2q37-deleetio-oireyhtymä

2q37-deleetio on harvinainen kromosomimuutos, joka on hyvin kuvattu lääketieteellisessä kirjallisuudessa. Häviämän koko vaihtelee eri henkilöiden välillä, ja oireet ovat yksilölliset, vaikka deleetio olisikin hyvin samanlainen.

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Harvinaiskeskus Norio 29.9.2022

ORPHA: 1001
ICD-10: Q93.5
OMIM: 600430

Avainsanat: 2q37 microdeletion syndrome, Albright hereditary osteodystrophy type 3, brachydactyly-intellectual disability syndrome

Lyhyesti

Kromosomin 2q37-deleetio eli häviämä on harvinainen kromosomimuutos, joka on saanut oireyhtymän statuksen, koska se on kattavasti kuvattu lääketieteellisissä julkaisuissa. Oirekuva on laaja ja se vaihtelee yksilöllisesti. Useimmilla oireisiin liittyy hypotonia eli alentunut lihasjänteys, lievä tai keskivaikea kehitysviive tai kehitysvammaisuus ja joitakin käyttäytymispiirteitä ja/tai autismikirjon häiriö. Keskisormen, nimettömän, pikkurillin ja kämmenen luut ovat useimmilla tavanomaista lyhyemmät. Lyhytkasvuisuus, ylipaino, epilepsia sekä skolioosi voivat olla osa oirekuvaa. Koska oireet vaihtelevat yksilöstä toiseen, kaikkia tässä kuvattuja oireita ei välttämättä löydy kaikilta henkilöiltä, joilla on perimässään 2q37-deleetio. Vastaavasti tähän kromosomimuutokseen voi liittyä myös joitakin muita piirteitä, joita tässä kuvauksessa ei ole mainittu.

Oireet ja löydökset

Monet lapset, joilla on 2q37-deleetio, syntyvät hypotonisina eli heillä on tavanomaista alhaisempi lihasjänteys. Hypotonia voi haitata mm. lapsen imemistä ja nielemistä. Hypotonia usein kuitenkin lievittyy lapsen kasvaessa. Huomio pienessä lapsessa voi kiinnittyä myös tavanomaista pienempiin keskisormen, nimettömän, pikkurillin ja kämmenen luihin. Tämä piirre löytyy noin puolelta (50 %), joilla on 2q37-deleetio-oireyhtymä.

Muita ulkoiseen olemukseen liittyviä piirteitä on useita ja niihin voivat lukeutua esimerkiksi harvat hiukset, pyöreät kasvot tai täyteläiset posket, korostunut otsa, ylöspäin kallistuneet uloimmat silmäkulmaraot, silmän sisäkulmaa peittävät ihopoimut eli epikantus-poimut, harvat ja kaareutuneet kulmakarvat, syvällä sijaitsevat silmät, keskikasvojen vajaakehitys ja madaltunut nenänselkä, pieni nenä, suu ja leuka sekä ohuet huulet. Lisäksi mm. kitalaki voi olla korkea ja kaareva.

Muita löydöksiä voivat olla ylimääräiset nännit, vino pikkurilli ja yhdyssormisuus ja/tai -varpaisuus, lyhyet kädet/jalat, yksi kämmentä halkova uurre tavanomaisen kahden sijaan sekä mikrokefalia eli pienipäisyys tai makrokefalia eli tavanomaista suurempi pään ympärys. Lyhytkasvuisuus ja skolioosi eli selkärangan sivuttainen vinouma voivat olla mahdollisia.

Kehitysviiveet liikkumisen perustaidoissa, kuten istumisessa ja kävelemään oppimisessa, ovat yleisiä. Lapsen kehityksen myötä kehitysvammaisuus voi tulla selkeämmin esiin, ja se on tasoltaan usein lievää tai keskivaikeaa. Lääketieteellinen kirjallisuus mainitsee kuitenkin myös heitä, joiden kognitiiviset eli tiedonkäsittelyyn liittyvät taidot, ovat vastanneet valtaväestön tasoa.

Lähes kolmasosalla (n. 30 %) ilmenee epilepsia. Neljäsosalla (25 %) todetaan autismikirjon häiriö tai sen kaltaisia piirteitä vuorovaikutustaidoissa ja kommunikaatiossa. Itseään toistava ja pakonomainen käyttäytyminen, stereotyyppiset liikkeet ja ajoittainen aggressiivinen käyttäytyminen ovat tyypillisiä. Ylivilkkaus, keskittymisvaikeudet ja unihäiriöt ovat myös yleisiä. Säännölliset arkirutiinit tuovat lapsille turvallisuuden tunnetta, mikä voi vähentää kielteiseksi koettua käyttäytymistä.

Vanhemmat kertovat lastensa olevan leikkisiä, huumorintajuisia ja ystävällisiä.

