ATR-X oireyhtymä

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Harvinaiskeskus Norio 7.10.2025

ORPHA:847
ICD-10: D56.0
ICD-11: 3A50.1
OMIM: 301040 309580

Avainsanat: Alfa-talassemia, X-linkittynyt kehitysvammaisuusoireyhtymä, Alpha-thalassemia-X-linked intellectual disability syndrome

Lyhyesti

ATR-X-oireyhtymän on X-kromosomiin kytkeytyvä harvinainen sairaus, johon liittyy kehitysvamma, mahdollinen alfatalassemia, tiettyjä käyttäytymispiirteitä, rakennepoikkeavuuksia virtsa- ja sukupuolielimissä, aivoissa, sydämessä ja luustossa. ATR-X -oireyhtymä ilmenee etenkin pojilla/miehillä. Useimmilla kehitysvamman aste on keskivaikea tai syvä. Syömisvaikeudet ja erilaiset ruuansulatuselimistön pulmat voivat hoitamattomana aiheuttaa fyysisiä ja käyttäytymiseen liittyviä haasteita. Naiset, jotka ovat ATR-X oireyhtymää aiheuttavan geenimuutoksen kantajia, ovat yleensä fyysisesti terveitä, eikä heillä ole kehitysvammaa. Oirekuva vaihtelee merkittävästi yksilöllisesti, eikä tässä kuvattuja oireita ole kaikilla henkilöillä, joilla on ATR-X-oireyhtymä. Vastaavasti oirekuvaan voi liittyä myös joitakin muita piirteitä, joita ei tässä kuvauksessa ole mainittu. Oirekuva tarkentuu uusien tutkimusten myötä.

Oireet ja löydökset

Raskausaikana sikiö, jolla on ATR-X -oireyhtymä, voi liikkua tavanomaista vähemmän ja hänen syntymäpainonsa ja pituutensa voi jäädä totutusta. On mahdollista, että lapsi syntyy myös ennenaikaisesti.

Useimmat ATR-X-oireyhtymän piirteet ovat näkyvissä jo vauva-aikana. Oireyhtymään liittyy monilla huomattava syntymänjälkeinen hidas kasvu, joka osalla on selkeä vasta nuoruudessa. Hypotonia eli alentunut lihasjänteys vaikeuttaa usein vauvan imemistä ja nielemistä. ATR-X-oireyhtymästä ruuansulatuselimistön pulmat ovat usein merkittäviä. Niihin lukeutuvat nielemisvaikeuksien lisäksi mm. refluksi eli ruokasulan nousu takaisin kurkkuun/suuhun, toistuva oksentelu, krooninen ummetus sekä vatsan pingotus. Ruokailuun voi liittyä epämukavaa oloa, ahdistusta ja haluttomuutta syödä. Lisäksi ruuansulatusjärjestelmän, ruokatorven ja suoliston, peristaltiikka voi olla tavanomaista hitaampaa. Osalla voi olla myös ruuansulatuselimistön rakenteellisia muutoksia, kuten tavanomaista vähäisempi suoliston tietyn tyyppinen hermotus (hypoganglionoosi) tai eriasteinen suolenkiertymä (volvulus, pseudo volvulus). Useimmilla syömiseen liittyvät pulmat hellittävät ennen kymmenettä ikävuotta.

Hypotonia voi vaikeuttaa myös motoristen perustaitojen ja hienomotoristen taitojen omaksumista. Monilla todetaankin kehitysviive liikkumisen, kuten istumaan, seisomaan ja kävelemään, oppimisessa. Kaikki eivät välttämättä opi kävelemään ja osa tarvitsee kävelytukea. Kävelykyky voi myös heiketä ikääntymisen myötä aikuisuudessa.

Lapsella puheen kehitysviive on yleinen. Useimmat eivät puhu, tai puhe rajoittuu muutamiin sanoihin tai yksinkertaisiin virkkeisiin. Osa osaa käyttää kuvakieltä itsensä ilmaisemiseen. Uusien taitojen omaksuminen voi kuitenkin jatkua läpi elämän.

