Dravet'n oireyhtymä

Dravet'n oireyhtymä on vaikeahoitoinen perimänmuutoksesta johtuva epilepsia, joka häiritsee lapsen ja nuoren kehitystä.

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Harvinaiskeskus Norio 13.10.2022

ORPHA:33069
ICD-10: G40.4

Avainsanat: Imeväisiän vaikea myokloninen epilepsia, SMEI (severe myoclonic epilepsy of infancy)

Lyhyesti

Dravet’n oireyhtymä on geneettinen lapsuusiän epilepsia, joka usein johtaa motorisen ja älyllisen kehityksen viiveisiin. Epilepsiakohtaukset ovat monimuotoisia, pitkäkestoisia ja vaikeahoitoisia. Dravet’n oireyhtymään voi liittyä selittämättömän äkkikuoleman mahdollisuus nk. sudden unexpected death in epilepsy eli SUDEP.

Oireet ja löydökset

Ensimmäiset epilepsiakohtaukset ilmestyvät lapsen ensimmäisen ikävuoden aikana, noin 5-8 kuukauden tienoilla. Epilepsiakohtausten laukaisijana voivat toimia mm. kuume, valo, korkea lämpötila sekä fyysinen aktiivisuus. Useimmiten kohtaukset muuttuvat lapsen vanhetessa. Tällöin epilepsia voi muuttua yleistyneiksi kohtauksiksi, joihin liittyy status epilepticus eli epileptinen sarjakohtaus. Toistuessaan status epilepticus voi aiheuttaa keskivaikean tai vaikean kehitysvamman.

Toisen ikävuoden tienoilla lapsella todetaan usein kehitysviiveet liikkumisessa ja puheessa. Lapsella voi esiintyä ataksiaa eli tahdonalaisten liikkeiden koordinaatiovaikeuksia. Unihäiriöt, autisminkirjon häiriöt, ylivilkkaus, impulsiivisuus ja keskittymisvaikeudet ovat mahdollisia.

Syy ja perinnöllisyys

Suurimmalla osalla (79-85 %) Dravet’n oireyhtymän aiheuttaa mutaatio SCN1A-geenissä kromosomissa 2 (2q24.3). SCN1A-geeni tuottaa normaalisti hermosolujen sähköimpulssien syntymiseen ja kulkuun tarvittavia jänniteherkkiä natrium (Na+)-kanavia. Erilaisia SCN1A-geenin mutaatiota on kuvattu yli 400.

Osalla Dravetin oireyhtymän aiheuttaa muut geenimutaatiot, kuten muutokset PCDH19– (Xq22.1), GABRG2– (5q34), SCN1B– (19q13.12), SCN2A– (2q24.3), CHD2– (15q26) ja HCN1 (5q12)-geeneissä. Noin joka kymmenellä (10 %) geneettinen taustasyy jää tuntemattomaksi.

SCN1A-geenin mutaatio periytyy autosomissa dominoivasti eli vallitsevasti. Tämä tarkoittaa sitä, että vain yksi SCN1A-geenin mutaatio on riittävä Dravet´n oireyhtymän kehittymiseksi. Jos jommalla kummalla vanhemmalla on perimässään SCN1A-geenin mutaatio, vanhemmilla on 50 % todennäköisyys saada lapsi, jolla on Dravet’in oireyhtymä, ja 50 % todennäköisyydellä hän ei peri SCN1A-geenin mutaatiota lainkaan. Nämä periytymistodennäköisyydet ovat samat parin jokaisen raskauden kohdalla.

Dravet’n oireyhtymä syntyy kuitenkin etupäässä täysin uuden niin kutsunun de novo-mutaation seurauksena (90-95 % tapauksista). Tällöin oirekuva on usein vaikeampi kuin jos oireyhtymä olisi vanhemmilta peritty. Vanhempien perimäntutkimuksista ei de novo-tapauksissa löydetä SCN1A-geenin mutaatiota. De novo-mutaatio syntyy hedelmöitykseen osallistuvan sukusolun, munasolun tai siittiön, kypsyessä, tai pian hedelmöityksen jälkeen. De novo-mutaatioiden syntyyn ei voi vaikuttaa, eivätkä ne ole kenenkään syytä. De novo-mutaatioiden toistumistodennäköisyys perheessä on noin prosentin (1 %) luokkaa.