Kromosomin 2q37-deleetio-oireyhtymään on liitetty myös mm. ekseemaa eli tulehduksellista ihottumaa, astmaa sekä toistuvia infektioita, kuten korvatulehduksia ja hengitystieinfektioita. Kolmasosalla (n. 30 %) ilmenee synnynnäisiä sydämen ja ruuansulatusjärjestelmän rakennepoikkeavuuksia ja yhdellä kymmenestä (n. 10 %) virtsa- ja/tai sukupuolielinten rakennepoikkeavuus. Myös keskushermoston rakennepoikkeavuudet, kuten hydrokefalia ja laajentuneet aivokammiot voivat olla mahdolliset. Muutamalle on kehittynyt Wilmsin tuumori eli nefroblastooma, joka on lapsuusiän yleisin munuaiskasvain. Wilmsin tuumorin ennuste on pääasiassa hyvä.

Syy ja perinnöllisyys

Kromosomin 2q37-deleetio-oireyhtymä johtuu DNA-alueen häviämästä kromosomissa nro 2, sen tietystä kohtaa pitkää käsivartta (2q37). Tämä kromosomideleetio koskettaa vain toista, isältä tai äidiltä perittyä, kromosomia numero 2. Puuttuvan kromosomialueen koko vaihtelee yksilöllisesti 2-9 Mb (Megabasepair) välillä. Yksi Mb on 1 000 000 nukleotidia, DNA:n rakenneksikköä. Oirekohtaiset erot voivat olla merkittäviä, vaikka henkilöillä olisi perimässään lähes samanlainen deleetio. Kromosomin 2q37-deleetion oirekuvan perusteella voidaan sanoa, että kromosomialue 2q37 perittynä molemmilta vanhemmilta on tärkeä normaalille kehitykselle.

Useimmissa tapauksissa kromosomin 2q37-deleetio on täysin uusi, niin kutsuttu de novo-mutaatio. Aikaisempaa sukuhistoriaa ei siis ole, eikä vanhemmilta löydy 2q37-deleetiota verikokeella tehdystä perimäntutkimuksesta. De novo-mutaatiot ovat syntyneet hedelmöitykseen osallistuneessa sukusolussa, siittiössä tai munasolussa, ennen hedelmöitystä tai hyvin pian hedelmöityksen jälkeen alkion kehityksen aikana. Mutaatioiden syntyyn ei voi vaikuttaa, eivätkä ne ole kenenkään syytä. Perheen todennäköisyys saada toinen lapsi, jolla on 2q37-deleetio-oireyhtymä, on de novo-tapauksissa alle prosentin luokkaa (< 1 %).

Vaikka vanhemmat olisivat verikokeella tehdyn perimäntutkimuksen perusteella negatiivisia 2q37-deleetion suhteen, perimäntutkimus ei voi kuitenkaan poissulkea tai vahvistaa jomman kumman vanhemman sukusolumosaikismin mahdollisuutta. Sukusolumosaikismissa osassa vanhemman sukusoluja on 2q37-deleetio ja osassa ei. Tämä nostaa jonkin verran, muttei merkittävästi, perheen todennäköisyyttä saada toinen lapsi, jolla on 2q37-deleetio. Lisää sukusolumosaikismista voit halutessasi lukea lisää Harvinaiskeskuksen sivuilta kohdasta 70 kysymystä ja vastausta perimästä ja perinnöllisyydestä; Mosaikismi.

Jos lapsi on perinyt kromosomimuutoksen vanhemmaltaan, periytymistapa noudattaa autosomissa dominoivaa eli vallitsevaa periytymistapaa. Tällöin vain toisessa kromosomissa oleva häviämä riittää aiheuttamaan oireyhtymälle tyypilliset oireet. Vanhempien todennäköisyys saada toinen lapsi, jolla on 2q37-deleetio, on autosomaalisen ja dominoivan periytymistavan mukaan 50 %.

Perimäntutkimuksissa on hyvä myös selvittää voiko kromosomimuutos olla seurausta jommalla kummalla vanhemmalla olevasta oireettomasta tai lieväoireisesta kromosomipalasten translokaatiosta, eli kahden kromosomialueen paikanvaihdoksesta. Jos näin on, vanhempien todennäköisyys saada toinen lapsi, jolla on 2q37-deleetio on kohonnut. Lisää translokaatiosta, tasapainoisen eli balansoidun translokaation oireettomasta tai lieväoireisesta kantajuudesta ja translokaation periytymisestä voit lukea lisää Harvinaiskeskus Norion sivuilta lisää kohdasta 70 kysymystä ja vastausta perimästä ja perinnöllisyydestä; kromosomitason mutaatiot.

Perhe voi halutessaan keskustella perinnöllisyysneuvonnassa oireyhtymän toistumistodennäköisyydestä jo ennen mahdollisen seuraavan raskauden alkua. Harvinaiskeskus Norion sivuiltä löytyy tietoa myös perhesuunnittelusta, tilanteissa, joissa perheessä on mahdollisesti kohonnut todennäköisyys johonkin harvinaissairauteen: Perhesuunnittelu ja raskaus. Kaikista näistä aiheista voi myös keskustella ilman lähetettä Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyysneuvojan kanssa. Yhteystiedot keskustelutukeen ja neuvontaan löydät tämän julkaisun lopusta.

