Ikääntyminen

Kun Ikääntymisen verkosto kehitysvammatyössä toteutti vuonna 2021 kyselyn ikääntymisestä, vastauksissa käy ilmi, että vain pieni osa tukea tarvitsevista aikuisista (6 %) ymmärtää, mitä vanheneminen tarkoittaa omalla kohdalla. Lue lisää tukea tarvitsevan ihmisen ikääntymisen herättämistä ajatuksista Anne Vuorenpään blogista
Minäkö vanha

 

Seniorit verkossa -verkkotapaamisista

Yksi uusi iloa tuova toimintamalli on ollut verkon mukanaan tuomat tapaamiset, kerhot ja ystävät.
Viime syksynä alkoivat Seniorit verkossa -tapaamiset, ikääntyneille kotona asuville suunnattu verkkotapaaminen kerran kuukaudessa.

Mukana on ollut keskimäärin yhdeksän aktiivista senioria ympäri Suomen:
Imatralta, Vetelistä, Turusta, Valkeakoskelta ja Tampereelta.
Pappilanpuistosta Tampereelta mukana on ollut Marita Leponiemi.
Tukenaan hänellä on ollut ohjaaja, kuten tälläkin kertaa Piia Järvinen.
Kerhon vetäjänä ovat toimineet Marjo Rikkinen ja Päivi Kemppainen-Aro Palvelusäätiöstä.

Seniorit verkossa -tapaamiset  ovat taas pyörähtäneet käyntiin 17.9.2021.
Tapaamisten merkityksestä keskustelivat vetäjänä jatkava Marjo ja kerholaisena toiminut Marita.
Keskustelun he kävivät Teamsissa, verkossa – tottakai kun konkareita verkossa jo ovat!

Marjo: Mitä kuuluu?

Marita: Hyvää, kun päivätoiminnat on taas auennut ja kolmena päivänä oon nyt Aktiivissa päivätoiminnassa, olen siellä aamupäivät. Se on sellainen ikääntyneiden päivätoimintapaikka, jota TampereMissio pyörittää.

Marjo: Mahtava kuulla, mitä teet Aktiivissa?

Marita: Kudon ja käyn lenkillä.

Marjo: Mitäs sinä Marita tykkäät noista meidän tapaamisistamme tuolla linjoilla, mikä siellä on ollut kivaa?

Marita: Sinä! Sinä oot niin kiva ihminen!

Marjo: No kiitos! Mutta onko tapaamisissa ollu kiva jutella toisten kanssa?

Marita: On ollu tietokoneen välityksellä kiva tavata.

Piia-ohjaaja sanoo, että verkkotapaamiset on ollut Maritan oma juttu Pappilanpuistossa ja siten hyvin tärkeää hänelle. Marjo sanookin, että Marita on ottanut tapaamisissa rohkeasti puheenvuoroa.

Marjo: On Marita ilmeisesti myös ollut kiva tavata toisia linjoilla?

Marita: Kyllä!

Eli linjoilla tavataan kerran kuukaudessa tämä syksy ja myös ensi vuonna 2022 tapaamiset jatkuvat.
Mukaan mahtuu myös uusia kasvoja, joten yhteyttä vain Marjoon, niin pääsette mukaan! Viestiä osoitteeseen marjo.rikkinen@kvps.fi tai numeroon 0400 528 656.

Seniorit verkossa mainos syksy 2021

 

 

Terveempiä elinvuosia eläkkeellä

Miten haluat viettää eläkevuosiasi? Mikä on sinulle tärkeää tekemistä, jota tahdot edelleen jatkaa?
Eläkkeelle jäädessä arki muuttuu. Liikkuminen kodin ulkopuolella saattaa huomaamatta vähentyä merkittävästi.
Tässä kohtaa on oikea aika panostaa liikkumiseen, jotta kuntosi säilyy ja voit jatkossakin tehdä itsellesi tärkeitä asioita.

Liikkuminen on tärkeää kaikenikäisille.
Hyvän liikkumiskyvyn avulla voit pitää huolta omasta hyvinvoinnista, osallistua harrastuksiin ja tavata ystäviä.
Kun ikäännyt, kehossa tapahtuu muutoksia. Näihin voit vaikuttaa omilla valinnoilla.
Jotta pysyt terveenä, on tärkeää liikkua säännöllisesti sekä syödä terveellisesti ja monipuolisesti.
Aivoterveyden kannalta on tärkeää pysyä aktiivisena.
Eläkkeelläkin kannattaa säilyttää säännöllinen päivärytmi, osallistua arjen askareisiin, ulkoilla päivittäin ja levätä riittävästi.

