Aikuisiän neuronaalinen seroidilipofuskinoosi

Aikuisiän neuronaalinen seroidilipofuskinoosi tunnetaan myös nimellä Kufsin tauti.

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Harvinaiskeskus Norio 19.10.2021

ORPHA:79262
ICD-10: E75.4
OMIM: 162350, 204300, 256730, 601780, 610127, 614706, 615362

Avainsanat: Adult Neuronal Ceroid Lipofuscinosis (ANCL), Kufsin tauti

Lyhyesti

Aikuisiän neuronaalinen seroidilipofuskinoosi kuuluu harvinaisiin eteneviin aineenvaihduntasairauksiin, seroidilipofuskinooseihin eli NCL-tauteihin, sekä lysosomaalisten kertymäsairauksien ryhmään. Oireyhtymä puhkeaa yleensä aikuisuudessa, noin 20-30-vuotiaana. Lääketieteellisessä kirjallisuudessa on myös mainintoja potilaista, joiden oireet ovat alkaneet jo ennen 20-vuoden ikää, ja toisaalta niistä potilaista, joilla ensioireet ovat ilmenneet vasta 50-vuoden iässä. Puhkeamisikä vaikuttaa oireyhtymän ennusteeseen. Oirekuva on yksilöllinen.

Oireet ja löydökset

Oireyhtymää kuvaavat etenevä dementia, käyttäytymishäiriöt ja myokloninen epilepsia, jolle ovat ominaisia äkilliset ja useissa lihaksissa ilmenevät lihasnykinät. Näköaistin menetys on epätyypillistä, mutta mahdollista ja riippuu yksilön perimästä. Joillakin henkilöillä oireisiin voi kuulua myös puhevaikeuksia sekä ataksiaa eli vaikeutta hallita tahdonalaisia liikkeitä.

Aikuisiän neuronaalinen seroidilipofuskinoosi on jaoteltu geneettisen taustasyyn mukaan A- ja B-tyyppeihin. Oireet ovat osittain päällekkäisiä ja siksi tässä tekstissä kerrotaan oireyhtymän yleiskuva. Voidaan kuitenkin sanoa, että aikuisiän neuronaalinen seroidilipofuskinoosi tyyppi-A on yleisempi kuin tyyppi-B. Lisäksi tyypissä-A ilmenee eteneviä myokloonisia epilepsiakohtauksia sekä ataksioita, joita ei tyypillisesti ole aikuisiän neuronaalisessa seroidilipofuskinoosin tyyppissä B.

Syy ja perinnöllisyys

Aikuisiän neuronaalisessa seroidilipofuskinoosissa tiettyjen lipidien eli rasva-aineiden, tarkemmin sanottuna seroidin ja lipofuskiinin, hajottaminen lysosomi-nimisissä soluelimissä on estynyt. Etenkin hermosolut vaurioituvat helposti näiden aineenvaihduntatuotteiden liiallisesta kertymisestä, mistä seuraa oireyhtymän tyypilliset oireet.

Aikuisiän neuronaalisen seroidilipofuskinoosin taustalla voi  olla useat eri mutaatiot eri geeneissä. Tyyppi-A johtuu pääasiassa CLN6– ja PPT1-geenien mutaatioista ja tyyppi-B puolestaan DNAJC5– tai CTSF-geenien mutaatioista. Lääketieteellinen kirjallisuus on kuvannut myös aikuispotilaita joiden perimässä on ollut CTSD-, GRN-, CLN3– tai CLN5-geenien mutaatiot ja joille on puhjennut aikuisiän neuronaalinen seroidilipofuskinoosi.

CLN6-, PPT1– tai CTSF-geenien mutaatiot periytyvät autosomissa resessiivisesti eli peittyvästi. DNAJC5-geenin mutaatio periytyy autosomissa dominantisti eli vallitsevasti. Kun oireyhtymä periytyy autosomaalisesti peittyvästi, seuraavan sukupolven riski sairastua oireyhtymään on 25 %. Jos tauti periytyy autosomaalisesti vallitsevasti, seuraavalla sukupolvella on 50 % todennäköisyys saada oireyhtymä.