Ruuansulatuselimistön lisäksi ATR-X-oireyhtymässä ilmenee muidenkin elinjärjestelmien rakennemuutoksia. Sydämen rakennepoikkeavuuksia on noin viidesosalla (20 %), ja myös munuaisten tai virtsateiden rakennepoikkeamat (15 %) ovat mahdolliset. Näitä ovat esimerkiksi vesimunuainen ja munuaisten monirakkulatauti. Sukupuolielimissä nähdään eriasteisia rakenteellisia muutoksia, kuten pojilla laskeutumattomat kivekset tai hypospadia eli virtsaputken suun sijainti peniksen alapuolella. Vain harvoin ulkoiset sukupuolielimet ovat epäselvät. Yleisimpiä aivojen rakennepoikkeavuuksia ATR-X -oireyhtymässä ovat tavanomaista ohuempi aivokurkiainen (corpus callosum), laajentuneet aivokammiot ja valkean aineen muutokset.

Murrosikä yleensä viivästyy ja voi joissakin tapauksissa keskeytyä kokonaan. Luuston kypsyminen voi olla hidasta, ja yli puolet jäävät aikuispituudeltaan lyhytkasvuisiksi.

ATR-X oireyhtymään liittyy joitakin yleisesti epätyypillisinä pidettyjä ulkonäköpiirteitä. Kasvoille tunnusomaista ovat usein mm. kasvolihasten hypotonia, matala nenänselkä, paksu ja ulospäin kääntynyt alahuuli, toisistaan etäällä olevat silmät (hypertelorismi) ja kolmion muotoinen pystynenä. Päänympärys noudattaa usein syntymän aikaan normaalijakaumaa, mutta jää myöhemmin tavanomaista pienemmäksi. Yli puolella (65 %) todetaankin mikrokefalia eli pienipäisyys. Kaikilla poikalapsilla erityisiä kasvonpiirteitä ei ole, tai ne muuttuvat lievemmiksi iän myötä. Hampaissa voi olla useita eri löydöksiä, kuten hampaiden vajaakehitys, ylimääräiset hampaat, epätavanomaisen hammasvälit tai virhepurenta. Kieli voi olla suuri suun kokoon nähden. Toisinaan sormet ja varpaat ovat synnynnäisesti lyhyet (brakydaktylia) ja jalkaterässä voi olla rakennepoikkeavuutta, kuten matala tai korkea kaariholvi (pes planus/pes cavus). Osalla voi olla skolioosi eli selän kiertoryhtivirhe, kyphoosi eli rintarangan kyttyrä tai näiden kahden yhdistelmä.

ATR-X oireyhtymässä kaikilla pojilla/miehillä on kehitysvamma, jonka aste vaihtelee lievästä syvään. Kehitysvamma ilmenee mm. vaikeutena ymmärtää puhetta, myös kehitysvamman ollessa lievempi.

ATR-X-oireyhtymässä saattaa olla myös autistisia piirteitä ja/tai käytöshäiriöitä, kuten aggressiivisuutta, itseään vahingoittavaa käyttäytymistä, ylivilkkautta ja/tai pakonomaista käyttäytymistä. Aggressiivisuus voi lisääntyä iän myötä. Monet käytöspiirteet muistuttavat Angelmanin oireyhtymää ja voivat aiheuttaa sekaannusta diagnoosin asettamisessa. Monilla käytöspulmat voivat lieventyä ikääntymisen myötä, mutta eivät häviä kokonaan. Vanhemmat ovat havainnoineet, että osa käyttäytymispiirteistä voi johtua ruuansulatuselimistön pulmista, kivusta, turhautumisesta, ylivirittyneisyydestä (engl. overstimulation) tai sairastumisesta.