Päivittäinen ulkoilu pitää yllä liikkumiskykyä ja virkistää mieltä.
Terveyden kannalta on hyvä välillä myös hengästyä ja esimerkiksi valita portaat hissin sijaan.
otta pysyt pystyssä, tarvitset jalkoihin voimaa ja tasapainotaitoa.
Nykyiset liikkumissuositukset kannustavat tauottamaan paikallaan oloa mahdollisimman paljon ja painottavat kevyen liikuskelun tärkeyttä.
Jokaisella meistä oikeus liikkumiseen ja terveempiin elinvuosiin myös ikääntyessä.
Taukoliikunnan lisäämiseen soveltuvat hyvin uudet selkokieliset liikuntavideot.
ideoiden mukana jumppaaminen on helppo tapa lisätä liikkumista arkeen.
Jatkossa Nääsville ry:ssä on tarkoitus tuottaa lisää videoita, joiden avulla voit jumpata liikkumissuositusten mukaisesti

Linkistä pääset tutustumaan liikuntavideoihin. Tule mukaan liikkumaan Even, Villen, Tuomaksen ja Piian kanssa!

Selkojumppavideot

Ansku Mansikka ja Piia Tulasalo

Kirjoittajat työskentelevät fysioterapeutteina tamperelaisessa Nääsville ry:ssä ikääntyvien erityistä tukea tarvitsevien ihmisten parissa.
Kehitämme ja toteutamme liikuntaan, aivoterveyteen ja omatoimisuuteen liittyvää toimintaa kannustaen asiakkaitamme elintapamuutoksiin.

 

Ajatuksia ikääntymisestä

Kehitysvammaisten ihmisten eliniänodote nousee.
Eliniällä tarkoitetaan sitä, että kuinka vanhoiksi elämme.
Ikääntyminen tarkoittaa monenlaisia asioita.

Näkö ja kuulo heikkenevät ja toimintakykyymme tulee muutoksia.
Emme esimerkiksi jaksa enää liikkua yhtä paljon kuin ennen.
Lisäksi iän myötä voimme sairastua diabetekseen tai sydänsairauksiin.

Me kaikki vanhenemme ja meillä on omia toiveita ja ajatuksia siitä,
miten haluamme elää ja olla.

Keväällä 2017 teimme ylöjärveläisten aikuisten kanssa pienen tutkimuksen,
millaisena ihmiset ajattelevat oman vanhenemisensa.

Vanhenemista on välillä vaikea ajatella.
Helpoiten sen huomaa syntymäpäivistä ja siitä, että kehomme muuttuu.
Kehon muutokset näkyvät esimerkiksi valokuvissa.

Valokuvasimme ryhmän kanssa vanhoja asioita sekä ympäristöä,
jossa haluaisimme asua vanhana.
Valokuvia ottivat ryhmäläiset itse.

Valokuvista puhuttiin ryhmässä ja niistä koottiin yhdessä näyttely.
(Photovoice-menetelmä)

Ryhmässä koettiin tärkeäksi,
että saa pitää lähellään tutut asiat, esineet ja ihmiset.
Ympäristössä pitää päästä liikkumaan ja sen pitää olla mukava.

 

 

Muistisairauksien tunnistaminen kehitysvammaisilla henkilöillä on haasteellista.
Tutkimusmenetelmiä tulisi muuttaa heille soveltuviksi niin,
että sairaudet tunnistetaan ja hoitopolku toteutuu.

Läheisten ja lähityöntekijöiden valmiutta
kehitysvammaisten oireiden seurantaan ja arviointiin
tulee kehittää muistiongelmien tunnistamisessa.

Ikään ja muistiin liittyy se,
että omaa ja läheisen vointia on hyvä seurata.
Lähi-ihmiset ovat niitä,
jotka huomaavat esimerkiksi toimintakyvyn muutokset
helpommin kuin lääkäri.

Muutokset voivat olla ärtymistä, vetäytymistä tai uni ongelmia.
Yleensä muutos aikaisempaan käyttäytymisen on merkki jostakin,
joka tulee selvittää.

 

Lisätietoa kehitysvammaisten ihmisten ikääntymisestä:

Opinnäytetyö
”Minä en ole vanha, minä olen nuori” 
Anne Vuorenpään opinnäytetyön (Tampereen ammattikorkeakoulu, 2018) tulokset osoittavat, että kehitysvammaisten henkilöiden ajatukset omasta ikääntymisestä eivät poikkea muiden samanikäisten henkilöiden ajatuksista. Hyvän ja mielekkään ikääntymisen elementtejä ovat osallisuus omassa elämässä ja itsemääräämisoikeuden toteutuminen tutussa ja viihtyisässä ympäristössä. Opinnäytetyö toteaa, että Photovoice-menetelmä soveltuu hyvin erityisryhmien toiminnaksi. Lue lisää sivulta
Anne Vuorenpään opinnäytetyö 2018

Opinnäytetyö
Muistisairaan kehitysvammaisen arjen tukeminen
Sami Latvakangas ja Wilhelmiina Valta selvittävät opinnäytetyössään (SeAMK Sosiaali- ja Terveysala, 2018) muistisairaan kehitysvammaisen ihmisen arjen tukemisen keinoja. Hyviä tukemisen keinoja ovat esimerkiksi kuvalliset ohjeet, kalenteri ja rutiinit. Opinnäytetyötä tehtiin yhteistyössä TOM-hankkeen kanssa. Lue lisää sivulta
Muistisairaan kehitysvammaisen arjen tukeminen

