-häiriö, Fucosidosis

Lyhyesti

Fukosidoosi on erittäin harvinainen lysosomaalinen kertymäsairaus, jonka oireet vaihtelevat huomattavasti yksilöstä toiseen. Yleisiä fukosidoosin piirteitä ovat hermoston rappeutuminen, karkeat kasvonpiirteet, kasvun viivästyminen, psykomotoriset kehitysviiveet, hypotonisuus eli alentunut lihasjänteys, luuston epämuodostumat ja moninaiset liikkumisen häiriöt. Monelle kehittyy dementia. Aikaisemmin fukosidoosit jaoteltiin kahteen eri tyyppiin, mutta nykyisin tutkijat mieltävät oireyhtymän yhden ja saman oireyhtymän eri oirekirjoksi.

Oireet ja löydökset

Vaikeamuotoisessa fukosidoosissa voidaan havaita, edellisten oireiden lisäksi, sisäelinten, kuten maksan, pernan ja sydämen tavallista suurempi koko. Selkärangan ryhtivirheet, kuten skolioosi eli selkärangan sivuttainen vinouma, kyfoosi eli rintarangan kyttyrä tai näiden yhdistelmä eli kyfoskolioosi ovat mahdollisia.

Vaikeamuotoisessa fukosidoosissa psykomotorinen taantuminen sekä neurologinen rappeutuminen alkavat jo noin kuuden kuukauden iässä. Lapsella voi ilmetä epilepsia ja hän voi olla kuuro.

Toistuvat nenän sivuonteloidentulehdukset ja/tai hengitystieinfektiot ovat yleisiä. Oirekuvan voi myös kuulua tavanomaista runsaampi hieneritys. Hien mukana elimistöstä voi poistua poikkeuksellisen paljon suoloja.

Vaikeamuotoisessa fukosidoosissa neurodegeneratiiviset oireet pahentuvat ajan myötä ja johtavat ennenaikaiseen menehtymiseen yleensä ensimmäisen kymmenen vuoden aikana.

Lievemmässä fukosidoosissa voi esiintyä angiokeratoomia, jotka ovat pinnallisia ja vaarattomia verisuonimuutoksia ihossa eripuolilla kehoa, kuten mahassa, reisissä, pakaroissa ja ulkoisissa sukupuolielimissä.

Syy ja perinnöllisyys

Fukosidoosin aiheuttaa FUCA1-geenin mutaatio kromosomissa 1 (1p36.11). Geeni ilmentää alfa-L-fukosidaasi entsyymiä. Normaalisti entsyymi hajottaa lysosomi-nimisissä soluelimissä fukoosi-sokeria sisältäviä glykoproteiineja ja glykolipidejä. Entsyymin toiminnan häiriintyessä fukoosia sisältävät glykoproteiinit ja -lipidit kertyvät lysosomi-nimisiin soluelimiin keskushermostossa ja eri puolilla kehoa. Tämä johtaa oireyhtymään liittyvään hermokudoksen rappeutumiseen ja muihin oireisiin. Toistaiseksi ei tiedetä syytä siihen, miksi oirekirjon vaihtelu on niin suurta eri potilaiden välillä.

Fukosidoosi periytyy autosomissa resessiivisesti eli peittyvästi. Tämä tarkoittaa useimmissa tapauksissa sitä, että lapsi on perinyt oireyhtymää aiheuttavan geenimutaation molemmilta vanhemmiltaan. Koska vanhemmilla on vain yksi oireyhtymän aiheuttava mutaatio perimässään, he ovat oireettomia geenimuutoksen kantajia. Perheessä, jossa molemmat vanhemmat ovat kantajia, lapsen todennäköisyys periä oireyhtymän aiheuttavat mutaatiot molemmilta vanhemmiltaan on aina jokaisen raskauden kohdalla 25 %. Todennäköisyys, että lapsi perii geenimutaation vain toiselta vanhemmaltaan, on 50 %. Tällöin jälkeläinen on mutaation oireeton kantaja, kuten vanhempansakin.

