22-rengaskromosomi-oireyhtymä

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Harvinaiskeskus Norio 24.10.2022

ORPHA:1446
ICD-10: Q93.2

Avainsanat: Ring chromosome 22 syndrome, Ring 22, r(22) syndrome

Lyhyesti

Rengaskromosomi-22-oireyhtymään liittyy erilaisia oireita, jotka vaihtelevat huomattavasti yksilöstä toiseen. Usein oireisiin kuitenkin lukeutuu hypotonia eli alentunut lihasjänteys, erilaiset kehitysviiveet esimerkiksi puheen oppimisessa, mikrokefalia eli tavanomaista pienempi päänympärys ja kehitysvammaisuus. Monilla ilmenee lapsena epilepsiaa tai poikkeava EEG eli aivosähkökäyrä. Käyttäytymisen piirteet muistuttavat suurilta osin autismikirjon häiriössä esiintyviä piirteitä. Suurin osa henkilöistä, joilla on rengaskromosomi-22-oireyhtymä, ovat muuten terveitä ja heidän pituutensa noudattelee normaalijakaumaa.

Oireet ja löydökset

Rengaskromosomi-22-oireyhtymässä fyysinen kehitys ja kasvu ovat normaalit. Vakavia synnynnäisiä epämuodostumia ei yleensä todeta. Vauvoilla voi kuitenkin olla imemis- ja syömisvaikeuksia hypotonian eli alentuneen lihasjänteyden vuoksi. Syömisvaikeudet helpottuvat useimmilla viimeistään kouluiässä tai murrosiän kynnyksellä.

Kallon ja kasvojen piirteisiin voivat kuulua mm. mikrokefalia, pitkänomainen pään muoto, paksut ja matalat kulmakarvat, paksut huulet, tavallista suuremmat ja matalalla sijaitsevat korvat, iso nenä sekä suuri kieli. Silmät voivat sijaita etäällä toisistaan, ja yläluomet eivät nouse tavanomaiseen korkeuteensa silmää avatessa. Tästä ulkonäköpiirteestä käytetään nimitystä ptosis eli riippuluomi. Silmän sisäkulmaa voivat myös osittain peittää synnynnäiset ihopoimut (niin kutsutut epikantus-poimus).

Motorinen eli liikkeiden perustaitoihin liittyvä kehitys on viivästynyt. Lapset, joilla on rengaskromosomi-22-oireyhtymä, oppivat istumaan keskimäärin 4-24 kuukauden iässä, ryömimään 7-36 kuukauden iässä ja kävelemään 3-8 vuoden iässä. Kävely voi olla alentuneen lihasjänteyden ja liikkeiden koordinaatiopulmien vuoksi epävakaata.

Lapset aloittavat jokeltelun normaaliin aikaan ja osaavat käyttää yksittäisiä sanoja 2-3 vuoden iässä. Sen jälkeen puheen kehittyminen usein viivästyy ja voi jopa taantua. Arviolta puolet henkilöistä, joilla on rengaskromosomi-22-oireyhtymä, ei opi puhumaan lainkaan. Puheilmaisun lisäksi, myös puheen ymmärtäminen voi olla heikkoa. Oireyhtymässä puheen ymmärtäminen sujuu kuitenkin usein puheen tuottamista paremmin. Henkilöt, jotka eivät osaa puhua, käyttävät kommunikaatiossa apunaan eleitä ja äänteitä. Osa voi oppia myös tukiviittomia. Lihasten hypotonia voi hankaloittaa tukiviittomien käyttöä.

Kehitysvammaisuus vaihtelee keskivaikeasta vaikeaan. Epilepsiaa esiintyy noin neljänneksellä (25 %) ja se voi puhjeta missä iässä tahansa, varhaisesta lapsuudesta aikuisuuteen.

Autistisiin piirteisiin liittyvänä käyttäytymisen piirteenä havaitaan tavallisesti katsekontaktin välttely, vetäytyminen sosiaalisista tilanteista, toistuva ja stereotyyppiset liikkeet sekä erityiset kiinnostuksen kohteet. Myös hyperaktiivisuus eli ylivilkkaus, heikko keskittymiskyky, aggressiivinen ja itseään vahingoittava käyttäytyminen voivat olla yleisiä. Univaikeudet ovat mahdollisia.

Rengaskromosomi-22-oireyhtymään voi liittyä syndaktyliaa eli yhdyssormisuutta ja/tai -varpaisuutta. Tämä esiintyy tyypillisesti toisen ja kolmannen sormen/varpaan välillä. Kynnet voivat olla vajaakehittyneet ja sormet tavallista ohuemmat. Jalat ja kädet voivat olla tavallista suuremmat.