Väitöskirja
Ikääntyminen ja kehitysvammaisuus – kognitiiviset muutokset Williamsin, fragile X- ja Downin oireyhtymässä
Oili Sauna-ahon väitöskirjatutkimuksen (Turun yliopisto) tuloksensa voidaan ohjeistaa, että kehitysvammaisten henkilöiden kognitiivista toimintakyvyn ja terveydentilan seuranta keski-iästä lähtien on tärkeää. ”Kognitiivisen toimintakyvyn heikkenemisen toteaminen edellyttää nuorena aikuisena tehtyjä psykologisia tutkimuksia. Ennenaikaisen vanhenemisen ja muistisairauksien ehkäisemiseksi on ensiarvoisen tärkeää tarjota ja järjestää kehitysvammaisille henkilöille kullekin mielekästä päiväaikaista toimintaa ja aktiivista tukea ja näin edesauttaa osallisuutta yhteiskuntaan.” Lue lisää sivulta
Ikääntyminen ja kehitysvammaisuus

Verneri.netissä tietoa ikääntymisestä
Verkkopalvelu Vernerin sivulta löydät tietoa muun muassa ikääntymisen vaikutuksesta toimintakykyyn ja psyykkiseen terveyteen. Tukiliitto on yksi Vernerin taustayhteisöistä. Lue ikääntymisestä lisää sivulta
Ikääntyminen

Kehitysvammaliitto
Kehitysvammaisuus vaikeuttaa erilaisten sairauksien ja oireiden tulkintaa ja tunnistamista. Kehitysvammaliiton sivulta sivulta löydät muun muassa linkit kaikkiin Ketju-lehdessä julkaistuihin artikkeleihin kehitysvammaisten ihmisten ikääntymisestä. Lue lisää sivulta
Ikääntyminen Kehitysvammaliiton sivulla
Suora linkki Ketju-lehden juttuihin (siirry sivulle):
ketju-lehti.fi/aiheet/ikaantyminen

Muistiliitto
Samalla kun kehitysvammaisten elinikä on noussut, myös ikään liittyvät muutokset ovat tulleet yleisemmiksi. Kehitysvammaisilla esiintyy muistisairautta siinä missä muillakin ihmisillä.

Etelä-Pohjanmaan muistiyhdistyksen julkaisema Annun tarina kertoo muistisairaudesta. Videon pituus 3,52 (Youtube).

Muistiliitto on koonnut yhteen tietolähteitä, listauksessa mukana TOM-hanke. Lue lisää sivulta
Muistisairaudet kehitysvammaisilla

Kehitysvammaisten Palvelusäätiön vertaistutkimus
Kehitysvammaisten Palvelusäätiön kouluttamat vertaistutkijat kysyivät ikääntymisestä.
Täsä linkistä voit lukea Leijan jutun ikääntyvien kehitysvammaisten ihmisten ajatuksista ja toiveista.
Ikääntymiseen kuuluu iloja, huolia ja haaveita
Raportti on julkaistu verkossa. Näet sen pdf-muodossa sivulla (siirry sivulle):
Vertaistutkimus2018.pdf

Selkokieliset liikuntavideot (Nääsville ry)
Nääsville ry toteutti Tampereen kaupungin Wärjäämön kanssa sarjan selkokielisiä liikuntavideoita kaikenikäisten kehitysvammaisten ihmisten käyttöön.

Vahvajuurinen puu. Tuotanto Nääsville ry. Videon pituus 2,40.

Katso kaikki videot ja lue lisää toiminnasta sivulta
Nääsvillen liikuntavideot

 

Hyvä ikääntyminen -verkosto

Kehitysvammaisten Palvelusäätiö kokosi kesällä 2020 Hyvä ikääntyminen -verkoston. Verkostoon kuuluvat tällä hetkellä Kehitysvammaisten Tukiliitto ry, Nääsville ry, Me itse ry, Etelä Pohjanmaan muistiyhdistys. Tukena oy, Tuki ja osaamiskeskus Eskoo.

Verkoston tavoite:

• Verkostoitumisen mahdollistaja
• Käytäntöjen ja osaamisen jakaminen sekä toisilta oppiminen
• Vaikuttaminen yhdessä ikääntyneiden kehitysvammaisten ihmisten ja heidän perheiden asemaan yhteiskunnassa vuosittain sovitulla teemalla ja toimintatavoilla
• Ilmiöiden esiintuominen ja toimiminen yhteistoiminnallisesti
• Yhteiskehittämisen mahdollistaminen pilotoinneilla ja hankeyhteistyöllä

Verkoston jäsenyys on avoin toimijoille, jotka sitoutuvat verkoston tavoitteen edistämiseen, sen toimintaperiaatteisiin ja haluavat edistää ikääntyneiden kehitysvammaisten ihmisten ja heidän perheidensä asemaa Suomessa. Verkostossa toimitaan yhteisvastuullisesti. 

Lisätietoja:
Marjo Rikkinen
marjo.rikkinen@kvps.fi
tai
Anne Vuorenpää
anne.vuorenpaa@tukiliitto.fi

Ikääntymisen verkoston sivut