Epilepsia ja unihäiriöt voivat olla osa oirekuvaa. Epilepsia voi olla monen tyyppistä ja ensimmäisen epilepsiakohtauksen ajankohta vaihtelee suuresti aivan pikkulapsiajasta aikuisuuteen. Unihäiriöille tyypillistä ovat vaikeus nukahtaa ja unissakävely. Unihäiriöitä voivat lisätä päiväaikainen kipu, turhautuminen tai ylivirittyneisyys.

ATR-X-oireyhtymässä on myös raportoitu kuulo- ja näkövaikeuksista.

Vanhemmat kertovat, että heidän lapsensa, joilla on ATR-X-oireyhtymä, osoittavat herkästi rakkauden ja hellyyden tunteita huoltajiaan ja/tai hoitajiaan kohtaan.

Elämänkaari tietoa alkaa pikkuhiljaa kertyä ATR-X oireyhtymästä. On viitteitä siitä, että osalla motoriset taidot heikkenevät iän myötä aikuisuudessa ja että osteoporoosi eli luukato on mahdollinen. Kirjallisuudessa on mainintoja myös naisten riskistä sairastua varhaisessa vaiheessa osteosarkoomaan eli pahanlaatuiseen luusyöpään, mutta riskin suuruus riippuu, millainen perimänmuutos naisella on ATRX-geenissään. Osteosarkooma löydösten yleisyys vaatii kuitenkin lisätutkimuksia, jotta sattumalöydösten mahdollisuus voidaan poissulkea.

Syy ja perinnöllisyys

Oireyhtymä johtuu ATRX-geenin mutaatioista eli muutoksesta X-kromosomin pitkässä käsivarressa (Xq21.1). Useita erilaisia oireyhtymää aiheuttavia ATRX-geenivariantteja eli -muunnoksia on olemassa, ja oirekuva voi jonkin verran vaihdella geenimuutoksen mukaan. ATRX-geeniä ilmennetään laajasti eri kudoksissa. Geenituote kuuluu helikaasien suureen proteiiniperheeseen ja geenituote toimii todennäköisesti DNA:n aineenvaihdunnassa ja monissa muissa tapahtumissa soluissa.

Oireyhtymä periytyy X-kromosomissa resessiivisesti eli peittyvästi. Tämän vuoksi oireyhtymä esiintyy pääasiassa miehillä, naisten ollessa usein fyysisesti terveitä ATRX-geenimuunnoksen kantajia. Miehillä oireyhtymä johtuu siitä, että heillä on perimässään tavanomaisesti vain yksi X-kromosomi. Jos X-kromosomin ATRX-geenissä on muutos, toimivaa geenituotetta ei valmistu elimistön soluissa. Naisilla sen sijaan on kaksi X-kromosomia. Täten yksi ATRX-geenin muutos naisen toisessa X-kromosomissa voi olla riittävä tuottamaan tarpeellisen määrän toimivaa ATRX-geenin tuotetta, ja täten oireita ei ilmene tai ne ovat lieviä. Tyttöjen/naisten oirekuvaan vaikuttaa kuitenkin myös X-kromosomin inaktivaatio, jossa toinen naisen X-kromosomeista hiljennetään geeniluennasta. Tällaisen hiljennetyn X-kromosomin geeneistä ei siis valmistu soluissa geenituotteita. Se kumpi tytön/naisen X-kromosomista hiljennetään geeniluennalta, on sattumanvaraista. Täten naisen oirekuvassa voi olla suurtakin vaihtelua, mutta useimmiten he ovat lieväoireisia tai oireettomia. Harvinaiskeskus Norion sivuilta voit halutessasi lukea X-kromosomin inaktivaatiosta kohdasta ”Syventävää tietoa perimästä ja periytymisestä: Periytymisen periaatteet.