Yleisyys

Lääketieteellinen kirjallisuudessa on mainintoja yli 150 henkilöstä, jolla on 2q37-deleetio-oireyhtymä. Tarkempaa tietoa 2q37-deleetio-oireyhtymän yleisyydestä ei ole kuitenkaan olemassa.

Diagnoosi ja hoito

Diagnoosin asettaminen perustuu tarkkaan kliiniseen tutkimukseen sekä perimäntutkimuksiin, joilla pystytään selvittämään erikokoisia kromosomideleetiota.

Erotusdiagnoosissa on otettava huomioon mm. Prader-Willin oireyhtymä sekä Albrightin perinnöllinen osteodystrofia ja pseudohypoparatyreoosit. Toisin kuin Albrightin perinnöllisessä osteodystrofiassa ja muissa pseudohypoparatyreooseissa, 2q37-deleetio-oireyhtymässä kalsiumin, fosforin ja lisäkilpirauhashorminien pitoisuudet ovat viitearvojen mukaiset.

Kromosomin 2q37-deleetiota ei voida parantaa, mutta lapsen jokaista yksittäisiä oiretta voidaan hoitaa. Mahdollisen lääkehoidon ja kirurgian tarve arvioidaan potilaskohtaisesti. Puhe-, fysio- ja toimintaterapia ovat usein tarpeellisia. Lapsen kehityksen ja terveyden seuranta sekä painonhallinta ovat välttämättömiä. Kiukku tai muut ei-toivotut käyttäytymispiirteet voivat johtua epämukavasta olosta, kommunikaatio- ja/tai ymmärrysvaikeuksista. Tämänkin vuoksi lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin huolehtiminen on erittäin tärkeää. Usein arjen selkeä ja toistuva rakenne tuovat lapselle turvaa ja ennakoitavuutta, joka voi sitäkin kautta vähentää epätoivottua käyttäytymistä. Lapsi toimii usein parhaansa mukaan niillä taidoilla ja ymmärryksellä, jotka hänellä on juuri siinä elämänvaiheessa.

Ennuste

Ennuste vaihtelee henkilön oireiden mukaisesti. Toisilla kromosomin 2q37-deleetio aiheuttaa lieviä oireita, toisilla niitä voi olla enemmän tai ne ovat haastavampia. Eliniänodotetta voi rajoittaa vaikeahoitoinen epilepsia, toistuvat ja vakavat infektiot tai haasteelliset epämuodostumat esimerkiksi sydämessä, aivoissa tai ruuansulatuskanavassa. Toisaalta yleisvointi voi olla hyvä ja vakaa. Lääketieteellisessä kirjallisuudessa on maininta yli 60-ikävuoden saavuttaneesta henkilöstä, jolla on 2q37-deleetio-oireyhtymä.

Historia

L. C. Wilson kollegoineen kuvasi vuonna 1995 viisi henkilöä, joilla oli Albrightin perinnöllisen osteodystrofian kaltaisia oireita, mutta ilman poikkeavia arvoja lisäkilpirauhashormoni- tai kalsiumaineenvaihdunnassa. Samanaikaisesti ja toisistaan riippumatta M. C. Phelan kollegoineen tunnisti potilaidensa perimästä kromosomin 2q37-deleetion.

Kokemustietoa

Onko sinulla omakohtaista kokemusta tästä diagnoosista? Keräämme kokemustietotarinoita, ja sinäkin voit osallistua. Lue lisää Kokemustietoa-sivulta.

Tukipalvelut

Harvinaiskeskus Noriosta voi tiedustella vertaistukea. Lue lisää Vertaistuki-sivultamme.

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista. Lue lisää Keskustelutuki ja ohjaus -sivultamme tai soita 044 5765 439.

Facebookissa on sivusto Ainutlaatuiset Info, joka välittää tietoa harvinaisista kromosomipoikkeavuuksista. Facebookissa Ainutlaatuisilla on myös perheille tarkoitettu oma suljettu ja salainen keskusteluryhmä. Halutessasi voit liittyä keskusteluryhmään lähettämällä viestin Info-sivun ylläpitoon.

Facebookista löytyy myös hakusanalla ”2q37-deletion” useita englanninkielisiä keskusteluryhmä läheisille, joita oireyhtymä koskettaa.

Aiheesta muualla

Unique: 2q37 deletion syndrome
Genetic and Rare Diseases Information Center (GARD): 2q37 deletion syndrome
National Organization for Rare Disorders (NORD): 2q37 deletion syndrome
MedlinePlus: 2q37deletion syndrome

ERN-ITHACA – European Reference Network for Rare Malformation Syndromes, Intellectual and Other Neurodevelopmental Disorders

Lähteet

Orphanet: 2q37 microdeletion syndrome
Online Mendelian Inheritance in Man (OMIM): Chromosome 2q37 deletion syndrome
GeneReviews®: 2q37 microdeletion syndrome

Julkaistu ensimmäisen kerran Harvinaiskeskus Norion sivuilla 10.8.2022