Floating-Harbor oireyhtymä

Floating-Harbor oireyhtymä on synnynnäinen oireyhtymä, jonka oirekuva on moninainen ja vaihtelee yksilöllisesti. Kehitysvamma arvioidaan useimmilla lieväksi tai keskivaikeaksi. Ongelmat puheessa ovat usein kaikkein vakavin piirre Floating-Harbor oireyhtymässä.

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Harvinaiskeskus Norio 4.1.2022

ORPHA:2044
ICD-10: Q87.8
OMIM: 136140

Avainsanat: Floating harbor syndrome (FHS), Pelletier-Leisti syndrome, Leisti Hollister Rimoin Syndrome

Lyhyesti

Floating-Harbor oireyhtymä on erittäin harvinainen geneettinen kehityshäiriö, jolle ovat ominaisia lyhytkasvuisuus sekä  luuston epämuodostumat etenkin kasvoissa. Oireyhtymään liittyvät vakavat häiriöt puheessa ja ääntämisessä, käyttäytymispulmat ja lievä tai keskivaikea kehitysvammaisuus. Oireet voivat vaihdella huomattavasti yksilöstä toiseen, joten kaikkia oireita ei esiinny kaikilla niillä, joilla on Floating-Harbor oireyhtymä.

Oireet ja löydökset

Floating-Harbor oireyhtymälle tyypillisimmät tuntomerkit liittyvät kasvojen piirteisiin. Kasvojen epämuodostumiin kuuluvat mm. kolmion muotoiset kasvot, korostunut kolmion muotoinen nenä, jossa on isot sieraimet ja leveä nenänselkä, syvällä  sijaitsevat silmät pitkine silmäripsineen, leveä suu ohuine ylähuulineen ja matalalla sijaitsevat korvat. Joskus oireyhtymään liittyvät myös leveät peukalot ja isot varpaat. Päänympärys on normaali.

Syntymäpaino on usein normaalia pienempi. Pituuskasvun hidastuma todetaan ensimmäisten elinvuosien aikana ja se poikkeaa -2 – (- 4) yksikköä keskihajonnasta (standard devition, SD). Luuston kehitysikä eli kypsyys ei ole ikäisten luokkaa luun mineralisoitumisen hidastumisen vuoksi. Esimerkiksi kolmivuotiaalla lapsella luuston kehitysikä voi olla kahden ikävuoden tasolla. Huomioitavaa on, että luuston kypsyys normalisoituu 6-12 ikävuoden tienoilla. Aikuiset jäävät kuitenkin usein 140-155 cm pituisiksi.

Kasvonpiirteiden ja luuston hitaan kypsyyden lisäksi, oireyhtymässä voi esiintyä myös useita muita luustomuutoksia. Näitä poikkeavuuksia ovat mm. solisluun pseudoartroosi, lyhyt kaula, pikkusormien vinous (klinodaktylia), lyhytsormisuus ja lyhytvarpaisuus sekä poikkeavuudet hampaissa, kuten purentavirheet, pienikokoiset hampaat ja normaalia lukuisampi määrä ylähampaita. Joillakin kylkiluita on 12 kylkiluuparin sijaan 11, ja lonkka sekä selkärangan ryhti voivat olla epänormaalit.

Motoristen eli liikunnallisten perustaitojen kehitys on normaalia. Lapset oppivat siis mm. istumaan ja ryömimään ikäryhmänsä tason mukaisesti.

Floating-Harbor oireyhtymään kuuluu puheen ja ilmaisutaidon vaikeudet, jotka vaihtelevat huomattavasti yksilöstä toiseen. Jotkut eivät osaa puhua laisinkaan, ja toisilla voi ilmetä esimerkiksi dysartriaa eli puhe- ja ääntämishäiriöitä, dyspraksiaa eli puhetta säätelevien liikkeiden koordinaatiovaikeutta tai siihen kykenemättömyyttä, epätarkkuutta foneemissa eli pienimmän puhutun kielen merkitystä erottavan yksikön tuottamisessa sekä heikkoudet itsensä ilmaisemisessa elekielen ja kasvojen ilmeiden kautta. Oireyhtymään liittyy usein myös epätavallinen hypernasaalinen ja korkea ääni.

Floating-Harbor oireyhtymässä myös puheen ja elekiellen ymmärtäminen on vaikeaa. Usein puheen ymmärtäminen sujuu kuitenkin paremmin kuin varsinaisen puheen tai laulun tuottaminen.