ATR-X- oireyhtymä periytyy useimmissa tapauksissa oireettomalta kantajanaiselta pojalleen, joka saa oireyhtymän oireet. ATRX-geenin muutosta perimässään kantavan naisen todennäköisyys saada poikalapsi, jolla on ATR-X oireyhtymä, on 25 %. Toisaalta naisella on 25 %:n todennäköisyys saada tämän oireyhtymän suhteen terve poikalapsi. Vastaavasti kantajanainen voi siirtää 25 %:n todennäköisyydellä oireyhtymää aiheuttavan ATRX-geenimuutoksen tyttärelleen, jolloin lapsi on äitinsä tavoin oireyhtymään johtavan geenimuutoksen kantaja. Tyttölapsella ei ole 25 %:n todennäköisyydellä lainkaan ATRX-geenimuutosta perimässään. On harvinaista, että mies, jolla on ATR-X oireyhtymä, saa jälkeläisiä. Teoriassa mies ei voi siirtää pojalleen oireyhtymää aiheuttavaa geenimuutostaan, koska pojat perivät X-kromosominsa aina äidiltään, mutta kaikista hänen tyttäristään tulee ATRX-geenimutaation kantajia.

Joskus harvinaisissa tapauksissa ATR-X-oireyhtymä on pojilla/miehillä seurausta uudesta geenimuutoksesta eli niin kutsutusta de novo-muutoksesta. Tällöin vanhempien perimäntutkimuksista ei löydy ATRX-geenin muutosta, vaan ainoastaan lapsen perimästä. De novo-muutos syntyy hedelmöitykseen osallistuvan sukusolun, munasolun tai siittiön, kypsyessä sukupuolirauhasissa tai pian hedelmöityksen jälkeen. De novo-muutosten syntyyn ei voi vaikuttaa, eivätkä ne johdu mistään asiasta, jonka vanhemmat ovat tehneet tai jättäneet tekemättä. De novo-muutoksen toistumistodennäköisyys perheessä arvioidaan olevan hyvin pieni, noin prosentin (1 %) eli yhden sadasosan luokkaa. Tämä todennäköisyys selittyy mahdollisella sukusolumosaikismilla (katso alta).

Joskus harvoin oireyhtymän aiheuttaa sukusolumosaikismi. Silloin osassa vanhemman sukusoluja on ATRX-geenin muutos ja osassa ei. Nykyiset verikokeeseen perustuvat perimäntutkimukset eivät voi poissulkea tai vahvistaa sukusolumosaikismin mahdollisuutta. Sukusolumosaikismi nostaa jonkin verran, muttei merkittävästi, perheen todennäköisyyttä saada poikalapsi, jolla on ATR-X-oireyhtymä. Usein sukusolumosaikismista johtuvan oireyhtymän toistumistodennäköisyydeksi annetaan noin 1 % eli yksi lapsi sadasta. Sukusolumosaikismista voit halutessasi lukea Harvinaiskeskuksen sivuilta kohdasta ”Syventävää tietoa perimästä ja perinnöllisyydestä: 70 kysymystä ja vastausta: Mosaikismi.”

Perhe voi halutessaan keskustella perinnöllisyysneuvonnassa oireyhtymän toistumistodennäköisyydestä jo ennen seuraavaa mahdollista raskautta. Harvinaiskeskus Norion sivuilta löytyy tietoa myös perhesuunnittelusta, tilanteissa, joissa perheessä on mahdollisesti kohonnut todennäköisyys johonkin harvinaissairauteen: Perhesuunnittelu ja raskaus. Kaikista näistä aiheista voi myös keskustella ilman lähetettä ja veloituksetta Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajan kanssa. Yhteystiedot keskustelutukeen ja neuvontaan löydät tämän julkaisun lopusta.

Yleisyys

Tunnistettuja ATR-X oireyhtymätapauksia on löydetty maailmalta noin 200–300 tapausta. Oireyhtymän yleisyydeksi on keskimäärin arvioitu noin yksi lapsi 100 000 elävänä syntynyttä lasta kohden (1: 1 00 000).