Yleisyys

Fukosidoosia esiintyy sekä miehillä että naisilla. Oireyhtymän esiintymistiheydeksi on arvioitu yksi fukosidoositapaus 200 000 lasta kohden (1:200 000). Fukosidoosi-potilaita tunnetaan maailmanlaajuisesti noin 100 ja oireyhtymää esiintyy yli 20 maassa. Fukosidoosia esiintyy mm. italialaisten ja espanjalaisten jälkeläisissä.

Diagnoosi ja hoito

Epäillys fukosidoosista saattaa herätä, kun noin yksivuotiaalla pikkulapsella todetaan samanaikaisesti luustosairaus, neurologisten toimintojen heikkeneminen ja kehitysvamma. Kudoksista, kuten ihosta, maksasta, sydämestä, keuhkoista, munuaisista ja hikirauhasista voidaan valmistaa elektronimikroskooppinäytteitä. Usein näissä kudosnäytteissä on havaittavissa solunsisäisiä rakkuloita, jotka antavat viitteitä aineenvaihduntatuotteiden kertymisestä soluihin. Aivokuvantamisessa voidaan havaita aivojen valkoisen aineen rappeumaa. Virtsanäytteistä löydetään korkeita fukoosia sisältäviä aineenvaihduntatuotteita. Entsyymiaktiivisuuden määritys potilaan veren valkosoluista tai fibroplasteista eli sidekudossoluista osoittavat alfa-L-fukosidaasin toiminnan puutteet. Angiokeratoomia esiintyy vain fukosidoosin lievissä tapauksissa. Diagnoosi voidaan poissulkea tai vahvistaa geenitutkimustuloksen perusteella.

Fukosidoosin diagnosointi ennen syntymää on mahdollista mm. lapsivesinäytteestä.

Erotusdiagnostiikassa on syytä huomioida muut lysosomaaliset kertymäsairaudet, kuten Fabryn tauti, sialidoosi tyyppi II, alfa-mannosidoosi  ja mukopolysakkaridoosit.

Hoito on oireiden mukaista ja tähtää oireiden lievittämiseen. Moniammatillinen yhteistyö takaa parhaan hoidon. Fukosidoosin hoitokeinona on kokeiltu mm. luuytimensiirtoa, mutta hoitotulokset ovat olleet vaihtelevia.

Ennuste

Eliniänodote vaihtelee huomattavasti henkilöstä toiseen. Vaikeissa tapauksissa oireyhtymä voi johtaa hengenvaarallisiin neurologisiin komplikaatioihin jo varhaislapsuudessa, useimmiten 5-vuotiaana. Lievissä tapauksissa potilas voi elää jopa 30-40 -vuotiaaksi.

Historia

Fukosidoosi kuvattiin lääketieteellisessä kirjallisuudessa ensikerran vuonna 1968.

Tukipalvelut

Harvinaiskeskus Noriosta voi tiedustella vertaistukea. Lue lisää vertaistuki-sivultamme.

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista. Lue lisää Keskustelutuki ja ohjaus -sivultamme tai soita 044 5765 439.

Aiheesta muualla

Genetic and Rare Diseases Information Center (GARD): Fucosidosis
Hide and Seek Foundation for Lysosomal Storage Disease Research
ISMRD The International Advocate for Glycoprotein STorage Diseases

Lähteet

Orphanet: Fucosidosis
Online Mendelian Inheritance in Man (OMIM): Fucosidosis
National Organization for rare Disorders (NORD): Fucosidosis

Bissonnette, Bruno. Syndromes: Rapid Recognition and Perioperative Implications, 2nd edition. McGraw-Hill Education (2019).

Julkaistu ensimmäisen kerran Harvinaiskeskus Norion sivuilla vuonna 2018.