Floating-Harbor oireyhtymässä voi ilmetä poikkeavuuksia mm. virtsa- ja sukupuolielimissä, munuaisissa sekä sydämessä. Munuaisissa voi olla kystiä ja virtsan kertyminen munuaisiin voi aiheuttaa munuaiskudoksen laajenemisen ja mahdollisen tuhoutumisen. Tilaa kutsutaan hydronefroosiksi eli vesimunuaiseksi. Pojilla sukupuolielinten rakennepoikkeavuutena voi olla laskeutumattomat kivekset. Joillakin murrosikä voi alkaa tavanomaista aikaisemmin. Refluksitauti voi olla vakava ja ummetus yleistä.

Oireyhtymään voi liittyä myös toistuvia välikorvantulehduksia, heikko kuulo tai kuurous. Myös lieviä näköhäiriöitä, kuten karsastusta ja kaukotaittoisuutta on todettu osalla potilaista. Epilepsian ja/tai keliakian puhkeaminen on mahdollista.

Lapsuudessa ilmenevä temperamenttinen luonne ja käyttäytymisongelmat, kuten ADHD eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, impulsiivisuus, aggressiivisuus, rauhattomuus ja pakonomainen käytös, lievittyvät usein aikuisuudessa.

Syy ja perinnöllisyys

Oireyhtymän aiheuttaa heterotsygoottinen mutaatio SRCAP-geenissä kromosomissa 16 (16p11.2). Mutaatioita tunnetaan tällä hetkellä ainakin kaksi eksonissa eli geeniä koodaavassa alueessa nro 34 (Arg244* ja Arg2435*). SRCAP-geenistä valmistetaan SRCAP (Snf2-related CREBBP activator protein) -proteiinia, joka on ATPaasi-entsyymi. Tämä entsyymi tarvitaan mm. normaaliin solujen kasvuun ja jakautumiseen. SRCAP aktivoi CREBBP (CREB binding protein) -nimistä proteiinia, joka on transkriptiotekijä. Transkriptiotekijät edistävät geenien luentaa ja sitä kautta geenituotteiden valmistumista. CREBBP-proteiinia tarvitaan mm. useiden elinten kehittymiseksi sikiössä. CREBBP-geenin mutaatiosta seuraa Rubinstein-Taybin oireyhtymä, jolla on yhteneväisiä piirteitä Floating-Harbor-oireyhtymän kanssa.

Valtaosa Floating Harbor-oireyhtymätapauksista ovat syntyneet täysin uuden, niin kutsunut de novo-mutaation seurauksesta. Tällöin oireyhtymää aiheuttavaa mutaatiota ei löydetä perimäntutkimuksissa lapsen vanhemmilta, joten se ei ole voinut periytyä heiltä lapselleen. De novo-mutaatio syntyy hedelmöitykseen osallistuneen munasolun tai siittiön, kypsyessä, tai pian hedelmöityksen jälkeen. De novo-mutaatioiden syntyyn ei voi vaikuttaa, eivätkä ne ole kenenkään syytä. De novo-mutaatioiden toistumistodennäköisyys perheessä on noin prosentin (1 %) luokkaa.

Vaikka vanhemmat olisivat verikokeella tehdyn perimäntutkimuksen perusteella negatiivisia SRCAP-geenin mutaation suhteen, nykymenetelmin ei kuitenkaan pystytä selvittämään onko lapsen oireyhtymä seurausta jommallakummalla vanhemmalla olevasta sukusolumosaikismista. Sukusolumosaikismissa osassa sukusoluja on SRCAP-geenin mutaatio ja osassa ei. Sukusolumosaikismi nostaa jonkin verran, muttei huomattavasti, perheen todennäköisyyttä saada lapsi, jolla on Floating-Harbor oireyhtymä. Sukusolumosaikismista lisää tietoa löytyy Harvinaiskeskuksen sivuilta kohdasta: 70 kysymystä ja vastausta perimästä ja perinnöllisyydestä: Mosaikismi.

Joskus harvoin Floating Harborin oireyhtymä on periytynyt vanhemmalta lapselleen. Floating Harborin oireyhtymä noudattaa autosomissa dominanttia eli vallitsevaa periytymistapaa. Tällöin geenimutaatiota kantavalla on 50 %:n mahdollisuus saada lapsi, jolla on Floating Harbor oireyhtymä, ja 50 %:n todennäköisyys saada oireyhtymän suhteen terve lapsi. Nämä periytymistodennäköisyydet pysyvät samoina raskaudesta toiseen.

Perhe voi halutessaan keskustella perinnöllisyysneuvonnassa oireyhtymän toistumistodennäköisyydestä jo ennen seuraavaa mahdollista raskautta. Harvinaiskeskus Norion sivuilta löytyy tietoa myös perhesuunnittelusta, tilanteissa, joissa perheessä on mahdollisesti kohonnut todennäköisyys johonkin harvinaissairauteen: Perhesuunnittelu ja raskaus. Kaikista näistä aiheista voi myös keskustella ilman lähetettä ja veloituksetta Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajan kanssa. Yhteystiedot keskustelutukeen ja neuvontaan löydät tämän julkaisun lopusta.