Vaikka vanhemmat olisivat verikokeella tehdyn perimäntutkimuksen perusteella negatiivisia SCN1A-geenin mutaation suhteen, nykymenetelmin ei kuitenkaan pystytä selvittämään onko lapsen oireyhtymä seurausta jommallakummalla vanhemmalla olevasta sukusolumosaikismista. Sukusolumosaikismissa osassa sukusoluja on SCN1A-geenin mutaatio ja osassa ei. Sukusolumosaikismi nostaa jonkin verran, muttei huomattavasti, perheen todennäköisyyttä saada lapsi, jolla on Dravet’in oireyhtymä. Sukusolumosaikismista lisää tietoa löytyy Harvinaiskeskuksen sivuilta kohdasta: 70 kysymystä ja vastausta perimästä ja perinnöllisyydestä: Mosaikismi.

Perhe voi halutessaan keskustella perinnöllisyysneuvonnassa oireyhtymän toistumistodennäköisyydestä jo ennen seuraavaa mahdollista raskautta. Harvinaiskeskus Norion sivuilta löytyy tietoa myös perhesuunnittelusta, tilanteissa, joissa perheessä on mahdollisesti kohonnut todennäköisyys johonkin harvinaissairauteen: Perhesuunnittelu ja raskaus. Kaikista näistä aiheista voi myös keskustella ilman lähetettä ja veloituksetta Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajan kanssa. Yhteystiedot keskustelutukeen ja neuvontaan löydät tämän julkaisun lopusta.

Yleisyys

Dravet’n oireyhtymän maailmanlaajuiseksi esiintyvyydeksi on arvioitu alle 1:40 000.

Diagnoosi ja hoito

Diagnoosi perustuu kliiniseen kuvaan ja aivosähkökäyrän rekisteröinnissä (EEG) ilmeneviin muutoksiin. Geenimuutos SCN1A-geenissä varmistaa diagnoosin.

Erotusdiagnoosissa on otettava huomioon esimerkiksi Lennox-Gastaut’n oireyhtymä sekä Myoklonis-astaattinen epilepsia eli Doosen epilepsiaoireyhtymä.

Hoidon tarkoituksena on vähentää kohtaustaajuutta sekä status epilepticus-tilan syntymistä. Dravet’n oireyhtymän epilepsiakohtaukset ovat lääkkein vaikea saada hoitotasapainoon. Kolmasosa hyötyy ketogeenisestä ruokavaliosta.

Ennuste

Dravet’n oireyhtymä voi aiheuttaa kognitiivisten toimintojen kohtalaista tai vaikeaa heikentymistä ja hankalaa aikuisiän epilepsiaa. Epileptisten sarjakohtausten estäminen lapsuudessa voi parantaa elinennustetta. Dravet’n oireyhtymään voi liittyä selittämättömän äkkikuoleman mahdollisuus, sudden unexpected death in epilepsy eli SUDEP.

Historia

Oireyhtymän kuvasi ensimmäisenä ranskalaisen lastenneurologi Charlotte Dravet vuonna 1978.

Kokemustietoa

Kokemustietoa Dravet’n oireyhtymästä löydät Tukiliiton sivuilta tarinat-osiosta täältä.

Onko sinulla omakohtaista kokemusta tästä diagnoosista? Keräämme kokemustietotarinoita, ja sinäkin voit osallistua. Lue lisää Kokemustietoa-sivulta.

Tukipalvelut

Harvinaiskeskus Noriosta voi tiedustella vertaistukea. Lue lisää Vertaistuki-sivultamme.

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista. Lue lisää Keskustelutuki ja ohjaus -sivultamme tai soita 044 5765 439.

Tukea ja neuvontaa harvinaisepilepsioihin löytyy Epilepsialiitosta.

EpiCare: a European Reference Network (ERN) for rare and complex epilepsies
EpiCare: Patient leaflets ans journeys

Facebookista löytyy hakusanalla ”Dravetin syndrooma” oma keskusteluryhmä niille, joita oireyhtymä koskettaa. Jäseneksi ryhmään pääsee pyytämällä ryhmän jäsenyyttä.

Aiheesta muualla

Itä-Suomen yliopisto, Vanhanen, Sini E.: tutkielma 2012: Suomalaisten SCN1A-mutaatiopositiivisten Dravet’n oireyhtymää sairastavien potilaiden kliininen kuva

Socialstyrelsen: Dravets syndrom
Orphanet: Emergency guidelines: Dravet syndrome

EpiCare: Dravet Syndrome leaflet
EpiCare: Dravet Syndrome patient journey

Dravet syndrome Foundation

Lähteet

Orphanet: Dravet syndrome
Online Mendelian Inheritance in Man (OMIM): SCN1A
National Organization for Rare Disorders (NORD): Dravet syndrome spectrum
Bissonnette, Bruno. Syndromes: Rapid Recognition and Perioperative Implications, 2nd edition. McGraw-Hill Education (2019).

Julkaistu ensimmäisen kerran Harvinaiskeskus Norion sivuilla 12.4.2016.