Muita oireyhtymään liittyviä löydöksiä voivat olla sydämen synnynnäiset rakennepoikkeavuudet sekä munuaisen ja peräaukon epämuodostumat. Joillakin voi esiintyä turvotusta eri puolilla kehoa imunestekierron häiriön vuoksi. Monilla hikoilun vähäisyys voi johtaa elimistön kohonneeseen lämpötilaan.

Rengaskromosomi-22-oireyhtymään liittyy kohonnut riski neurofibromatoosi-2:een ja siinä esiintyviin hyvänlaatuisiin aivokasvaimiin. Neurofibromatoosi-2:n kohonnut riski on niillä, joilta löydetään toimimattomat NF2-geenit kromosomialueelta 22q12.2. Kasvainten sijainti aivoissa voi lisätä aivopainetta ja sitä kautta aiheuttaa mm. päänsärkyä ja oksentelua.

Syy ja periytyvyys

Rengaskromosomi-22-oireyhtymä johtuu kromosomin poikkeavasta rakenteesta. Rengasrakenteen muodostuessa kromosomin nro 22 molemmista päistä (lyhyestä käsivarresta (p) ja pitkästä käsivarresta (q)) häviää perimäainesta, josta rengaskromosomi-22:n oireet johtuvat. Oirekirjo vaihtelee etenkin sen mukaan, kuinka paljon geneettistä materiaalia puuttuu kromosomin-22:n pitkästä käsivarresta (p). Tämä johtuu siitä, että kromosomin 22 pienessä käsivarressa (p) ei tiedetä olevan kasvua ja kehitystä sääteleviä geenejä.

Kaikissa oireelliset rengaskromosomi-22-tapaukset johtuvat SHANK3– (aikaisemmalta nimeltään PRO-SAP2) -geenin deleetiosta eli häviämästä kromosomialueella 22q13.3. Ne joiden perimässä löytyy rengaskromosomi-22 ilman merkittävää SHANK3-geenin mutaatiota, ovat fenotyypiltään eli ilmiasultaan normaaleja. Jos henkilöllä on vain yksi toimiva SHANK3-geeni, oireet muistuttavat Phelan-McDermidin oireyhtymää. Phelan-McDermidin oireyhtymä johtuu 22q13-alueen deleetiosta.

Rengaskromosomi-22:n periytyminen on hyvin harvinaista. Sen sijaan rengaskromosomi-22 syntyy noin 99 %:sesti täysin uutena kromosomitason mutaationa, de novo, biologisen sattuman seurauksena, ilman aikaisempaa sukuhistoriaa oireyhtymästä. Tällöin rengaskromosomi-22:ta ei löydy perimäntutkimuksissa kummaltakaan vanhemmalta. De novo-mutaatiot saavat alkunsa sukusolujen kypsyessä tai hyvin pian hedelmöityksen jälkeen. Syy rengaskromosomin muodostumiseen on tuntematon, eikä rengaskromosomin syntyyn voi vaikuttaa. Rengaskromosomin muodostuminen ei ole siis kenenkään syytä. De novo-mutaatioiden toistumistodennäköisyys perheessä on noin prosentin (1 %) luokkaa.

Verikokeella tehdyn perimäntutkimuksen perusteella, ei voida kuitenkaan poissulkea tai vahvistaa sukusolumosaikismin mahdollisuutta. Sukusolumosaikismissa osassa vanhemman sukusoluja on rengaskromosomi ja osassa ei. Tämä nostaa jonkin verran, muttei merkittävästi, perheen todennäköisyyttä saada toinen lapsi, jolla on rengaskromosomi-22. Lisää sukusolumosaikismista voit halutessasi lukea lisää Harvinaiskeskuksen sivuilta kohdasta 70 kysymystä ja vastausta perimästä ja perinnöllisyydestä: Mosaiksimi. Ilmiönä sukusolumosaikismi on harvinainen.

Halutessaan perhe, jossa on todettu rengaskromosomi-22-oireyhtymä, voi keskustella perinnöllisyysneuvonnassa oireyhtymän toistumistodennäköisyydestä jo ennen seuraavaa mahdollista raskautta. Harvinaiskeskus Norion sivuilta löytyy tietoa myös perhesuunnittelusta, tilanteissa, joissa perheessä on mahdollisesti kohonnut todennäköisyys johonkin harvinaissairauteen: Perhesuunnittelu ja raskaus. Kaikista näistä aiheista voi myös keskustella ilman lähetettä ja veloituksetta Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajan kanssa. Yhteystiedot keskustelutukeen ja neuvontaan löydät tämän julkaisun lopusta.