Yleisyys

Oireyhtymän yleisyydestä ei ole olemassa luotettavia tietoja oireyhtymän harvinaisuuden vuoksi. Tilastoihin vaikuttaa myös se, että oireyhtymän tasutalla oleva geenimutaatio identifioitiin vasta vuonna 2012. Aikaisemmin diagnoosi on siis perustunut vain kliiniseen tutkimukseen ilman spesifisen geenitutkimuksen tuomaa vahvistusta oireyhtymästä. Näin ollen Floating-Harbor oireyhtymän arvellaan olevan yleisempi kuin mitä lääketieteellinen kirjallisuus kuvaa. Tällä hetkellä noin 100 Floating-Harbor oireyhtymätapausta tunnetaan maailmalla.

Diagnoosi ja hoito

Diagnoosi perustuu kliiniseen tutkimukseen sekä oireyhtymän aiheuttavan geenimutaation löytymiseen potilaan perimästä. Perhe, jossa lapsella on Floating-Harbor-oireyhtymä, voivat halutessaan selvittää oireyhtymän periytyvyyttä perinnöllisyyslääkärin vastaanotolla ennen mahdollista seuraavaa raskautta ja saada asiantuntija-apua perhesuunnitteluun. Floating Harbor-oireyhtymää voidaan todeta myös sikiödiagnostiikan avulla, jos sitä osataan epäillä.

Erotusdiagnostiikassa on huomioitava muut samankaltaisia epämuodostumia aiheuttavat oireyhtymät, etenkin Rubinstein-Taybin oireyhtymä, mutta myös Russell-Silverin ja 3M-oireyhtymät.

Floating Harbor-oireyhtymään ei ole olemassa parantavaa hoitoa. Mahdollisimman varhain aloitetuista kommunikaatiotaitojen opettelusta, fysio- ja käyttäytymisterapiasta on hyötyä. Hoito on ilmenevien oireiden mukaista ja vaatii eri lääketieteen alojen erikoisosaamista. Potilaan kasvua, verenpainetta, munuaisten toimintaa, näkö- ja kuuloaistin toimivuutta sekä hammasterveyttä ja mahdollisen keliakian ja epilepsian puhkeamisen on tärkeä seurata. Kasvuhormonihoidon tehokkuudesta on ollut vähäistä hyötyä. Lapset saavat oppimisvaikeuksiinsa erityistukea koulussa.

Ennuste

Floating-Harbor-oireyhtymässä vointi ja elämänlaatu usein on hyvä.

Historia

Oireyhtymä on saanut nimensä kahden sairaalan mukaan, missä kaksi lasta, joilla oireyhtymä oli, olivat hoidettavina 1970-luvun alussa. Nämä sairaalat ovat Bostonissa sijaitsevan Floating Hospital for Children ja kalifornialainen Harbor-UCLA Medical Center. Oireyhtymän aiheuttava geenimutaatio löydettiin vuonna 2012.

Kokemustietoa

Onko sinulla omakohtaista kokemusta tästä diagnoosista? Keräämme kokemustietotarinoita, ja sinäkin voit osallistua. Lue lisää Kokemustietoa-sivulta.

Tukipalvelut

Harvinaiskeskus Noriosta voi tiedustella vertaistukea. Lue lisää Vertaistuki-sivultamme.

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista. Lue lisää Keskustelutuki ja ohjaus -sivultamme tai soita 044 5765 439.

Lisätietoa tukipalveluista löytyy Tukiliiton sivuilta Palvelut: oppaat ja materiaalit.

Facebookista löytyy hakusanalla ”Floating Harbour Syndrome Support Group” oma englanninkielinen keskusteluryhmä niille, joita oireyhtymä koskettaa. Jäseneksi ryhmään pääsee pyytämällä ryhmän jäsenyyttä.

Aiheesta muualla

Socialstyrelsen: Floating-Harborsyndromet
Unique: Floating-Harbor syndrome
Genetic and Rare Diseases Information Center (GARD): Floating-Harbor syndrome

Lähteet

Orphanet: Floating-Harbor syndrome
Online Mendelian Inheritance in Man (OMIM): Floating-Harbor syndrome; FLHS
GeneReviews®: Floating-Harbor Syndrome
National Organization for Rare Disorders (NORD): Floating-Harbor Syndrome

Bissonnette, Bruno. Syndromes: Rapid Recognition and Perioperative Implications, 2nd edition. McGraw-Hill Education (2019).

Julkaistu ensimmäisen kerran Harvinaiskeskus Norion sivuilla 1.12.2019.