Diagnoosi ja hoito

Jotkin tietyt oireyhtymän piirteet voivat herättää epäilyksen harvinaisesta oireyhtymästä. Kaikki ATR-X -oireyhtymään liittyvät oireet ja löydökset eivät ole sillä tavoin erityisiä, että ne herättäisivät epäilyn juuri tästä oireyhtymästä. Lisäksi on olemassa muita oirekokonaisuuksia, joiden piirteissä on samankaltaisuutta tämän oireyhtymän kanssa.

Erotusdiagnoosissa onkin hyvä huomioida mm. Chudley-Lowryn oireyhtymä, Smith-Fineman-Myersin oireyhtymä, Coffin-Lowryn oireyhtymä, Angelmanin oireyhtymä ja Smith-Lemli-Opitzin oireyhtymä. Myös ATR-X-geenin duplikaatio voi joiltain osin muistuttaa ATR-X-oireyhtymää. ATR-16-oireyhtymä (engl. alpha thalaseemia/intellectual disability chromosome-16) on erittäin harvinainen, mutta myös sen oirekuva on monilta osin sama kuin ATR-X -oireyhtymässä, mutta lievempi.

Kun pikkulapsella on kehityksen poikkeavuutta ja samanaikaisesti joitakin ulkonäön ja rakenteen erityispiirteitä, lähetetään lapsi yleensä erikoissairaanhoitoon diagnoosin selvittämistä varten. Mahdollinen alfatalassemia voi antaa vihjeen, että kyse on ATR-X -oireyhtymästä. Noin kymmenesosalla (10 %) oirekuvassa ei kuitenkaan ole alfatalassemiaa. Useimmiten ATR-X -oireyhtymän diagnoosia ei pysty päättelemään pelkkien oireiden perusteella, jolloin diagnostiikkaan lähdetään jollain laajemmalla geenitestipaketilla tai -paneelilla tai tutkimalla eksomisenvensoinnilla kaikki tunnetut geenit. Geenitutkimus tehdään verinäytteestä, ja vastausten saaminen kestää yleensä pari kuukautta.

Diagnoosin saaminen lopettaa oireiden syiden etsimisen erilaisin tutkimuksin, selkiyttää ennustetta ja auttaa arvioimaan oireyhtymän periytymistodennäköisyyttä perheessä tai lähisuvussa.

Oireyhtymää ei voida parantaa, mutta sen yksittäisiä oireita pystytään hoitamaan. Oireyhtymän hoito vaatii monien ammattilaisten osaamista sekä fyysisen ja psyykkisen terveyden kokonaisvaltaista seurantaa. Tarve rakennepoikkeavuuksien kirurgiseen korjaamiseen arvioidaan yksilöllisesti. Syömispulmien ratkaiseminen ja suolen säännöllisestä toiminnasta huolehtiminen on erittäin tärkeää. Riittävä ravinnon ja nesteiden saanti turvaa lapsen psykofyysistäkehitystä ja kasvua. Säännölliset hammaslääkäri käynnit ovat tarpeellisia. Fysio-, puhe- ja toimintaterapia tukevat kehitystä. Fysioterapia auttaa lasta saavuttamaan oman liikkumiseen liittyvän kehityskapasiteettinsa. Puheterapiassa tehdään suun motoriikan harjoitteita, joilla voidaan vaikuttaa syömisen taitoihin ja mahdolliseen puheen tuottamiseen. Toimintaterapiasta tuetaan arjen perustaitojen omaksumista. Mahdollisen epilepsian hoito pyrkii kohtauksettomuuteen, kohtaustiheyden harventamiseen tai kohtauksien lievittymiseen. Autismikirjon häiriön tai autististen piirteiden varhainen tunnistaminen ja kuntoutus tukee ja ylläpitää henkilön toimintakykyä. Arjen toistuva rakenne voi lieventää käyttäytymisongelmia lisäämällä turvallisuuden tunnetta ja mahdollisuutta ennakoida arkipäiväisiä tilanteita ja tapahtumia. Perheen kokonaisvaltainen tuki ja mahdollisten sisarusten huomioiminen on tärkeää.