Perhe voi halutessaan keskustella perinnöllisyysneuvonnassa oireyhtymän toistumistodennäköisyydestä jo ennen seuraavaa mahdollista raskautta. Harvinaiskeskus Norion sivuilta löytyy tietoa myös perhesuunnittelusta, tilanteissa, joissa perheessä on mahdollisesti kohonnut todennäköisyys johonkin harvinaissairauteen: Perhesuunnittelu ja raskaus. Kaikista näistä aiheista voi myös keskustella ilman lähetettä ja veloituksetta Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajan kanssa. Yhteystiedot keskustelutukeen ja neuvontaan löydät tämän julkaisun lopusta.

Yleisyys

Aikuisiän neuronaalinen seroidilipofuskinoosi on erittäin harvinainen. Oireyhtymän esiintyvyyden ajatellaan olevan 1,5 henkilöä 9 000 000 henkeä kohden (1,5:9 000 000). Aikuisiän neuronaalista seroidilipofuskinoosia ilmenee samassa suhteessa sekä miehillä että naisilla.

Diagnoosi ja hoito

Oireyhtymä diagnosoidaan kliinisten tunnusmerkkien, huolellisen sukuhistorian selvittämisen, useiden laboratoriokokeiden, kuten entsyymitestien ja kudoksesta otettujen koepalojen, sekä geenitutkimustuloksien perusteella.

Erotusdiagnoosissa on hyvä ottaa huuomioon mm. seuraavat oireyhtymät ja sairaudet; Laforan tauti tai niin kutsuttu Laforan etenevä myokloninen epilepsia, mitokondriosairaudet, kuten MERRF, varhain alkanut dementia, Creuzfeldt-Jakobin tauti ja dentatorubropallidoluysian atrofia (DRPLA).

Aikuisiän neuronaalinen seroidilipofuskinoosiin ei ole olemassa parantavaa hoitoa, joten jokaisen potilaan oireita pyritään hoitamaan ja mahdollisuuksien mukaan lievittämään yksilöllisesti. Hoito vaatii moniammatillista osaamista.

Ennuste

Eliniänodote on normaalia lyhyempi oireyhtymän etenevän luonteen vuoksi. Eliniän ennuste yltää usein noin 50:eenvuoteen. Eliniänodote riippuu kuitenkin taudin puhkeamisiästä. Usein henkilö elää vielä kymmenen vuotta ensioireiden alkamisesta.

Historia

Saksalainen neuropatologi Hugo Friendrich Kufs dokumentoi kolme Aikuisiän neuronaalinen seroidilipofuskinoosi-oireyhtymätapausta vuosina 1925, 1929 ja 1931.

Kokemustietoa

Onko sinulla omakohtaista kokemusta tästä diagnoosista? Keräämme kokemustietotarinoita, ja sinäkin voit osallistua. Lue lisää Kokemustietoa-sivulta.

Tukipalvelut

Harvinaiskeskus Noriosta voi tiedustella vertaistukea. Lue lisää Vertaistuki-sivultamme.

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista. Lue lisää Keskustelutuki ja ohjaus -sivultamme tai soita 044 5765 439.

Tukiliiton sivuilta löytyy runsaasti tietoa erilaisista palveluista: Tuki ja neuvot.

Kansainvälinen yhdistys: Batten Disease Family Association (BDFA): Adult onset NCLs

Aiheesta muualla

National Organization for Rare Disorders (NORD): Adult Neuronal Ceroid Lipofuscinosis
Genetic and Rare Diseases (GARD) Information center: Adult neuronal ceroid lipofuscinosis
MedlinePlus: CLN4 disease

Lähteet

Orphanet: Adult neuronal ceroid lipofuscinosis

G. W. Anderson, H. H. Goebel, A. Simonati. Human pathology in NCL. Biochimica et Biophysica Acta.:2013 (1832);1807-1826. https://doi.org/10.1016/j.bbadis.2012.11.014

Bissonnette, Bruno. Syndromes: Rapid Recognition and Perioperative Implications, 2nd edition. McGraw-Hill Education (2019).

Julkaistu ensimmäisen kerran Harvinaiskeskus Norion sivuilla vuonna 2018.