Yleisyys

Rengaskromosomi-22-oireyhtymä näyttäisi olevan yleisempi naisilla kuin miehillä. Kansainvälinen lääketieteellinen kirjallisuus on kuvannut yli 100 henkilöä, joilla on perimässään rengaskromosomi-22.

Diagnoosi ja hoito

Joskus raskaudenaikaisessa ultraäänessä todetaan sikiössä muutoksia, jotka voisivat viitata kromosomihäiriöön. Tällöin, vanhempien niin halutessa, lapsen perimää voidaan selvittää mm. istukka- tai lapsivesinäytteiden avulla.

Syntymän jälkeinen diagnostiikka perustuu perusteelliseen kliiniseen tutkimukseen sekä kromosomi- ja geenianalyysiin. Koska rengaskromosomi-22-oireyhtymän piirteet voivat olla hyvin lieviä, oireyhtymän jäljille saatetaan päästä vasta ensimmäisten kehityshäiriöiden ilmaannuttua.

Tietyissä tilanteissa rengaskromosomi-22 oireyhtymä voi muistuttaa muita oireyhtymiä, jotka liittyvät kromosomissa 22 esiintyviin muutoksiin. Tällaisia oireyhtymiä ovat mm. kromosomin 22 monosomia, kissansilmäoireyhtymä sekä kromosomin 22q13-deleetio-oireyhtymä, toiselta nimeltään Phelan-McDermidin oireyhtymä.

Rengaskromosomi-22-oireyhtymään ei ole parantavaa hoitoa, joten hoito on oireiden mukaista. Fyysisiä poikkeavuuksia tai mahdollisia sisäelinten rakennepoikkeavuuksia, voidaan tarvittaessa hoitaa kirurgisesti. Toiminta-, puhe- ja fysioterapian mahdollisimman varhainen aloittaminen tukee lapsen kehitystä. Kommunikaatioon voidaan käyttää erilaisia apukeinoja, kuten kuvia. Käyttäytymisen ohjaamisen tukimuodot auttavat koko perhettä ja ovat siksi tärkeitä. Kehitysvamman aste määrittelee itsenäisen tuen tarpeen aikuisuudessa.

Säännölliset kuulotarkastukset ja neurologiset tutkimukset ovat tärkeitä, koska oireyhtymään voi liittyä kojonnut riski neurofibromatoosi-2:een. Neurofibromatoosi-2:n oireita ovat mm. heikko kuulo tai kuulonmenetys, epävakaa kävelytyyli sekä aivokasvaimet. Mahdolliset pään ja selkärangan alueen kasvaimet ja niiden mahdollinen kehittyminen voidaan havaita magneettikuvauksissa noin 15:sta ikävuodesta eteenpäin.

Eliniän ennuste

Rengaskromosomi-22-oireyhtymä ei vaikuta merkittävästi eliniän ennusteeseen.

Historia

Amerikkalainen geneetikko ja silmälääkäri Richard G. Weleber ja hänen kollegansa kuvasivat ensimmäisenä rengas-kromosomi-22-oireyhtymän vuonna 1968.

Kokemustietoa

Onko sinulla omakohtaista kokemusta tästä diagnoosista? Keräämme kokemustietotarinoita, ja sinäkin voit osallistua. Lue lisää Kokemustietoa-sivulta.

Tukipalvelut

Harvinaiskeskus Noriosta voi tiedustella vertaistukea. Lue lisää Vertaistuki-sivultamme.

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista. Lue lisää Keskustelutuki ja ohjaus -sivultamme tai soita 044 5765 439.

Tukiliiton sivuilta löytyy runsaasti tietoa erilaisista palveluista: Tuki ja neuvot.

Facebookista löytyy kansainvälinen R22 ryhmä, Ring Choromosome 22. Jäseneksi voi hakea liittymispyynnöllä ja vastaamalla kyselyyn. Ryhmä on yksityinen ja salainen.

Facebookissa on myös suomenkielinen Ainutlaatuiset Info -sivusto, joka välittää tietoa harvinaisista kromosomipoikkeavuuksista. Ainutlaatuisilla on myös perheille tarkoitettu oma suljettu ja salainen keskusteluryhmä. Halutessasi voit liittyä keskusteluryhmään lähettämällä viestin Info-sivun ylläpitoon.

Aiheesta muualla

Socialstyrelsen: Ringkromosom 22-syndromet
Unique: Ring 22
Genetic and Rare Diseases Information Center (GARD): Ring chromosome 22
National Organization for Rare Disorders (NORD): Chromosome 22 Ring

Lähteet

Orphanet: Ring chromosome 22 syndrome
Socialstyrelsen: Ringkromosom 22-syndromet
Unique: Ring 22

Julkaistu Harvinaiskeskus Norion sivuilla ensimmäisen kerran 12.6.2019.