Ennuste

Elinennuste on useimmilla hyvä. Kirjallisuus on kuvannut useita hyvävointisia yli 60-vuotiaita, joilla on ATR-X-oireyhtymä. Toistuvat ruuansulatuselimistön pulmat voivat lyhentää elinikää. Esimerkiksi keuhkokuume, joka johtuu ruuan henkeen vetämisestä, on yleinen kuolinsyy lapsuudessa.

Historia

Ensimmäinen kytkös alfatalassemian ja kehitysvamman välillä tunnistettiin vuonna 1981. Alfatalassemian ATR-X oireyhtymän kuvasivat A. O. M. Wilkie tutkimusryhmineen vuonna 1990.

Huomioitavaa

Aikaisemmin Carpenter-Wazirin oireyhtymää, Chudley-Lowry-Hoarin oireyhtymää, Holmes-Gangin oireyhtymää, Juberg-Marsidin oireyhtymää, Renier-Gabreels-Jasperin oireyhtymää ja Smith-Fineman-Myersin oireyhtymää sekä XLID-kehitysvamma-kitalaki-sormenjälki-hypotonia-oireyhtymää (engl. XLID-intellectual disability-arch-fingerprints-hypotonia syndrome) pidettiin itsenäisinä oirekokonaisuuksina. Nykytiedon valossa ne ovat osa yhtä ja samaa oirekirjoa, josta yleisimmin käytetään nimitystä ATR-X-oireyhtymä.

Somaattisissa soluissa eli ei-sukusoluissa olevat ATRX-geenin mutaatiot voivat aiheuttaa eri syöpätyyppejä. Nämä geenimuutokset ovat tyypiltään erilaisia kuin ATR-X -oireyhtymää aiheuttavat geenivariantit eli muunnokset.

Kokemustietoa

Onko sinulla omakohtaista kokemusta tästä diagnoosista? Keräämme kokemustietotarinoita, ja sinäkin voit osallistua. Lue lisää Kokemustietoa-sivulta.

Tukipalvelut

Harvinaiskeskus Noriosta voi tiedustella vertaistukea. Lue lisää Vertaistuki-sivultamme.

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista. Lue lisää Keskustelutuki ja ohjaus -sivultamme tai soita 044 5765 439.

Tukiliiton sivuilta löytyy runsaasti tietoa erilaisista palveluista: Tuki ja neuvot.

Facebookista löytyy hakusanalla ”atr-X” ja ”Atr-x American families ” omat keskusteluryhmät niille perheille, joita oireyhtymä koskettaa. Jäseneksi ryhmiin pääsee pyytämällä ryhmien jäsenyyttä.

Aiheesta muualla

Maila Penttinen ja Kati Edelman: Tapausselostus “Tyttö” 46,XY. Duodecim 1998: 114; 898-900.

Terveyskirjasto: Talassemia

Unique: ATR-X-syndrome
Simons Searchlight: ATRX

National Organization for Rare Disorders (NORD): Alpha Thalassemia X-linked Intellectual Disability Syndrome

Lähteet

Orphanet: Alpha-thalassemia-X-linked intellectual disability syndrome

Online Mendelian Inheritance in Man (OMIM): Alpha-thalassemia-X-linked intellectual disability syndrome

GeneReviews: Alpha-thalassemia-X-linked intellectual disability syndrome

Gibbons, R. Alpha thalassaemia-mental retardation, X linked. Orphanet J Rare Dis 1, 15 (2006). https://doi.org/10.1186/1750-1172-1-15

Bissonnette, Bruno. Syndromes: Rapid Recognition and Perioperative Implications, 2nd edition. McGraw-Hill Education (2019).

Julkaistu ensimmäisen kerran Harvinaiskeskus Norion sivuilla vuonna 2018.